Kiltteys kuriin

Esimiestä ei pidä uskoa ihan kaikessa, sanoo kirjailija Harri Nykänen.
JOURNALISTI
9.4.2015

Vera Miettinen, teksti & Aino Huovio, kuva

On vuosi 1993. Rikostoimittaja Harri Nykäsellä on käsissään skuuppi, mutta Helsingin Sanomien päätoimittajan Janne Virkkusen mielestä jutulla ei ole julkaisuarvoa.

Nykänen ei halua antaa periksi. Hän pirauttaa kilpailijalle, Ilta-Sanomien päätoimittajalle Vesa-Pekka Koljoselle.

”Koljonen kiinnostui jutusta. Hän halusi kuitenkin lojaalisuuden vuoksi ilmoittaa asiasta Virkkuselle. Ei mennyt kauaa, niin Virkkunen heilutteli työsopimustani ja sanoi, että uutisen luovuttaminen kilpailijalle voisi olla irtisanomisperuste.”

Nykänen sai varoituksen, mutta uutinen julkaistiin Hesarissa.

 

Nykänen on jo vuosia elättänyt itsensä vapaana kirjailijana. Silti hän seuraa rikosuutisointia jokseenkin aktiivisemmin ja kriittisemmin kuin tavallinen kuluttaja. Huumepoliisi Jari Aarnion ja Anneli Auerin oikeuskäsittelyistä kertovat jutut ovat viime vuosina pitäneet huolen siitä, että luettavaa ja katsottavaa riittää.

”Olen kiinnittänyt huomiota toimittajien kahtiajakoon. Toiset kirjoittavat syytetyn puolesta ja toiset vastaan.”

Mutta kiltteys on Nykäsen mielestä toimittajien perisynti. Esimiestä ei saa kuunnella liian tarkkaan.

”Julkaiseminen pitäisi olla toimittajan päämääränä, mutta esimiehelle se voi olla iso riski. Journalistin täytyy uskaltaa pistää vastaan, jos päätoimittaja on liian varovainen. Moni juttu jää penkomatta, jos asia jätetään ensimmäiseen koukkuun.”

 

Samanlainen päättäväisyys koskee Nykäsen mielestä myös taustatyötä.

”Kuinka paljon esimerkiksi Auer-uutisoinnissa toimittajat ovat käyttäneet itse hankittuja tietoja? Ettei aina tuijotettaisi pelkkiä pöytäkirjoja. Ehkä penkomista ei vaan osata tai siihen ei ole tarpeeksi aikaa.”

Taustatyössä lähteet ovat elintärkeitä. Sen takia Nykäsen mielestä rikostoimittajien on pidettävä myös tiedonantajien puolia rohkeasti, oli esimiehen kanta mikä tahansa.

”Jos olisin itse joskus käräytellyt lähteitä, muutama rosvo olisi menettänyt henkensä ja moni virkamies työnsä.”

Nykäsen verkosto on ollut harvinaisen laaja, varsinkin rosvojen suhteen. Hänelle soitettiin jopa keskellä yöllä ja vinkattiin huumekätköstä. Luottamussuhteiden ylläpito vaati viitseliäisyyttä – sekä rutkasti euroja. Nykänen oli 1980-luvulla yksi niistä harvoista toimittajista, jotka suostuivat maksamaan vinkeistä. Nykyisin niistä maksetaan entistä varovaisemmin.

”Olen antanut rosvoille tuhansia euroja, myös omista rahoistani. Kerran neuvottelin vakuutusyhtiöltä 30 000 markan palkkion lähteelle, joka kertoi ratkaisevia tietoja miljoonien arvoisesta asuntomurrosta.”

Harri Nykänen

  • Tunnetaan Raid-kirjasarjasta, jonka pohjalta on valmistunut televisiosarja ja elokuva.
  • Ensi syksynä ilmestyy kirja ”Likainen Harri – 20 vuotta Erkon renkinä”, joka on muistelmateos Nykäsen rikostoimittajan vuosista Helsingin Sanomissa.
  • Työskenteli Helsingin Sanomissa rikostoimittajana vuoteen 2001.


15 2018
Arkisto

Sanan saattajat

Kristillinen media on huono bisnes, jota tehdään kutsumuksen voimalla. Aivan erityisen hankala sitä on tehdä niin, että se kelpaisi kaikille, sanoo alan konkari Kirsi Rostamo.

Elämäntapajohtaja

Journalistiliiton puheenjohtajaksi uudelleen valittu Hanne Aho uskoo liiton jäsenmäärän kääntyvän nousuun.

Aishi Zidania kiitettiin palkintoperusteissa myös siitä, etteivät painostus, uutistyön vääristely-yritykset ja nettiviha ole lannistaneet häntä. Jarno Liskin todettiin tekevän monin paikoin riskialtista tutkivaa journalismia sinnikkäästi ja peräänantamattomasti ilman työsuhteen turvaa.

Sananvapauden käyttäjät

Kun ympäristö painostaa, Aishi Zidan ja Jarno Liski nojaavat journalistin perustehtävään. Työ palkittiin Sananvapauden miekalla.

KSF Medias fjolårsresultat, ett minus på 4,2 miljoner euro, var bättre än på många år. Nya vd:n Anna Hellersedt litar på att det nu är en bra tidpunkt för bolaget att införa en ny betallösning för digital journalistik.

Efter stormen

KSF Medias nya vd Anna Hellerstedt betonar öppen kommunikation inom bolaget och vill förankra stora linjer hos personalen. Främsta löfte hittills: mer fokus på journalistiken – hur det ska förverkligas har vi inte ännu sett.

Tv-ohjaaja ja toimittaja Marja Jaakola on halunnut olla työvuosien jälkeen kuin kuka tahansa. Hän ei ole työskennellyt eläkkeellä. Kuva: Liisa Huima

Ei ole valtaa loistoa

Eläkkeellä identiteetti on rakennettava uudelleen. Toimittajalle se voi olla vaikeaa.

Liikaa keskustelua

Medioiden verkkokeskusteluissa vihan lietsomisen ja asiallisen kommentoinnin välissä on leveä vyöhyke, jolla delete-nappia painetaan liian harvoin, kirjoittaa Asko Lehtonen.

Älä soita sille enää koskaan!

Mediayhtiö harkitsi kieltävänsä tuurajia käyttämästä lähdesuojan alaisia tietoja muissa töissä. Ajatus lähteiden ”omistamisesta” on omituinen, kokenut oikeustoimittaja sanoo.

Jouluihminen. A-lehtien tuottaja Elisa Miinin aloittaa jouluvalmistelut jo elokuussa ja lopettaa joulunvieton tapaninpäivänä. ”Ajatukseni kääntyvät välipäivinä jo pois joulusta ja kohti uutta vuotta, kun olen jo joulua pitkään siinä vaiheessa viettänyt.”

Glögiä jo elokuussa

A-lehtien tuottaja Elisa Miininin kotona on kaksi joulukuusta. Toiseen niistä saa koskea vain hän.

Pekka Vahvasen Kone kaikkivaltias -kirja on saanut kehuja siitä, että ’joku on tätä järjettömyyttä vastaan’. Toisaalta se on kirvoittanut kritiikkiä etenkin teknologiapiireistä. ”Uskon, että kun tunnepitoista kritiikkiä saa, on osunut johonkin oikeaan kohtaan.”

Kadonneen onnen jäljillä

Tutkimusten valossa teknologis-taloudellinen kehitys ei ole enää vuosikymmeniin tehnyt meistä onnellisempia, sanoo digitalisaation ongelmista kirjan kirjoittanut Pekka Vahvanen.

Milloin freelancer on jäävi?

Mikä on eettinen aikaväli jutulle tiettyyn lehteen ja jutulle saman lehden kustantajasta? Vaikuttaako juttutyyppi asiaan? Vastausten pohtimiseen tarvitaan lisää konkreettisia eväitä, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Edellistä työtä jatkamaan

Tiina Ojutkangas aloittaa tammikuussa Kokkolassa ilmestyvän Keskipohjanmaan päätoimittajana.

Dags att tända lyset

På redaktionerna i Finland finns en hel del att lära av Demokratijouren, om hur man bygger upp konkreta rutiner som förebygger hot och hat, skriver Johan Svenlin.

Perehdy tietoturvaan tänään

Vaikka et työskentelisi erityistä tietoturvaa vaativien lähteiden ja aiheiden parissa, ala perehtyä niiden suojaamiseen nyt. Toimittajan salausopas kertoo, miksi se kannattaa.

75 prosenttia

Mistä tietää, että vaalit ovat lähestymässä? Yksi varma merkki on numerohokemien vyöry journalistisiin teksteihin, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Liftaamalla ehtii paremmin

Kirjaan uppoutunut Juha Mäkinen ei huomannut nousta bussiin, mutta onneksi juttukeikalle ehtii toisellakin tavalla.

Otavamedia jatkaa yt-kierrosta ensi vuonna

Otavamedia aloittaa yt-neuvottelut kuvaryhmässään 2. tammikuuta 2019. Yt-neuvotteluja on viime viikkona päättynyt Otavamediassa, Sanoma Media Finlandissa, Aamulehdessä ja A-lehdissä.

Färre fotografer på Hufvudstadsbladet

”Jag är övertygad om att läsarna inte kommer att uppleva någon försämring av bildjournalistiken i HBL framöver”, säger chefredaktör Susanna Landor.

Håkans leder Studentbladet

Som chefredaktör vill Håkans bland annat närma sig studentkårer som tidigare lämnat Svenska studerandes intresseorganisation.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta