Klikkien valtakausi on ohi

JOURNALISTI
9.4.2015

Johanna Vehkoo, teksti

painokoneetseis@gmail.com

Kirjoittaja on parhaillaan Yhdysvalloissa tutkimassa faktantarkistusta journalismissa.

Oletteko huomanneet, että elämme nyt laadun vuotta 2015?

Ymmärrän, jos Suomesta katsottuna tämä laadun vuoden alkaminen on mennyt ohi. Ensimmäisen kvartaalin aikana on puhjennut kiivas keskustelu varsin laaduttomasta verkkosivustosta, sen korkeista kävijämääristä ja automaattisen Google-mainonnan tuomista tuloista. Kun vihasivusto nimeltä Mitä vittua??!! nousee maan puhutuimmaksi mediailmiöksi, tulevaisuus ei näytä järin lupaavalta.

 

Mutta koska Suomi on aina jokusen vuoden digimedian trendejä jäljessä ja koska kaikki Amerikan-kotkotukset tulevat lopulta Suomeen, voin kertoa ilouutisen: MV:n malli perustuu automatisoituun bannerimainontaan, ja se on tuomittu romahtamaan.

Tuohtumuksesta ja some-raivosta elävä mediabisnes sai sekin alkunsa Yhdysvalloista, sen kovaäänisestä oikeistomediasta. Pelottelu ja provosointi voi toki levitä Facebookissa, mutta mainostajat eivät lopulta halua esiintyä sen kyljessä.

Verkkomainonta on sulautumassa yhä kiinteämmäksi osaksi mediasisältöjä. Jos sivustolla on maine vihanlietsojana tai tyhjänpäiväisenä klikkien kalastelijana, se ei houkuta nykyaikaista ilmoittajaa.

 

Jopa klikkimetsästyksen pioneeri Gawker Media vannoo nyt laadun nimeen. Gawkerin perustaja Nick Denton moitti hiljattain firmaansa siitä, ettei se tehnyt yhtäkään merkittävää juttua Edward Snowdenista ja NSA:n valvonnasta. Tammikuussa Gawker poisti klikkauksia reaaliaikaisesti laskevat näytöt toimituksen seinältä ja lakkasi maksamasta bonuksia suosituimpien juttujen kirjoittajille.

Dentonin laatupuheen taustalla ei silti välttämättä ole rakkaus vahtikoirajournalismiin, vaan se, että Gawker saa yhä suuremman osan tuloistaan ohjaamalla lukijoita suoraan jutuista markkinapaikoille, kuten Amazoniin.

 

”25 syytä rakastaa Suomea” -tyyppisistä listausjutuista tunnettu Buzzfeed on viime aikoina palkannut kovan luokan toimittajia tekemään pitkää ja perusteellista tutkivaa journalismia.

Buzzfeed ei myy lainkaan bannerimainoksia. Se toimii uudenlaisena mainostoimistona, joka tuottaa brändeille Buzzfeed-tyylisiä sisäl-töjä. Toisin sanoen Buzzfeed ei myy mainostajille lukijoitaan, kuten perinteinen media, vaan omaa osaamistaan. Ja Buzzfeed osaa luoda sisältöjä, joita nuoret haluavat kuluttaa internetissä juuri nyt. (He muuten haluavat lukea tutkivaa journalismia, vaikka tykkäävät kissakuvista.)

Me perinteisen median kasvatit saamme ihan rauhassa kammoksua advertoriaaleja (niitä on vaikea erottaa journalismista!). Sillä välin Buzzfeed laajentaa niiden turvin taas muutamaan uuteen maahan.

Nuorille lukijoille suunnattu Vice Media luottaa sekin natiivimainontaan. Sillä on yli sata toimittajaa 34 eri maassa ja se tuottaa dokumenttisarjoja muun muassa Venezuelan poliittisesta tilanteesta.

 

Diginatiivi media on kasvamassa aikuiseksi. Laatu alkaa olla hyvää bisnestä, kun tulot eivät enää ole riippuvaisia vain mainosnäyttöjen määrästä. Myös mainostajille voi myydä laatua, jos sitä kerran osaa tehdä.



8 2018
Arkisto

Kollegojen kuteet

Kuusi media-alan ammattilaista näyttää ja kertoo, miten he pukeutuvat töihin. Kerro sinäkin Twitterissä hashtagilla #paallakoska.

Kansalaiset mukaan. ”Toivon, että suuri yleisö antaisi henkistä tukea työlle, jossa moniarvoista viestintää pidetään yllä”, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

Maalitus on koko yhteiskunnan asia

Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään parhaillaan syytteitä toimittajiin ja mediaan kohdistuneista rikoksista. Haitalliseen vaikuttamiseen voisi puuttua terävämmin.

En minä, vaan tämä ammatti

Vihapuheen ilmiöllistäminen auttaa, kun toimittaja on verkkoraivon kohteena, sanoo itsekin solvatuksi joutunut Suvi-Tuulia Nykänen.

Myllytys koettelee sananvapautta

Toimituksien supistukset ja ulkopuolinen painostus leimaavat journalistien arkea, kirjoittaa päätoimittaja Markku Lappalainen.

Pieni kohu-opas

”Kohujournalismissa media itse määrittelee asian kohuksi ja etäännyttää näin itsensä vastuusta kytkeä aihe tosimaailman tapahtumiin”, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Palkittua uutistyötä. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala saivat yhdessä STT:n työryhmän kanssa Bonnier-palkinnon seksuaalista häirintää ja ahdistelua käsittelevistä jutuistaan. Palkintoraati kiitteli tekijöitä huolellisesta, sinnikkäästä ja rohkeasta uutistyöstä.

Hiljaista sympatiaa

Psyykkisen järkytyksen kokeneen haastattelussa on hyvä osata kuunnella. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala kohtasivat naisia, jotka olivat koululaisina joutuneet opettajan seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi.

Myy, opasta ja ole uskottava

Verkossa yleisö tarvitsee perusteluita ja kädestä pitämistä – ja toimittaja rohkeutta etsiä omaa ääntään, sanoo verkkokerronnasta kirjan tehnyt Terhi Upola.

Slutspurt i juni. För en förlagsredaktör är sommaren en intensiv period. Alla böcker som ska ut till höstens bokmässor måste gå i tryck senast under juni. ”Innan boken går i tryck kan man vara lite hysterisk och dubbelkolla att allt är okej. Sedan tar man det lugnt tills den ska recenseras”, säger Myrika Ekbom.

Hängmattan hägrar också för förlagsredaktören

Alla texter som ska ges ut i bokform behöver redigeras av proffs. Den som försöker ta en genväg riskerar att boken blir full av stavfel och upprepningar.

Mielipide vastaan fakta

Kielteiseen valoon joutuneelle pitää antaa mahdollisuus samanaikaiseen kuulemiseen tai vastineeseen.

Täältä ja muualta. ”Kymmenkunta vuotta sitten matkat nähtiin lähinnä kustannuseränä, mutta viime vuosina olen käynyt ulkomailla  juttukeikoilla noin neljä kertaa vuodessa”, sanoo Keskisuomalaisen Janne Yläjoki. ”On sisäistetty, että uskottavaan ulkomaanjournalismiin tarvitaan muutakin kuin sitä, että kirjoitetaan neljän seinän sisällä.”

Oman näkökulman perässä

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki yrittää löytää aiheita, joita isot koneistot eivät käsittele. ”Meillä ei voi olla aamulla verkossa ihan samaa kuin mitä tv-uutisissa on toisteltu edellisenä iltana.”

Lisää rahaa, suojaa ja oikeuksia

Nykyinen hallitus ei ole ollut media-alalle erityisen hyvä, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Digi-alv:n alentaminen olisi tärkein parannus.

Vaikeudet ongelmissa?

Suurissa ongelmissa -ilmaus yleistyy julkisessa kielenkäytössä, myös journalistisissa teksteissä, kirjoittaa Vesa Heikkinen. ”Yhtäältä kyse on kieleen kuuluvasta sanojen merkitysten vähittäisestä muuttumisesta, toisaalta tälle ajalle ominaisesta tavasta tarkastella maailmanmenoa.”

Kesäkeikalla. Ensimmäinen kesä toimittajana on vienyt Tuuli Rantasaloa monenlaisille juttukeikoille. 4. kesäkuuta hän haastatteli Paiholassa, Pielisjoen rannalla kesäkahvilaa pitäviä 4H-yrittäjiä (oik.) Johanna Väänästä, Maria Mäkeä ja Salla Karhua.

Hankalinta on tiivistää oleellinen

Ensimmäisessä oman alan työpaikassaan Tuuli Rantasalo jännitti etukäteen, odotetaanko harjoittelijan olevan valmis toimittaja.

1918 – med respekt

”När uppmärksammandet av inbördeskriget 1918 sparkade igång i januari i år var jag skeptisk: skulle vi klara av detta efter all #suomi100-hype?” skriver Magnus Londen.

Onnellinen yrittäjä

Freelancetyössä vuorottelevat epävarmuus - ja ylityöllistyminen. ”Silloin on niin lopussa, että vain turkulaisesta kasvattajaseurasta hankittu rutiini pelastaa”, kirjoittaa Lauri Rotko.

Ikuisesti pahoillani, Paula

Epäkohtelias vastaus puhelinmyyjälle oli maksaa Manu Haapalaiselle Paula Koivuniemen haastattelun.

Puheenaiheita takomaan

Susanne Salmi aloittaa Ylioppilaslehden päätoimittajana elokuussa.

Itse kasvatettu. Leikkokukkien lisäksi Satu Koivisto kasvattaa siirtolapuutarhassaan ruokakasveja. ”Esimerkiksi oman kasvihuoneen kurkku on uskomattoman makea ja rapea verrattuna kaupan kurkkuun.”

Ruuan alkulähteillä

Päätoimittaja Satu Koivisto rentoutuu ruokakasvien kauneuden äärellä siirtolapuutarhassa.

Tosielämän toimittajadraama

Viime vuonna kuvattu Vuosi New York Timesin toimituksessa näyttää ja kuulostaa parhailta tv-draamoilta – eikä välty niiden kliseiltä, kirjoittaa Marja Honkonen

Bra start för Medielaget

I slutet av 2017 hade andelslaget 172 medlemmar vilket var nästan 100 fler än vad man räknat med.

Hangöseminariet i september

Ekonomijournalistik, frilansliv, riksdagsvalet i Sverige och yttrandefriheten i Ryssland är huvudteman på årets publicistseminarium i Hangö.

Poimuri

Mediasta sanottua.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta