JSN:n kannatusyhdistyksen hallitus ja sen puheenjohtaja Riitta Pihlajamäki selvittävät, mitä vaihtoehtoja neuvoston puheenjohtajuuden järjestämiseksi on. Kuva: Heli Saarela

JSN:llä puheenjohtajan haku edessä

JOURNALISTI
30.4.2015

Nina Erho, teksti
Heli Saarela, kuva

Julkisen sanan neuvosto tarvitsee vuodenvaihteessa uuden puheenjohtajan. Osa taustayhteisöistä haluaisi muuttaa tehtävän kokopäiväiseksi, mutta kukaan ei vielä lupaa lisää rahaa.

Julkisen sanan neuvostolle (JSN) valitaan tänä vuonna uusi puheenjohtaja, koska Risto Uimosella tulee vuodenvaihteessa sallitut kaksi perättäistä kautta täyteen.

”Iso kysymys on, onko tehtävä jatkossa kokoaikainen vai osa-aikainen”, sanoo neuvoston kannatusyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Riitta Pihlajamäki Ylestä.

Hänen mukaansa neuvoston taustayhteisöt ovat yksimielisiä siitä, että median itsesäätelyä ja journalismin eettisiä pohdintoja pitää edelleen vahvistaa.

”Toisaalta kokoaikainen puheenjohtaja on aiempaa isompi satsaus, ja sen budjettivaikutuksia pitää pohtia.”

Uuden puheenjohtajan toimenkuvan ja rekrytointitavan linjaavat neuvoston taustayhteisöt kokouksessaan 19. toukokuuta. Niistä ainakin Yle ja Sanomalehtien Liitto suhtautuvat kokopäiväisyyteen avoimen myönteisesti.

”Se selkiyttäisi puheenjohtajan roolia ja sallisi hänen oikeasti olla neuvoston toimiston esimies ja vetäjä. Kokopäiväistä työtä voisivat hakea myös aktiivityöikäiset”, sanoo liittojohtaja Jukka Holmberg Sanomalehtien Liitosta.

 

Rahaa kokopäiväiseen puheenjohtajaan kumpikaan ei suoraan lupaa, ei myöskään liittojohtaja Mikko Hoikka Aikakauslehtien Liitosta eikä puheenjohtaja Hanne Aho Journalistiliitosta.

Ylen Pihlajamäen mukaan osa kustannuksista voidaan mahdollisesti kattaa säästämällä neuvoston toimiston tila- tai tietotekniikkaratkaisuissa. Toimisto muutti hiljattain Helsingin Etelärantaan, ja vuokrasopimus solmittiin ensi vuoden kesään. Sen jälkeinen tilaratkaisu vaikuttaa ensi vuoden budjettiin, josta päätetään myöhemmin tänä vuonna.

Puheenjohtajaratkaisuun liittyy myös pohdinta, miten koko toimiston työ ja vastuut jatkossa organisoidaan. Pääsihteeri Ilkka Vänttinen tulee eläkeikään ensi helmikuussa mutta
on kertonut voivansa jatkaa työntekoa syksyyn. Nyt henkilökuntaan kuuluvat osa-aikainen puheenjohtaja, pääsihteeri, valmisteleva sihteeri sekä osa-aikainen hallintosihteeri.

Journalistiliiton Aho sanoo, että tietenkin puheenjohtaja pystyisi kokopäiväisenä paremmin keskittymään kasvavaan työmääräänsä. Hän haluaa kuitenkin tietää eri vaihtoehdoista tarkemmin ennen kuin ottaa kantaa siihen, olisivatko hyödyt riittävän isot kustannuksiin nähden.

Vaihtoehtoja selvittää parhaillaan JSN:n kannatusyhdistyksen hallitus, johon kuuluvat Pihlajamäki, Holmberg ja Journalistiliiton entinen puheenjohtaja Arto Nieminen.

Mikko Hoikan mielestä osa-aikaisuuteen ei välttämättä tarvita muutosta. Vastaava päätoimittaja Merja Ylä-Anttila MTV:sta ei vielä ota asiaan kantaa.

 

JSN:n toiminnan muusta kehittämisestä Ylen Pihlajamäki sanoo, että vuorovaikutusta yleisön kanssa pitää edelleen parantaa. Journalistiliiton Ahon mielestä neuvoston on alan nopeassa muutoksessa mietittävä entistäkin tarkemmin, miten se ottaa kantaa.

”JSN:n uusi piilomainontatyöryhmä on hyvä. Se pohtii muun muassa sitä, mitä keinoja on tehdä eroja natiivimainonnan ja toimituksellisen sisällön välille.”

Aikakauslehtien Hoikka toivoo Journalistin ohjeiden tulkintaan suurempaa genretietoisuutta.

”JSN:lla on monesti ollut uutisjournalismin näkökulma. Kannanotoissa pitäisi paremmin ymmärtää, että ihmisillä on erilaisille julkaisuille eri odotuksia.”

Julkisen sanan neuvosto


Tulkitsee hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sananvapautta.
Talouden ja työnantajatehtävät hoitaa sekä Journalistin ohjeet vahvistaa Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistys ry, johon kuuluu media-alan toimijoita.
Vuosibudjetti on noin 320 000 euroa. Noin neljänneksen kuluista kattaa valtionapu.



6 2019
Arkisto
Ylessä työskentelevät Seurin veljekset löysivät toisensa aikuisuuden kynnyksellä. Ville (oik.) vei Ollin alaikäisenä Helsingin baareihin.” kuva: Jaakko Martikainen

Miltä tuntuu, kun haastateltavat kuvittelevat jatkuvasti puhuvansa veljelle?

Tai kun joutuu kilpailemaan perheenjäsenen kanssa saman alan työpaikoista? Toimittajina työskentelevät sisarusparit avasivat perhe- ja työsuhteitaan.

Jos työnantaja ei ole uskollinen, ei työntekijänkään tarvitse olla

”Työntekijän ei ole järkevää sitoutua tai joustaa enempää kuin työpaikka on valmis sitoutumaan ja joustamaan”, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Ylelle vinoilu loppuu sinun vahtivuorollasi, Johanna Lahti?

Johanna Lahti aloittaa marraskuussa Ilta-Sanomien uutena vastaavana päätoimittajana. ”Kiroiluni on asettunut sellaiselle tasolle, että minut voi päästää huoletta myös kalustettuihin huoneisiin.”

Lukijat maksavat luottamuksesta, epäpuhtaasta journalismista ja fermentointikursseista

Journalismia on aina rahoitettu muullakin kuin hardcore-uutisilla. Journalistien on vain vaikea myöntää sitä, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Näin syntyvät media-alan työehtosopimukset

Paljonko saat palkkaa, kuinka pitkä lomasi on ja joudutko tekemään kiky-tunteja? Muun muassa nämä kysymykset ratkaistaan syksyn ja talven tes-neuvotteluissa. Näin neuvotteluvalmistelut etenevät.

Maryan Abdulkarim on muun muassa kolumnisti, käsikirjoittaja, kirjailija ja taiteilija. ”Tätä urapolkua en osannut suunnitella, vaan asiat ovat seuranneet toisiaan. Kun joku pyytää mukaan johonkin, mietin aina, olenko riittävän hyvä tähän. Mutta kun epäilyistään huolimatta lähtee mukaan, huomaa, että okei – minusta on myös tähän.”

Miksi vähemmistön asiat näyttäytyvät enemmistön kiusana, kysyy Maryan Abdulkarim

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia.”

Pari klikkausta voittaa pään raapimisen

”Arvailu ja kritiikitön googlailu ovat journalismissa edelleen turhan yleisiä menetelmiä varsinkin kiireessä. Ilahduttavan moni toimittaja on kuitenkin vähitellen löytänyt luotettavat verkkopalvelut”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Emojier som journalistik

”Uppdateringen är mångas första kontakt med den journalistik som följer och att fånga läsarens uppmärksamhet är i det här fallet att färga den”, skriver Dan Lolax.

Huolellinen töistä sopiminen helpottaa asiakkaan ja freelancerin elämää

Vaikka ulkoistettaessa työstä halutaan eroon, työn suunnittelu ei saisi päättyä ostajan päässä siihen, kun päätös ulkoistamisesta tehdään, kirjoittaa Hanna Kokkonen.

Raskaus ei ole syy olla jatkamatta määräaikaisuutta

”Raskauden tai äitiyden takia voi tulla helposti syrjityksi huomaamattaan. Aina työnantajakaan ei ymmärrä tekevänsä väärin”, kirjoittaa Journalistiliiton lakimies Rami Lindström.

Tommy Pohjola on kokenut penkoja

Tommy Pohjola aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta.

Alaston paparazzi nappasi uutiskuvan

”Vielä vettä tippuen kaivoin kameran laukusta, vaihdoin zoomin ja otin matalan tähtäysasennon kylmälle ikkunalaudalle”, kirjoittaa Jukka Järvelä.

Intohimoinen tekniikkatoimittaja

Kuolleita: Toimittaja Tero Lehto 25. 5. 1978 Espoo – 3. 7. 2019 Helsinki

Kotiseutu- ja paikallislehtimies

Kuolleita: paikallislehtimies Kurt Ratia 28. 9. 1943 Lahti – 11. 3. 2019 Hyvinkää

Intohimona radio

Kuolleita: toimittaja Heikki Peltonen 27. 6. 1947 Uusikaupunki – 3. 7. 2019 Merikarvia

Toimittajasta jäi muisto itärajalle

Kuolleita: toimittaja Urho Kinnunen 28. 6. 1930 Ilomantsi – 18. 6. 2019 Ilomantsi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta