Kuva: Siim Lõvi

Suomen kasvot Virossa

JOURNALISTI
30.4.2015

Verna Leinonen, tallinna, teksti
Siim Lõvi, kuva

Suomen Viron suurlähetystön lehdistöneuvos Marjo Näkki on selittänyt Suomea Viron medialle kohta viisi vuotta. Selitykset eivät mene läpi, elleivät ne ole totta, Näkki sanoo.

Kun STT:n ja MTV:n entinen Tallinnan-kirjeenvaihtaja Marjo Näkki aloitti lehdistöneuvoksen työssä syksyllä 2010, hän koki istuvansa aidalla. Toisella puolella olivat toimittajat ja toisella virkamiehet, eivätkä kummatkaan ymmärtäneet toistensa työn tempoa.

”Journalismissa tekeminen perustuu jatkuviin deadlineihin. Tällä puolella tekeminen on pidempää ja jatkuvampaa. Maailmanpoliittinen analyysi on sellaista, ettei se ikinä mahdu yhteen uutisjuttuun”, Näkki sanoo.

Hän istuu Tallinnan suurlähetystön residenssin valkoisella sohvalla punaisissa housuissaan ja puhuu innostuneesti. Edellisenä iltana on ollut Suomen vaalit, ja Näkki on antanut aamulla haastattelun Kuku-radiolle. Näkki puhuu paljon Viron mediassa, julkisesti ja kulissien takana.

Vuosien aikana karttuneet verkostot Näkki kertoo luoneensa jalkatyöllä. Hän aloitti sillä, että kävi esittäytymässä toimituksissa. Nyt hänelle soitetaan taustatietojen ja haastattelupyyntöjen vuoksi: milloin kommentoimaan Pertti Kurikan nimipäiviä, milloin suomalaisjihadisteja Syyriassa.

Syykin on selvä. Viron medialla ei ole Suomessa kirjeenvaihtajia, mutta Suomen asioita seurataan tiiviisti. Sujuvasanaiselle vironkieliselle kommentaattorille on tarvetta.

 

Viime kuukausina naapurien välillä on ollut kitkaa: Virossa on puhuteltu Suomen suurlähettilästä ulkoministeri Erkki Tuomiojan lehtihaastattelusitaateista. Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves on kauhistellut Twitterissä Kuukausiliitteen juttua, jossa etsittiin virolaisille pilkkanimiä.

Näkki arvioi kohujen liittyvän ”korkean tason henkilökemioihin” ja ”sosiaalisen median käyttöön ja aktiivisuuteen”. Näkki muistuttaa, että arjessa suomalais–virolaiset-suhteet ovat niin monitasoiset, etteivät ne ole moksiskaan poliitikkojen sanailusta.

Ja kohuja vastaan voi taistella faktoilla.

”Tämä on vähän kuin myisi hiekkaa Saharaan. En voi mainostaa Suomea, vaan kaiken on oltava totta. Hyvät suhteet perustuvat luottamukseen ja luottamus siihen, että kun virolaiset toimittajat soittavat minulle, he tietävät saavansa muuta kuin pelkkää mainospuhetta”.

Näkki saa syksyllä seuraajan. Nyt hän etsii uusia töitä: ”Olen tyrkyllä”, hän sanoo.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta