JSN:n kannatusyhdistyksen hallitus ja sen puheenjohtaja Riitta Pihlajamäki selvittävät, mitä vaihtoehtoja neuvoston puheenjohtajuuden järjestämiseksi on. Kuva: Heli Saarela

JSN:llä puheenjohtajan haku edessä

JOURNALISTI
30.4.2015

Nina Erho, teksti
Heli Saarela, kuva

Julkisen sanan neuvosto tarvitsee vuodenvaihteessa uuden puheenjohtajan. Osa taustayhteisöistä haluaisi muuttaa tehtävän kokopäiväiseksi, mutta kukaan ei vielä lupaa lisää rahaa.

Julkisen sanan neuvostolle (JSN) valitaan tänä vuonna uusi puheenjohtaja, koska Risto Uimosella tulee vuodenvaihteessa sallitut kaksi perättäistä kautta täyteen.

”Iso kysymys on, onko tehtävä jatkossa kokoaikainen vai osa-aikainen”, sanoo neuvoston kannatusyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Riitta Pihlajamäki Ylestä.

Hänen mukaansa neuvoston taustayhteisöt ovat yksimielisiä siitä, että median itsesäätelyä ja journalismin eettisiä pohdintoja pitää edelleen vahvistaa.

”Toisaalta kokoaikainen puheenjohtaja on aiempaa isompi satsaus, ja sen budjettivaikutuksia pitää pohtia.”

Uuden puheenjohtajan toimenkuvan ja rekrytointitavan linjaavat neuvoston taustayhteisöt kokouksessaan 19. toukokuuta. Niistä ainakin Yle ja Sanomalehtien Liitto suhtautuvat kokopäiväisyyteen avoimen myönteisesti.

”Se selkiyttäisi puheenjohtajan roolia ja sallisi hänen oikeasti olla neuvoston toimiston esimies ja vetäjä. Kokopäiväistä työtä voisivat hakea myös aktiivityöikäiset”, sanoo liittojohtaja Jukka Holmberg Sanomalehtien Liitosta.

 

Rahaa kokopäiväiseen puheenjohtajaan kumpikaan ei suoraan lupaa, ei myöskään liittojohtaja Mikko Hoikka Aikakauslehtien Liitosta eikä puheenjohtaja Hanne Aho Journalistiliitosta.

Ylen Pihlajamäen mukaan osa kustannuksista voidaan mahdollisesti kattaa säästämällä neuvoston toimiston tila- tai tietotekniikkaratkaisuissa. Toimisto muutti hiljattain Helsingin Etelärantaan, ja vuokrasopimus solmittiin ensi vuoden kesään. Sen jälkeinen tilaratkaisu vaikuttaa ensi vuoden budjettiin, josta päätetään myöhemmin tänä vuonna.

Puheenjohtajaratkaisuun liittyy myös pohdinta, miten koko toimiston työ ja vastuut jatkossa organisoidaan. Pääsihteeri Ilkka Vänttinen tulee eläkeikään ensi helmikuussa mutta
on kertonut voivansa jatkaa työntekoa syksyyn. Nyt henkilökuntaan kuuluvat osa-aikainen puheenjohtaja, pääsihteeri, valmisteleva sihteeri sekä osa-aikainen hallintosihteeri.

Journalistiliiton Aho sanoo, että tietenkin puheenjohtaja pystyisi kokopäiväisenä paremmin keskittymään kasvavaan työmääräänsä. Hän haluaa kuitenkin tietää eri vaihtoehdoista tarkemmin ennen kuin ottaa kantaa siihen, olisivatko hyödyt riittävän isot kustannuksiin nähden.

Vaihtoehtoja selvittää parhaillaan JSN:n kannatusyhdistyksen hallitus, johon kuuluvat Pihlajamäki, Holmberg ja Journalistiliiton entinen puheenjohtaja Arto Nieminen.

Mikko Hoikan mielestä osa-aikaisuuteen ei välttämättä tarvita muutosta. Vastaava päätoimittaja Merja Ylä-Anttila MTV:sta ei vielä ota asiaan kantaa.

 

JSN:n toiminnan muusta kehittämisestä Ylen Pihlajamäki sanoo, että vuorovaikutusta yleisön kanssa pitää edelleen parantaa. Journalistiliiton Ahon mielestä neuvoston on alan nopeassa muutoksessa mietittävä entistäkin tarkemmin, miten se ottaa kantaa.

”JSN:n uusi piilomainontatyöryhmä on hyvä. Se pohtii muun muassa sitä, mitä keinoja on tehdä eroja natiivimainonnan ja toimituksellisen sisällön välille.”

Aikakauslehtien Hoikka toivoo Journalistin ohjeiden tulkintaan suurempaa genretietoisuutta.

”JSN:lla on monesti ollut uutisjournalismin näkökulma. Kannanotoissa pitäisi paremmin ymmärtää, että ihmisillä on erilaisille julkaisuille eri odotuksia.”

Julkisen sanan neuvosto


Tulkitsee hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sananvapautta.
Talouden ja työnantajatehtävät hoitaa sekä Journalistin ohjeet vahvistaa Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistys ry, johon kuuluu media-alan toimijoita.
Vuosibudjetti on noin 320 000 euroa. Noin neljänneksen kuluista kattaa valtionapu.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta