Kuva: Siim Lõvi

Suomen kasvot Virossa

JOURNALISTI
30.4.2015

Verna Leinonen, tallinna, teksti
Siim Lõvi, kuva

Suomen Viron suurlähetystön lehdistöneuvos Marjo Näkki on selittänyt Suomea Viron medialle kohta viisi vuotta. Selitykset eivät mene läpi, elleivät ne ole totta, Näkki sanoo.

Kun STT:n ja MTV:n entinen Tallinnan-kirjeenvaihtaja Marjo Näkki aloitti lehdistöneuvoksen työssä syksyllä 2010, hän koki istuvansa aidalla. Toisella puolella olivat toimittajat ja toisella virkamiehet, eivätkä kummatkaan ymmärtäneet toistensa työn tempoa.

”Journalismissa tekeminen perustuu jatkuviin deadlineihin. Tällä puolella tekeminen on pidempää ja jatkuvampaa. Maailmanpoliittinen analyysi on sellaista, ettei se ikinä mahdu yhteen uutisjuttuun”, Näkki sanoo.

Hän istuu Tallinnan suurlähetystön residenssin valkoisella sohvalla punaisissa housuissaan ja puhuu innostuneesti. Edellisenä iltana on ollut Suomen vaalit, ja Näkki on antanut aamulla haastattelun Kuku-radiolle. Näkki puhuu paljon Viron mediassa, julkisesti ja kulissien takana.

Vuosien aikana karttuneet verkostot Näkki kertoo luoneensa jalkatyöllä. Hän aloitti sillä, että kävi esittäytymässä toimituksissa. Nyt hänelle soitetaan taustatietojen ja haastattelupyyntöjen vuoksi: milloin kommentoimaan Pertti Kurikan nimipäiviä, milloin suomalaisjihadisteja Syyriassa.

Syykin on selvä. Viron medialla ei ole Suomessa kirjeenvaihtajia, mutta Suomen asioita seurataan tiiviisti. Sujuvasanaiselle vironkieliselle kommentaattorille on tarvetta.

 

Viime kuukausina naapurien välillä on ollut kitkaa: Virossa on puhuteltu Suomen suurlähettilästä ulkoministeri Erkki Tuomiojan lehtihaastattelusitaateista. Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves on kauhistellut Twitterissä Kuukausiliitteen juttua, jossa etsittiin virolaisille pilkkanimiä.

Näkki arvioi kohujen liittyvän ”korkean tason henkilökemioihin” ja ”sosiaalisen median käyttöön ja aktiivisuuteen”. Näkki muistuttaa, että arjessa suomalais–virolaiset-suhteet ovat niin monitasoiset, etteivät ne ole moksiskaan poliitikkojen sanailusta.

Ja kohuja vastaan voi taistella faktoilla.

”Tämä on vähän kuin myisi hiekkaa Saharaan. En voi mainostaa Suomea, vaan kaiken on oltava totta. Hyvät suhteet perustuvat luottamukseen ja luottamus siihen, että kun virolaiset toimittajat soittavat minulle, he tietävät saavansa muuta kuin pelkkää mainospuhetta”.

Näkki saa syksyllä seuraajan. Nyt hän etsii uusia töitä: ”Olen tyrkyllä”, hän sanoo.



8 2020
Arkisto

Harva meistä on korvaamaton superneuvottelija

Työehtosopimukset ovat siitä käteviä, että niiden ansiosta tavan ihmisen ei juuri koskaan tarvitse huolehtia lomista, työajasta, vähimmäispalkasta tai siitä, maksetaanko sairauden ajalta palkkaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Onneksi minä en joudu jakamaan mediatukia

”Mediatukea olisi rehdimpää perustella työpaikkojen säilymisellä kuin demokratialla”, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Vapaapäivien pitäminen on sinulle lähinnä uuvuttavaa, Minna Holopainen

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen tekee töitä melkein koko ajan ja on mahdollisesti itsekin tekoäly.

Näin syntyy Trendin syysmuotijuttu

Trendi tilasi stylisti ja valokuvaaja -työparilta helmikuussa syysmuotijutun. Kesällä kuvaaja ja malli vaihtuivat koronan takia. Juttu kuvattiin elokuussa kotieläintilalla.

Kielenhuollon päämaja ei ole käymässä turhaksi

”On viisainta, ettei yleiskielessä sooloilu karkaa käsistä. Tämä aika ei varsinaisesti kaipaa lisää ymmärryksen puutetta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vi måste respektera – och kredda varandra

”Vi måste respektera varandras arbete och kredda den som kreddas bör”, skriver Felicia Bredenberg.

Koronasta vauhtia muutoksiin

”Voisiko pandemiakurjuuden keskeltä löytyä jotain hyvääkin? Voidaanko esimerkiksi itsensä työllistäjille saada vihdoin pandemian vauhdittamana turvatumpi asema”, kysyy Suomen freelance-journalistien uusi puheenjohtaja Maria Markus.

Munkit ja possut

Kesätoimittaja Ilkka Vänttisen kuvissa näkyi sikoja juuri niin kuin pitikin – ja lisäksi jotain aivan muuta.

Uutistoimistotuki ehkä osaksi median koronatukea – tuen haku on alkanut

Median koronatukea voi saada journalistisen työn kustannuksiin. Myöntämisen ehtona on mainosmyynnin lasku. Erillistä uutistoimintaan suunnattua tukea on saanut aiemmin muun muassa STT.

Etävaltuusto nosti hien otsalle

Kuuluuko? Näkyykö? Journalistiliiton historian ensimmäisessä valtuuston hybridikokouksessa teknisiä pulmia ratkottiin lennosta, kirjoittaa Kira Närhi.

Herrasmies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Matti Vainio 20. 6. 1935 Sortavala – 5. 9. 2020 Hämeenlinna

Arvostettu monitoiminainen

Kuolleita: Toimittaja Liisa Laine Oulu 25. 3. 1936 – 8. 8. 2020 Helsinki

Hjärtat klappade för nyheter och rättvisa

Döda: Journalisten Ia Henriksson 5. 1. 1974 Helsingfors – 11. 7. 2020 Helsingfors

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta