Lukijoilta

JOURNALISTI
9.4.2015


Journalistin lukijat ottavat kantaa.

Älkää haukkuko avustajaksi

Jos sanojen merkitykset eivät kiinnosta, kannattaa vaihtaa journalismista toiselle alalle. Jos ei osaa kyseenalaistaa arvoväritteisiä sanavalintoja, haastateltavat vedättävät.

Osataan toimituksissakin. Mediataloissa pidetään luonnollisena, että on toimittajia, kuvaajia, graafikoita ja avustajia. Ei itsensä työllistäjiä tai yrittäjiä, ei freelancereita, vaan avustajia. Apulaisia, jotka vähän auttelevat, kun oikeat journalistit pitävät printtiä tai sähköistä mediaa pystyssä.

On ihme, miten freelancerit osaavat tuottaa yli puolet Suomen aikakauslehtien teksteistä ja kuvista sekä paljon sisältöä sanomalehtiin ja sähköisiin. Vaikkei niille tarvitse maksaa yhtä paljon, koska ne ovat vähemmän oikeita, koska ne ovat avustajia.

Kuka tietäisi, miksi ja kenen aloitteesta suomenkielinen media omaksui a-sanan käytön? Minä joudun spekuloimaan. Kyseessä voi olla suomennos englannin mediakielen termistä contributor. Avustaa-verbi on kuitenkin vähemmän kunnioittava kuin contribute-verbi, joka suomentuu ”olla osittaisessa vastuussa”, ”tuottaa ajatuksia tai ideoita”.

Suomessa avustajat jeesivät kansanedustajia, oppimisvaikeuksissa olevia koululaisia ja liikuntarajoitteisia. Eivät samaa työtä tekeviä kollegoitaan.

Työelämä muuttuu. Siksi tämä lehti ei enää ole Sanomalehtimies, jota julkaisee Suomen Sanomalehtimiesten Liitto. Ryhmiteltäisiinkö journalistit jatkossa työnkuvansa mukaan? Esimerkkiä näyttää muun muassa Olivia, jonka apinalaatikossa luetellaan vakiväen jälkeen henkilöt, jotka ovat tehneet ”tekstit” sekä ”kuvat”.

Kyllä te muutkin varmasti osaatte.

Minna Kontkanen


Koraanin tulkinta ei ole JSN:n asia

Riitta Ollila arvosteli (Journalisti 4/2015) Elina Grundströmin kritiikkiä koskien JSN:n 20. elokuuta 2014 tekemää päätöstä velvoittaa Kainuun Sanomat julkaisemaan oikaistu tieto, että vain muslimimies voi Koraanin mukaan avioitua muslimin, kristityn tai juutalaisen kanssa.

Ollilan saaman tiedon mukaan Koraanin mukaan muslimimies voi avioitua juutalaiseen tai kristinuskoon kuuluvan naisen kanssa, mutta musliminainen ei voi tehdä näin.

Näin perinteisessä islamilaisessa traditiossa onkin, mutta traditiot elävät ja muuttuvat. Imaami Feisal Abdul Rauf New Yorkin ”Ground Zero” -moskeijasta oikeuttaa musliminaisen avioliiton juutalaisen ja kristityn miehen kanssa modernistisella koraanintulkinnalla, jota hän erittelee tarkemmin kirjassaan Moving the Mountain. Al Jazeera on myös uutisoinut jo vuonna 2012 imaami Taj Hargeysta, joka myös hyväksyy musliminaisen sekä kristityn tai juutalaisen miehen avioliiton.

JSN:n soisi keskittyvän Journalistin ohjeiden seurantaan eikä modernististen Koraanin tulkintojen vähättelyyn ja syrjintään.

Heikki Kerkkänen


JSN otti kantaa uskonnon sisäiseen keskusteluun

JSN:n entinen jäsen Riitta Ollila puolusti (Journalisti 4/2015) JSN:n elokuussa 2014 tekemää päätöstä, jonka mukaan on virheellistä väittää, että musliminaisen olisi mahdollista islamin sääntöjen mukaan avioitua kristityn tai juutalaisen kanssa.

On kuitenkin olemassa imaameja, jotka vihkivät musliminaisia myös juutalaisten ja kristittyjen kanssa. Kuuluisimpia näistä lienee brittiläinen Taj Hargey. Tarkempaa tietoa löytyy googlettamalla. Lähetin itse JSN:n päätöksen luettuani neuvostolle tiedon asiasta ja linkin aiheesta kertovaan lehtijuttuun toivoen, että neuvosto harkitsisi päätöstään uudestaan. Valitettavasti näin ei tehty.

Hargeyn vihkimiskäytäntö on aivan varmasti vähemmistössä islamilaisissa yhteisöissä. Se on kuitenkin olemassa oleva käytäntö. Kun JSN linjaa, että musliminaisen ei ole mahdollista avioitua kristityn tai juutalaisen kanssa, se linjaa samalla, ettei tällaisia vapaamielisempiä käytäntöjä ole olemassa, tai ettei niiden olemassaoloa ainakaan saa suomalaisessa journalismissa huomioida.

JSN ei päätöksellään ottanut kantaa todellisuuteen, vaan uskonnon sisäiseen keskusteluun. Valitettavasti neuvosto päätti ottaa konservatiivisen enemmistön kannan ja totesi sen olevan ”totuus” islamista. Kun puhutaan siitä, mitä jokin pyhä kirjoitus opettaa, on kyseessä aina keskustelu tulkinnoista. Niin myös tällä kertaa. Valitettavasti
kuitenkin JSN katsoi, että konservatiivisen enemmistön tulkinta Koraanista ei ole ainoastaan tulkinta, vaan objektiivinen totuus. Itse soisin, ettei keskustelua vapaamielisemmistä islamin tulkinnoista vaiennettaisi, eikä vaientajana ainakaan olisi JSN.

Janne Zareff

FT, toimittaja



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta