JSN:n kannatusyhdistyksen hallitus ja sen puheenjohtaja Riitta Pihlajamäki selvittävät, mitä vaihtoehtoja neuvoston puheenjohtajuuden järjestämiseksi on. Kuva: Heli Saarela

JSN:llä puheenjohtajan haku edessä

JOURNALISTI
30.4.2015

Nina Erho, teksti
Heli Saarela, kuva

Julkisen sanan neuvosto tarvitsee vuodenvaihteessa uuden puheenjohtajan. Osa taustayhteisöistä haluaisi muuttaa tehtävän kokopäiväiseksi, mutta kukaan ei vielä lupaa lisää rahaa.

Julkisen sanan neuvostolle (JSN) valitaan tänä vuonna uusi puheenjohtaja, koska Risto Uimosella tulee vuodenvaihteessa sallitut kaksi perättäistä kautta täyteen.

”Iso kysymys on, onko tehtävä jatkossa kokoaikainen vai osa-aikainen”, sanoo neuvoston kannatusyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Riitta Pihlajamäki Ylestä.

Hänen mukaansa neuvoston taustayhteisöt ovat yksimielisiä siitä, että median itsesäätelyä ja journalismin eettisiä pohdintoja pitää edelleen vahvistaa.

”Toisaalta kokoaikainen puheenjohtaja on aiempaa isompi satsaus, ja sen budjettivaikutuksia pitää pohtia.”

Uuden puheenjohtajan toimenkuvan ja rekrytointitavan linjaavat neuvoston taustayhteisöt kokouksessaan 19. toukokuuta. Niistä ainakin Yle ja Sanomalehtien Liitto suhtautuvat kokopäiväisyyteen avoimen myönteisesti.

”Se selkiyttäisi puheenjohtajan roolia ja sallisi hänen oikeasti olla neuvoston toimiston esimies ja vetäjä. Kokopäiväistä työtä voisivat hakea myös aktiivityöikäiset”, sanoo liittojohtaja Jukka Holmberg Sanomalehtien Liitosta.

 

Rahaa kokopäiväiseen puheenjohtajaan kumpikaan ei suoraan lupaa, ei myöskään liittojohtaja Mikko Hoikka Aikakauslehtien Liitosta eikä puheenjohtaja Hanne Aho Journalistiliitosta.

Ylen Pihlajamäen mukaan osa kustannuksista voidaan mahdollisesti kattaa säästämällä neuvoston toimiston tila- tai tietotekniikkaratkaisuissa. Toimisto muutti hiljattain Helsingin Etelärantaan, ja vuokrasopimus solmittiin ensi vuoden kesään. Sen jälkeinen tilaratkaisu vaikuttaa ensi vuoden budjettiin, josta päätetään myöhemmin tänä vuonna.

Puheenjohtajaratkaisuun liittyy myös pohdinta, miten koko toimiston työ ja vastuut jatkossa organisoidaan. Pääsihteeri Ilkka Vänttinen tulee eläkeikään ensi helmikuussa mutta
on kertonut voivansa jatkaa työntekoa syksyyn. Nyt henkilökuntaan kuuluvat osa-aikainen puheenjohtaja, pääsihteeri, valmisteleva sihteeri sekä osa-aikainen hallintosihteeri.

Journalistiliiton Aho sanoo, että tietenkin puheenjohtaja pystyisi kokopäiväisenä paremmin keskittymään kasvavaan työmääräänsä. Hän haluaa kuitenkin tietää eri vaihtoehdoista tarkemmin ennen kuin ottaa kantaa siihen, olisivatko hyödyt riittävän isot kustannuksiin nähden.

Vaihtoehtoja selvittää parhaillaan JSN:n kannatusyhdistyksen hallitus, johon kuuluvat Pihlajamäki, Holmberg ja Journalistiliiton entinen puheenjohtaja Arto Nieminen.

Mikko Hoikan mielestä osa-aikaisuuteen ei välttämättä tarvita muutosta. Vastaava päätoimittaja Merja Ylä-Anttila MTV:sta ei vielä ota asiaan kantaa.

 

JSN:n toiminnan muusta kehittämisestä Ylen Pihlajamäki sanoo, että vuorovaikutusta yleisön kanssa pitää edelleen parantaa. Journalistiliiton Ahon mielestä neuvoston on alan nopeassa muutoksessa mietittävä entistäkin tarkemmin, miten se ottaa kantaa.

”JSN:n uusi piilomainontatyöryhmä on hyvä. Se pohtii muun muassa sitä, mitä keinoja on tehdä eroja natiivimainonnan ja toimituksellisen sisällön välille.”

Aikakauslehtien Hoikka toivoo Journalistin ohjeiden tulkintaan suurempaa genretietoisuutta.

”JSN:lla on monesti ollut uutisjournalismin näkökulma. Kannanotoissa pitäisi paremmin ymmärtää, että ihmisillä on erilaisille julkaisuille eri odotuksia.”

Julkisen sanan neuvosto


Tulkitsee hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sananvapautta.
Talouden ja työnantajatehtävät hoitaa sekä Journalistin ohjeet vahvistaa Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistys ry, johon kuuluu media-alan toimijoita.
Vuosibudjetti on noin 320 000 euroa. Noin neljänneksen kuluista kattaa valtionapu.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta