Lukijoilta

JOURNALISTI
9.4.2015


Journalistin lukijat ottavat kantaa.

Älkää haukkuko avustajaksi

Jos sanojen merkitykset eivät kiinnosta, kannattaa vaihtaa journalismista toiselle alalle. Jos ei osaa kyseenalaistaa arvoväritteisiä sanavalintoja, haastateltavat vedättävät.

Osataan toimituksissakin. Mediataloissa pidetään luonnollisena, että on toimittajia, kuvaajia, graafikoita ja avustajia. Ei itsensä työllistäjiä tai yrittäjiä, ei freelancereita, vaan avustajia. Apulaisia, jotka vähän auttelevat, kun oikeat journalistit pitävät printtiä tai sähköistä mediaa pystyssä.

On ihme, miten freelancerit osaavat tuottaa yli puolet Suomen aikakauslehtien teksteistä ja kuvista sekä paljon sisältöä sanomalehtiin ja sähköisiin. Vaikkei niille tarvitse maksaa yhtä paljon, koska ne ovat vähemmän oikeita, koska ne ovat avustajia.

Kuka tietäisi, miksi ja kenen aloitteesta suomenkielinen media omaksui a-sanan käytön? Minä joudun spekuloimaan. Kyseessä voi olla suomennos englannin mediakielen termistä contributor. Avustaa-verbi on kuitenkin vähemmän kunnioittava kuin contribute-verbi, joka suomentuu ”olla osittaisessa vastuussa”, ”tuottaa ajatuksia tai ideoita”.

Suomessa avustajat jeesivät kansanedustajia, oppimisvaikeuksissa olevia koululaisia ja liikuntarajoitteisia. Eivät samaa työtä tekeviä kollegoitaan.

Työelämä muuttuu. Siksi tämä lehti ei enää ole Sanomalehtimies, jota julkaisee Suomen Sanomalehtimiesten Liitto. Ryhmiteltäisiinkö journalistit jatkossa työnkuvansa mukaan? Esimerkkiä näyttää muun muassa Olivia, jonka apinalaatikossa luetellaan vakiväen jälkeen henkilöt, jotka ovat tehneet ”tekstit” sekä ”kuvat”.

Kyllä te muutkin varmasti osaatte.

Minna Kontkanen


Koraanin tulkinta ei ole JSN:n asia

Riitta Ollila arvosteli (Journalisti 4/2015) Elina Grundströmin kritiikkiä koskien JSN:n 20. elokuuta 2014 tekemää päätöstä velvoittaa Kainuun Sanomat julkaisemaan oikaistu tieto, että vain muslimimies voi Koraanin mukaan avioitua muslimin, kristityn tai juutalaisen kanssa.

Ollilan saaman tiedon mukaan Koraanin mukaan muslimimies voi avioitua juutalaiseen tai kristinuskoon kuuluvan naisen kanssa, mutta musliminainen ei voi tehdä näin.

Näin perinteisessä islamilaisessa traditiossa onkin, mutta traditiot elävät ja muuttuvat. Imaami Feisal Abdul Rauf New Yorkin ”Ground Zero” -moskeijasta oikeuttaa musliminaisen avioliiton juutalaisen ja kristityn miehen kanssa modernistisella koraanintulkinnalla, jota hän erittelee tarkemmin kirjassaan Moving the Mountain. Al Jazeera on myös uutisoinut jo vuonna 2012 imaami Taj Hargeysta, joka myös hyväksyy musliminaisen sekä kristityn tai juutalaisen miehen avioliiton.

JSN:n soisi keskittyvän Journalistin ohjeiden seurantaan eikä modernististen Koraanin tulkintojen vähättelyyn ja syrjintään.

Heikki Kerkkänen


JSN otti kantaa uskonnon sisäiseen keskusteluun

JSN:n entinen jäsen Riitta Ollila puolusti (Journalisti 4/2015) JSN:n elokuussa 2014 tekemää päätöstä, jonka mukaan on virheellistä väittää, että musliminaisen olisi mahdollista islamin sääntöjen mukaan avioitua kristityn tai juutalaisen kanssa.

On kuitenkin olemassa imaameja, jotka vihkivät musliminaisia myös juutalaisten ja kristittyjen kanssa. Kuuluisimpia näistä lienee brittiläinen Taj Hargey. Tarkempaa tietoa löytyy googlettamalla. Lähetin itse JSN:n päätöksen luettuani neuvostolle tiedon asiasta ja linkin aiheesta kertovaan lehtijuttuun toivoen, että neuvosto harkitsisi päätöstään uudestaan. Valitettavasti näin ei tehty.

Hargeyn vihkimiskäytäntö on aivan varmasti vähemmistössä islamilaisissa yhteisöissä. Se on kuitenkin olemassa oleva käytäntö. Kun JSN linjaa, että musliminaisen ei ole mahdollista avioitua kristityn tai juutalaisen kanssa, se linjaa samalla, ettei tällaisia vapaamielisempiä käytäntöjä ole olemassa, tai ettei niiden olemassaoloa ainakaan saa suomalaisessa journalismissa huomioida.

JSN ei päätöksellään ottanut kantaa todellisuuteen, vaan uskonnon sisäiseen keskusteluun. Valitettavasti neuvosto päätti ottaa konservatiivisen enemmistön kannan ja totesi sen olevan ”totuus” islamista. Kun puhutaan siitä, mitä jokin pyhä kirjoitus opettaa, on kyseessä aina keskustelu tulkinnoista. Niin myös tällä kertaa. Valitettavasti
kuitenkin JSN katsoi, että konservatiivisen enemmistön tulkinta Koraanista ei ole ainoastaan tulkinta, vaan objektiivinen totuus. Itse soisin, ettei keskustelua vapaamielisemmistä islamin tulkinnoista vaiennettaisi, eikä vaientajana ainakaan olisi JSN.

Janne Zareff

FT, toimittaja



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta