Ruotsalaislehti menestyy kirjailijahaaveilla

JOURNALISTI
30.4.2015

Veera Jussila, Göteborg, teksti

Miltä kuulostaisi printtilehti kirjoittamisesta, 2010-luvulla?

Martin Karlssonin ja Per Adolfssonin mielestä idea kuulosti hyvältä. He olivat hämmästyneitä tutkimuksesta, jonka mukaan joka kolmas ruotsalainen haluaisi kirjoittaa kirjan.

Skriva-lehdellä oli yli tuhat tilaajaa ennen kuin ensimmäinen numero julkaistiin vuonna 2011. Määrä on kasvanut koko ajan. Joka toinen kuukausi ilmestyvää lehteä tilaa nyt noin 7 000 lukijaa. Suomessakin ostetaan noin 150 irtonumeroa.

Nelihenkisellä työporukalla on Göteborgissa rauhallinen sisäpihakonttori. Entäs se median murros?

”Erikoistuneet paperilehdet eivät ole sille niin alttiita”, sanoo Adolfsson, joka jakaa päätoimittajuuden Karlssonin kanssa.

Skriva neuvoo, miten romaanin päähenkilöä voi kehittää, kuinka kustantamoa lähestytään ja miten kirjoittaja parhaiten hyödyntää iPadia. Moni lukija on 35  –  45-vuotias akateeminen nainen, joka asuu kaupungissa. Lukija on ehkä tehnyt uraa ja perustanut perheen, mutta ajatus kirjasta on koko ajan ollut takaraivossa, Adolfsson kuvailee.

”He käyttävät lehteä hyvin konkreettisesti”, hän sanoo.

Karlsson vertaa ilmiötä käsityö- ja kokkaustrendiin. Uutiset unohtuvat, mutta moni haluaisi julkaista jotain, mikä jättää jäljen.

Karlssonin ja Adolfssonin oma tausta on katulehti Faktumissa. Kuinka suuri osa lukijoista on toimittajia, jotka haluavat kirjailijoiksi?

”90 prosenttia”, sanoo Karlsson. ”99”, sanoo Adolfsson ja nauraa.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta