Arvonlisävero alas

JOURNALISTI
21.5.2015

Markku Lappalainen, teksti

Pääkirjoitus.

Kaupallisen median ahdingolle on monta syytä. Yleinen taloustilanne, muuttunut median käyttö, ilmaisen tiedon jakelu verkossa, ulkomaisten hakukonejättien mainosrahan imurointi sekä verotuksen ja jakelukustannusten kasvu ovat johtaneet murrokseen, jollaista ei ole aiemmin koettu.

Yt-neuvottelut, irtisanomiset, lehtifuusiot, mediatalojen yhteistyön lisääminen, omistusjärjestelyt ja ilmestymiskertojen vähentämiset ovat olleet sisäisiä keinoja reagoida taloudellisiin paineisiin. Valtiolta ei paljon tukea ole herunut voimakkaassa rakennemuutoksessa kamppailevalle toimialalle.

Eduskuntavaalien alla puolueet esittivät toiveita herättäviä lausuntoja, joissa tunnustetaan kaupallisen median tarpeet saada tukea muutoksen hallintaan. Viime syksynä valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) esittilehdille asetetun arvonlisäveron alentamista. Hän sai tukea sekä Juha Sipilältä (kesk.) että Timo Soinilta (ps.). Nyt on aika lunastaa näitä lupauksia.

Vielä laajemmin puolueet ovat kannattaneet digitaalisten sisältöjen arvonlisäveron (24 prosenttia) laskemista tilatta-vien lehtien alv:n tasolle (10 prosenttia). Se edellyttää EU-säännösten muuttamista, mutta sen puolesta puolueet epäilemättäovat valmiita toimimaan. Siihen ei sovi tyytyä, että EU on päättänyt asiasta toisin.

Keskisuomalaisen 18. toukokuuta julkaiseman viestintätutkijoiden haastattelun mukaan juuri arvonlisäveron laskeminen on selkeä keino vahvistaa kaupallisen median toimintaedellytyksiä. Se ei yksistään riitä, tueksi tarvitaan muitakin toimia.

Tampereen yliopiston viestinnän, median ja teatterin yksikön johtaja Heikki Hellman pitää harkinnan arvoisena lehdistötukea, josta ”Suomi ainoana Pohjoismaana on käytännössä kokonaan luopunut”.

Sen sijaan Yleisradion asemaan, rooliin ja rahoitukseen puuttumalla ei viestintätutkijoiden mukaan ratkaista ongelmia.

”Kaupallisen median tarjonnan kaventuminen on tietysti ongelma, mutta se johtuu ihan muusta kuin Ylestä”, sanoo Helsingin yliopiston viestinnän professori Esa Väliverronen.

Suomalaiset ovat ahkeria lukijoita ja uutisten kuluttajia, mutta Suomi on myös eurooppalaisessa vertailussa kovimpia median verottajia, minkä vuoksion perusteltua keskittyä juuri arvonlisäveron keventämiseen. Myös median kehittymistä tukevien innovaatioiden kannustaminen voisi ohjata media-alaa kohti vakautta ja kasvua.

Mitä ajattelet lehdestämme?

Journalisti uudistui vuodenvaihteessa. Pienensimme hieman sivukokoa, lisäsimme sivumäärää, raikastimme ulkoasun. Säädimme myös sisältöä. Otimme mukaan uutta ja vanhaa. Tavoitteena oli parantaa lukukokemusta ja vastata entistä paremmin yleisömme tarpeisiin. Kehitystyön pohjana olivat lukijatutkimuksemme vuodelta 2011 sekä lukijoilta saatu palaute.
Kuinka olemme uudistuksessamme onnistuneet? Millainen lehti Journalisti on lukijoiden näkökulmasta? Tätä kysymme joukolta lukijoitamme nyt. Teetämme tämän numeron ilmestymisen yhteydessä lukijatutkimuksen, johon on vastaajiksi arvottu 1 200 henkilöä.
Lehden kehitystyössä lukijatutkimus on tärkeä työkalu. Se antaa myös viitteitä siitä, mikä on lehden rooli Journalistiliiton kokonaisuudessa.
Tutkimuksen toteuttaa lukijatutkimuksiin erikoistunut tamperelainen yritys Focus Master.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta