Terveys on vielä apaja

JOURNALISTI
9.4.2015

Nina Erho, teksti & Meeri Utti, kuvat

Marja Aarnipuro ja Riitta Korhonen uskovat tietävänsä, ketkä himoitsevat painettua terveystietoa. Lehtitulokkaat Apu Terveys ja ET Terveys kilpailevat yli viisikymppisistä lukijoista.

”Olen lukenut lääkäripalstoja pienestä asti”, sanoo Avun ja Apu Terveyden päätoimittaja Marja Aarnipuro, 54.

Juoksuharrastus 2000-luvun alussa teki hänestä terveys- ja hyvinvointijournalistin. Kun Apuun osittain sen peruja ideoitiin maratonkoulu, silloinen toimituspäällikkö perehtyi tosissaan kehon toimintaan. Juttusarjan päätteeksi hän juoksi Tukholman maratonin.

Avusta Aarnipuro siirtyi Kauneuden & Terveyden päätoimittajaksi, ja vuoden ajan hän työskenteli myös Jaden päätoimittajana.

”Sitten tuli rintasyöpä vuonna 2009. Hoitojen välissä tein Koko Perheen Terveyttä, joka ilmestyi kerran vuodessa.”

Syövästä Aarnipuro kirjoitti kaksi kirjaa. Tietomäärä lisääntyi, ja sairastaessahan verkostoituu lääkärien kanssa, hän sanoo puoliksi mustana vitsinä. Sairauslomien jälkeen pitkän linjan a-lehteläinen palasi Apuun ja toi tullessaan paljon lisää terveysasiaa.

”Lukijat tykkäsivät siitä ihan hirveästi ja halusivat koko ajan lisää. Apu Terveys tehtiin siihen tarpeeseen, ja se puraisi heti kovaa.”

 

Yli viisikymppisille suunnattu Apu Terveys alkoi ilmestyä säännöllisesti viime vuoden alussa. Kesäkuussa Sanoma lanseerasi kilpailijan, jonka syntytarina on vähemmän henkilökohtainen.

ET-lehti teetti vuonna 2013 Kansallisen Senioritutkimuksen selvittääkseen tarkemmin, mitä sen lukijat ajattelevat ja miten lehteä kannattaisi kehittää. Tulos
oli, että nykyiset yli 55-vuotiaat haluavat ennen muuta pysyä terveinä. Heidän elämänsä on täynnä kaikkea kivaa, josta he haluavat nauttia hyväkuntoisina.

ET-lehti on aina kirjoittanut terveydestä, mutta lisää tilaa aiheelle ei ollut tarjota. Niin alettiin rakentaa ET Terveyttä, sanoo päätoimittaja Riitta Korhonen, 60.

”Tiesimme, että terveysgenressä on tunkua, mutta ET-lehti on vahva iso brändi. Kyllä meidän kannattaa pitää puolemme siellä.”

 

Aarnipuro ja Korhonen saavat lehden perustamisen kuulostamaan suoraviivaiselta mutta myöntävät, ettei niitä ”tosta vaan lähdetä tekemään”. Uusi printti on iso satsaus ja nykyään todellinen riski.

Kansallisen Mediatutkimuksen mukaan painettujen aikakauslehtien lukeminen vähenee. TNS Gallupin mukaan mediamainonta väheni aikakauslehdissä vuonna 2013 edellisvuoteen verrattuna 16,8 prosenttia ja vuonna 2014 edellisvuoteen verrattuna 15,3 prosenttia.

Viime vuosina aikuisten lehtitulokkaista on lopetettu Jade, Sara, Iiris ja Evita. Media Audit Finlandin levikkitilastojen mukaan melkein kaikki terveys- ja hyvinvointilehdet ovat vuodesta 2006 menettäneet tuhansia, jotkut jopa kymmeniä tuhansia ostajia ja tilaajia.

A-lehdet testasi markkinaa ja haki konseptia Koko Perheen Terveyden ja Apu Terveyden yksittäisillä numeroilla. Silti journalismin pitää aina olla laskelmia edellä, Aarnipuro sanoo.

”Meidän tehtävämme on keksiä uudet asiat, joita lukijoille tarjotaan. Tutkimalla saadaan tietää, osuttiinko oikeaan.”

 

Aarnipuron mielestä lukijan pitää saada terveyslehdestä ennen muuta hyötyä. Apu Terveydessä se tarkoittaa tietoja ja neuvoja ikävaiheeseen, jossa ”väistämättömiä vaivoja” alkaa tulla.

Korhosen mielestä ET Terveyden kaltaisen lehden pitää menestyäkseen löytää asiat, jotka yhdistävät tietyssä elämänvaiheessa olevia. Siinä missä vauvalehtien lukijoita yhdistää vauvan saaminen, päälle viisikymppinen alkaa miettiä, mitä tapahtuu, kun tipahdan työterveyshuollon piiristä. Millaisia ratkaisuja pitäisi tehdä, jotta jaksaa eläkkeellä?

Korhonen arvioi, että lehden lukijoiden piirissä tapahtuu samoja asennemuutoksia kuin koko yhteiskunnassa.
Ihmiset eivät enää halua uhrautua, he haluavat miettiä omaa hyvinvointiaan. Väärä luulo sen sijaan on, että kaikki tietyn ikäiset olisivat samanlaisia.

”Myös yli viisikymppisissä on joitakin asioita hullun lailla tekeviä ja toisia, jotka eivät tee niitä ollenkaan. Jos et ole aiemmin kutonut, et muutu kutojaksi seiskavitosena tai jos olet ollut rokkari, voit olla sitä vielä kahdeksankymppisenä.”

 

Lehtien aihepiiri ja kohderyhmä yhtenevät, mutta toteutukset ovat kuin yö ja päivä. ET Terveydellä on yleensä kannessaan julkkis. Sen sisältö on värikästä ja palasteltua, ja paperi on ekohenkisen karhea.

”Lehti on suunniteltu ponnistamaan emostaan ja tukemaan sitä, mutta sillä on oltava omakin elämä ja mahdollisuus kehittyä isoksi terveyslehdeksi”, Korhonen sanoo.

Marja Aarnipuron mielestä ET Terveys on naistenlehti, kuten muutkin kilpailijat, koska se sisältää myös pehmeitä aiheita ja lifestyleä. Sellaisen hän ei usko viehättävän miehiä, joita Apu Terveys haluaa tietoisesti houkutella.

Apu Terveyden kannessa on tavallinen pariskunta. Sen sisältö on tietokirjamaisesti taitettua kovaa asiaa sairaudesta ja terveydestä virallisen lääketieteen linjalla. Linja valittiin, jotta erotuttaisiin kilpailijoista, mutta sen takana on myös Aarnipuron oma historia.

”Eihän terveystieto ole mustavalkoista, vaan reuna-alueiltakin tulee koko ajan uutta. Mutta minut on lääketiede parantanut, ja luotan siihen tosi vahvasti.”

Aarnipuroa ahdistaa, että nykyinen terveyskeskustelu kyseenalaistaa virallista tietoa ja auktoriteetteja: on rasvasotaa ja väittelyä D-vitamiinista, rokotuksista, statiineista ja kilpirauhaslääkityksestä. Hän pelkää sen olevan vaarallista, jos ihmisillä ei ole riittävää lukutaitoa erottaa ”hömppää ja huuhaata”.

Riitta Korhosen ET Terveys on koululääketieteeseen kallellaan mutta voi myös kirjoittaa vaikka enkeliparannuksista, jos ne ovat journalistisesti kiinnostavia.

”Esittelemme erilaisia hyvinvoinnin keinoja, mutta emme lähde julistamaan asioiden puolesta tai ota lääkärin ja päättäjän roolia.”

Kasvisvoittoinen ruokavalio, tupakan ja alkoholin välttäminen sekä riittävä uni ja liikunta ovat Apu Terveyden viestin perustaa. Syyllistämisestä lukijat eivät tykkää, mutta lempeää painostusta voi harjoittaa. Aarnipuro ei enää juokse maratoneja mutta kävelee paljon ja hehkuttaa sitä pääkirjoituksissaan.

”Ikuista terveyttä ja elämää ei ole, mutta pyrimme siihen, että ihmiset pysyisivät voimissaan ja heillä olisi hyvää elämää.”

Luotettavuutta korostaakseen Aarnipuro halusi koota Apu Terveydelle toimitusneuvoston lääkäreistä ja väittää saaneensa sen myös antamaan uusinta tietoa, vinkkejä haastateltavista ja palautetta lehdestä. Varsinaista toimitusta lehdellä ei ole, vaan jutut tehdään freelancevoimin. Miksi?

”Koska Avulla ei ole yhtään terveystoimittajaa ja haluamme, että kirjoittajat ovat aiheeseen erikoistuneita ammattilaisia. Heillä riittää tietämystä,
kykyä löytää uusia näkökulmia ja kontakteja, joiden kautta löytyy keissejä.”

ET Terveyttä tekee ensisijaisesti ET-lehden toimitus, jonka kasvavassa koossa Korhonen näkee yhtiön uskon kohderyhmään. Lehdissä ei julkaista samoja juttuja, mutta yhden keikalta saa mieluusti ammentaa toiseenkin pätkän. Ääneltään ET Terveys on salliva.

”Emme anna ’nyt tästä kuntoon’ -neuvoja emmekä viesti, että jumpatkaa, jotta pysytte hyvännäköisinä. Ei 55-vuotiaiden tarvitse näyttää kolmekymppisiltä, eivätkä he voi sitä tehdäkään. ET-lehtien perusajatus on, että ihmisen pitää olla sellainen kuin on.”

 

ET Terveys satsaa vertaistukeen ja selviytymistarinoihin, joista emolehden lukijat tutkitusti pitävät. Terveysaiheisen lehden pitää kirjoittaa terveydestä ja sairaudesta, mutta alan uutiset kerrotaan ihmisten tarinoiden kautta, Korhonen sanoo. Silti hän haluaa lehden erottuvan myös yhteiskunnallisena keskustelijana.

Kun ET Terveys käsittelee vanhustenhoidon rakennemuutosta, se ei luennoi vaan kysyy: Kuka meitä hoitaa? ”Meihin” kuuluu ja samastuu myös Korhonen itse. Hänestä toimittajan tärkein tehtävä on olla suhteellisuudentajuinen, ja ikä auttaa myös siinä.

”Mielestäni pystyn aika tervepäisesti miettimään näitä asioita. Terveydessä jos missä suhteellisuudentajun voi menettää, koska tarjolla on sata sairautta ja niihin sata toimenpidettä. Siitä kirjoittaessa ei saa höyrähtää vaan pitää olla kriittinen ja analysoida.”

Korhonen on työskennellyt Pirkan päätoimittajana, Talouselämän toimittajana ja toimituspäällikkönä sekä Talentum Median kehityspäällikkönä. Terveyttäkin hän pitää pitkälti rahakysymyksenä. ET Terveydessä näkökulman pitää olla esillä myös siksi, että lukijat ovat ”tarkan markan väkeä”.

 

Vauvaperhevaiheeseen suunnatut vauva.fi ja kaksplus.fi kuuluvat TNS Gallupin mukaan Suomen suosituimpiin verkkosivustoihin, ja Sanoman Vauva-lehdellä on jo mobiilineuvolakin pystyssä.

Seniorilehtien verkkoyhteisöt ja sähköiset palvelut ovat lapsenkengissä, mutta Korhosen mukaan ET-lehden verkko on tänä vuonna Sanoman isoja kehityskohteita.

Hän pitää itsehoitoa terveysalan isona trendinä ja arvioi, että Sanoman Vauvan Neuvolachatin, Mun Treenarin ja Kiloklubin kaltaisia sähköisiä palveluja on ET-lehtienkin kohderyhmälle tulossa. Niissä kilpailu ei kuitenkaan ole vain lehtiyhtiöiden välistä, vaan kenttä kiinnostaa esimerkiksi peliyhtiöitä.

A-lehdet aikoo keväällä uudistaa Apu Terveyden lukijoita nuoremmille suunnatun Kauneus & Terveys -lehtensä verkko-olemuksen yhdessä terveysaiheisia verkkosivuja tuottavan Terve Median kanssa. Apu-brändin terveyssisältö pysyy toistaiseksi apu.fi:ssä, jota virkistetään seuraavaksi blogeilla. Jos vaikka saataisiin aikuisetkin kiinnostumaan niistä, Aarnipuro sanoo.

 

Julkisessa keskustelussa ikäihmiset näyttäytyvät hoito-ongelmana ja kulueränä. Korhonen ei halua yhtyä surkutteluun vaan viestiä, että suuri osa ikääntyvistä on hyväkuntoisia. He pitävät itseään yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä, ja myös suuri osa kansantalouden varallisuudesta on heillä.

”Toivon, että mainostajatkin tajuaisivat sen. Toistaiseksi mainonta kohdistetaan porukalle, jolla ei ole rahaa.”

Apu Terveydenkään ei etukäteen uskottu imevän ilmoituksia. Aarnipuron mukaan niitä on kuitenkin saatu hyvin lääketehtaiden tuotteista, terveyspalveluista, ravintovalmisteista ja luontaistuotteista – ilmoituksista siis saavat myös pehmeät vaihtoehdot ilmetä. Lehden levikki oli viime vuonna 37  559. Lukijoita oli 96 000, jolla se ohitti Kunto Plussan, Kotilääkärin ja Fitin.

Ovatko ikääntyvät ainoa kohderyhmä, jolle printtejä kannattaa vielä lanseerata?

”Ei minun mielestäni. Hyvä sisältö menestyy eri kanavissa, joista lukijat valitsevat sopivan”, Aarnipuro sanoo. Printtien vahvuutena hän pitää, että ne voivat paneutua selittämään ja jäsentelemään, kun muu sirpaloituu ja uutiset ja tutkimukset menevät hirveää vauhtia verkossa.

ET Terveyden levikki oli Korhosen mukaan puolen vuoden ilmestymisen jälkeen yli 30 000 kappaletta. Luku on hänestä ilahduttava.

”Terveyslehtiä lukevat sadat tuhannet suomalaiset, ja ET Terveys, kuten Apu Terveyskin, on kohdistettu sille ryhmälle, joka tarvitsee terveystietoa. Jos näillä eväillä ei menesty, sitten on lehdessä vika.”



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta