Arvonlisävero alas

JOURNALISTI
21.5.2015

Markku Lappalainen, teksti

Pääkirjoitus.

Kaupallisen median ahdingolle on monta syytä. Yleinen taloustilanne, muuttunut median käyttö, ilmaisen tiedon jakelu verkossa, ulkomaisten hakukonejättien mainosrahan imurointi sekä verotuksen ja jakelukustannusten kasvu ovat johtaneet murrokseen, jollaista ei ole aiemmin koettu.

Yt-neuvottelut, irtisanomiset, lehtifuusiot, mediatalojen yhteistyön lisääminen, omistusjärjestelyt ja ilmestymiskertojen vähentämiset ovat olleet sisäisiä keinoja reagoida taloudellisiin paineisiin. Valtiolta ei paljon tukea ole herunut voimakkaassa rakennemuutoksessa kamppailevalle toimialalle.

Eduskuntavaalien alla puolueet esittivät toiveita herättäviä lausuntoja, joissa tunnustetaan kaupallisen median tarpeet saada tukea muutoksen hallintaan. Viime syksynä valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) esittilehdille asetetun arvonlisäveron alentamista. Hän sai tukea sekä Juha Sipilältä (kesk.) että Timo Soinilta (ps.). Nyt on aika lunastaa näitä lupauksia.

Vielä laajemmin puolueet ovat kannattaneet digitaalisten sisältöjen arvonlisäveron (24 prosenttia) laskemista tilatta-vien lehtien alv:n tasolle (10 prosenttia). Se edellyttää EU-säännösten muuttamista, mutta sen puolesta puolueet epäilemättäovat valmiita toimimaan. Siihen ei sovi tyytyä, että EU on päättänyt asiasta toisin.

Keskisuomalaisen 18. toukokuuta julkaiseman viestintätutkijoiden haastattelun mukaan juuri arvonlisäveron laskeminen on selkeä keino vahvistaa kaupallisen median toimintaedellytyksiä. Se ei yksistään riitä, tueksi tarvitaan muitakin toimia.

Tampereen yliopiston viestinnän, median ja teatterin yksikön johtaja Heikki Hellman pitää harkinnan arvoisena lehdistötukea, josta ”Suomi ainoana Pohjoismaana on käytännössä kokonaan luopunut”.

Sen sijaan Yleisradion asemaan, rooliin ja rahoitukseen puuttumalla ei viestintätutkijoiden mukaan ratkaista ongelmia.

”Kaupallisen median tarjonnan kaventuminen on tietysti ongelma, mutta se johtuu ihan muusta kuin Ylestä”, sanoo Helsingin yliopiston viestinnän professori Esa Väliverronen.

Suomalaiset ovat ahkeria lukijoita ja uutisten kuluttajia, mutta Suomi on myös eurooppalaisessa vertailussa kovimpia median verottajia, minkä vuoksion perusteltua keskittyä juuri arvonlisäveron keventämiseen. Myös median kehittymistä tukevien innovaatioiden kannustaminen voisi ohjata media-alaa kohti vakautta ja kasvua.

Mitä ajattelet lehdestämme?

Journalisti uudistui vuodenvaihteessa. Pienensimme hieman sivukokoa, lisäsimme sivumäärää, raikastimme ulkoasun. Säädimme myös sisältöä. Otimme mukaan uutta ja vanhaa. Tavoitteena oli parantaa lukukokemusta ja vastata entistä paremmin yleisömme tarpeisiin. Kehitystyön pohjana olivat lukijatutkimuksemme vuodelta 2011 sekä lukijoilta saatu palaute.
Kuinka olemme uudistuksessamme onnistuneet? Millainen lehti Journalisti on lukijoiden näkökulmasta? Tätä kysymme joukolta lukijoitamme nyt. Teetämme tämän numeron ilmestymisen yhteydessä lukijatutkimuksen, johon on vastaajiksi arvottu 1 200 henkilöä.
Lehden kehitystyössä lukijatutkimus on tärkeä työkalu. Se antaa myös viitteitä siitä, mikä on lehden rooli Journalistiliiton kokonaisuudessa.
Tutkimuksen toteuttaa lukijatutkimuksiin erikoistunut tamperelainen yritys Focus Master.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta