Kiltteys kuriin

JOURNALISTI
9.4.2015

Vera Miettinen, teksti & Aino Huovio, kuva

Esimiestä ei pidä uskoa ihan kaikessa, sanoo kirjailija Harri Nykänen.

On vuosi 1993. Rikostoimittaja Harri Nykäsellä on käsissään skuuppi, mutta Helsingin Sanomien päätoimittajan Janne Virkkusen mielestä jutulla ei ole julkaisuarvoa.

Nykänen ei halua antaa periksi. Hän pirauttaa kilpailijalle, Ilta-Sanomien päätoimittajalle Vesa-Pekka Koljoselle.

”Koljonen kiinnostui jutusta. Hän halusi kuitenkin lojaalisuuden vuoksi ilmoittaa asiasta Virkkuselle. Ei mennyt kauaa, niin Virkkunen heilutteli työsopimustani ja sanoi, että uutisen luovuttaminen kilpailijalle voisi olla irtisanomisperuste.”

Nykänen sai varoituksen, mutta uutinen julkaistiin Hesarissa.

 

Nykänen on jo vuosia elättänyt itsensä vapaana kirjailijana. Silti hän seuraa rikosuutisointia jokseenkin aktiivisemmin ja kriittisemmin kuin tavallinen kuluttaja. Huumepoliisi Jari Aarnion ja Anneli Auerin oikeuskäsittelyistä kertovat jutut ovat viime vuosina pitäneet huolen siitä, että luettavaa ja katsottavaa riittää.

”Olen kiinnittänyt huomiota toimittajien kahtiajakoon. Toiset kirjoittavat syytetyn puolesta ja toiset vastaan.”

Mutta kiltteys on Nykäsen mielestä toimittajien perisynti. Esimiestä ei saa kuunnella liian tarkkaan.

”Julkaiseminen pitäisi olla toimittajan päämääränä, mutta esimiehelle se voi olla iso riski. Journalistin täytyy uskaltaa pistää vastaan, jos päätoimittaja on liian varovainen. Moni juttu jää penkomatta, jos asia jätetään ensimmäiseen koukkuun.”

 

Samanlainen päättäväisyys koskee Nykäsen mielestä myös taustatyötä.

”Kuinka paljon esimerkiksi Auer-uutisoinnissa toimittajat ovat käyttäneet itse hankittuja tietoja? Ettei aina tuijotettaisi pelkkiä pöytäkirjoja. Ehkä penkomista ei vaan osata tai siihen ei ole tarpeeksi aikaa.”

Taustatyössä lähteet ovat elintärkeitä. Sen takia Nykäsen mielestä rikostoimittajien on pidettävä myös tiedonantajien puolia rohkeasti, oli esimiehen kanta mikä tahansa.

”Jos olisin itse joskus käräytellyt lähteitä, muutama rosvo olisi menettänyt henkensä ja moni virkamies työnsä.”

Nykäsen verkosto on ollut harvinaisen laaja, varsinkin rosvojen suhteen. Hänelle soitettiin jopa keskellä yöllä ja vinkattiin huumekätköstä. Luottamussuhteiden ylläpito vaati viitseliäisyyttä – sekä rutkasti euroja. Nykänen oli 1980-luvulla yksi niistä harvoista toimittajista, jotka suostuivat maksamaan vinkeistä. Nykyisin niistä maksetaan entistä varovaisemmin.

”Olen antanut rosvoille tuhansia euroja, myös omista rahoistani. Kerran neuvottelin vakuutusyhtiöltä 30 000 markan palkkion lähteelle, joka kertoi ratkaisevia tietoja miljoonien arvoisesta asuntomurrosta.”

Harri Nykänen

  • Tunnetaan Raid-kirjasarjasta, jonka pohjalta on valmistunut televisiosarja ja elokuva.
  • Ensi syksynä ilmestyy kirja ”Likainen Harri – 20 vuotta Erkon renkinä”, joka on muistelmateos Nykäsen rikostoimittajan vuosista Helsingin Sanomissa.
  • Työskenteli Helsingin Sanomissa rikostoimittajana vuoteen 2001.


4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta