Kiltteys kuriin

JOURNALISTI
9.4.2015

Vera Miettinen, teksti & Aino Huovio, kuva

Esimiestä ei pidä uskoa ihan kaikessa, sanoo kirjailija Harri Nykänen.

On vuosi 1993. Rikostoimittaja Harri Nykäsellä on käsissään skuuppi, mutta Helsingin Sanomien päätoimittajan Janne Virkkusen mielestä jutulla ei ole julkaisuarvoa.

Nykänen ei halua antaa periksi. Hän pirauttaa kilpailijalle, Ilta-Sanomien päätoimittajalle Vesa-Pekka Koljoselle.

”Koljonen kiinnostui jutusta. Hän halusi kuitenkin lojaalisuuden vuoksi ilmoittaa asiasta Virkkuselle. Ei mennyt kauaa, niin Virkkunen heilutteli työsopimustani ja sanoi, että uutisen luovuttaminen kilpailijalle voisi olla irtisanomisperuste.”

Nykänen sai varoituksen, mutta uutinen julkaistiin Hesarissa.

 

Nykänen on jo vuosia elättänyt itsensä vapaana kirjailijana. Silti hän seuraa rikosuutisointia jokseenkin aktiivisemmin ja kriittisemmin kuin tavallinen kuluttaja. Huumepoliisi Jari Aarnion ja Anneli Auerin oikeuskäsittelyistä kertovat jutut ovat viime vuosina pitäneet huolen siitä, että luettavaa ja katsottavaa riittää.

”Olen kiinnittänyt huomiota toimittajien kahtiajakoon. Toiset kirjoittavat syytetyn puolesta ja toiset vastaan.”

Mutta kiltteys on Nykäsen mielestä toimittajien perisynti. Esimiestä ei saa kuunnella liian tarkkaan.

”Julkaiseminen pitäisi olla toimittajan päämääränä, mutta esimiehelle se voi olla iso riski. Journalistin täytyy uskaltaa pistää vastaan, jos päätoimittaja on liian varovainen. Moni juttu jää penkomatta, jos asia jätetään ensimmäiseen koukkuun.”

 

Samanlainen päättäväisyys koskee Nykäsen mielestä myös taustatyötä.

”Kuinka paljon esimerkiksi Auer-uutisoinnissa toimittajat ovat käyttäneet itse hankittuja tietoja? Ettei aina tuijotettaisi pelkkiä pöytäkirjoja. Ehkä penkomista ei vaan osata tai siihen ei ole tarpeeksi aikaa.”

Taustatyössä lähteet ovat elintärkeitä. Sen takia Nykäsen mielestä rikostoimittajien on pidettävä myös tiedonantajien puolia rohkeasti, oli esimiehen kanta mikä tahansa.

”Jos olisin itse joskus käräytellyt lähteitä, muutama rosvo olisi menettänyt henkensä ja moni virkamies työnsä.”

Nykäsen verkosto on ollut harvinaisen laaja, varsinkin rosvojen suhteen. Hänelle soitettiin jopa keskellä yöllä ja vinkattiin huumekätköstä. Luottamussuhteiden ylläpito vaati viitseliäisyyttä – sekä rutkasti euroja. Nykänen oli 1980-luvulla yksi niistä harvoista toimittajista, jotka suostuivat maksamaan vinkeistä. Nykyisin niistä maksetaan entistä varovaisemmin.

”Olen antanut rosvoille tuhansia euroja, myös omista rahoistani. Kerran neuvottelin vakuutusyhtiöltä 30 000 markan palkkion lähteelle, joka kertoi ratkaisevia tietoja miljoonien arvoisesta asuntomurrosta.”

Harri Nykänen

  • Tunnetaan Raid-kirjasarjasta, jonka pohjalta on valmistunut televisiosarja ja elokuva.
  • Ensi syksynä ilmestyy kirja ”Likainen Harri – 20 vuotta Erkon renkinä”, joka on muistelmateos Nykäsen rikostoimittajan vuosista Helsingin Sanomissa.
  • Työskenteli Helsingin Sanomissa rikostoimittajana vuoteen 2001.


6 2019
Arkisto
Ylessä työskentelevät Seurin veljekset löysivät toisensa aikuisuuden kynnyksellä. Ville (oik.) vei Ollin alaikäisenä Helsingin baareihin.” kuva: Jaakko Martikainen

Miltä tuntuu, kun haastateltavat kuvittelevat jatkuvasti puhuvansa veljelle?

Tai kun joutuu kilpailemaan perheenjäsenen kanssa saman alan työpaikoista? Toimittajina työskentelevät sisarusparit avasivat perhe- ja työsuhteitaan.

Jos työnantaja ei ole uskollinen, ei työntekijänkään tarvitse olla

”Työntekijän ei ole järkevää sitoutua tai joustaa enempää kuin työpaikka on valmis sitoutumaan ja joustamaan”, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Ylelle vinoilu loppuu sinun vahtivuorollasi, Johanna Lahti?

Johanna Lahti aloittaa marraskuussa Ilta-Sanomien uutena vastaavana päätoimittajana. ”Kiroiluni on asettunut sellaiselle tasolle, että minut voi päästää huoletta myös kalustettuihin huoneisiin.”

Lukijat maksavat luottamuksesta, epäpuhtaasta journalismista ja fermentointikursseista

Journalismia on aina rahoitettu muullakin kuin hardcore-uutisilla. Journalistien on vain vaikea myöntää sitä, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Näin syntyvät media-alan työehtosopimukset

Paljonko saat palkkaa, kuinka pitkä lomasi on ja joudutko tekemään kiky-tunteja? Muun muassa nämä kysymykset ratkaistaan syksyn ja talven tes-neuvotteluissa. Näin neuvotteluvalmistelut etenevät.

Maryan Abdulkarim on muun muassa kolumnisti, käsikirjoittaja, kirjailija ja taiteilija. ”Tätä urapolkua en osannut suunnitella, vaan asiat ovat seuranneet toisiaan. Kun joku pyytää mukaan johonkin, mietin aina, olenko riittävän hyvä tähän. Mutta kun epäilyistään huolimatta lähtee mukaan, huomaa, että okei – minusta on myös tähän.”

Miksi vähemmistön asiat näyttäytyvät enemmistön kiusana, kysyy Maryan Abdulkarim

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia.”

Pari klikkausta voittaa pään raapimisen

”Arvailu ja kritiikitön googlailu ovat journalismissa edelleen turhan yleisiä menetelmiä varsinkin kiireessä. Ilahduttavan moni toimittaja on kuitenkin vähitellen löytänyt luotettavat verkkopalvelut”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Emojier som journalistik

”Uppdateringen är mångas första kontakt med den journalistik som följer och att fånga läsarens uppmärksamhet är i det här fallet att färga den”, skriver Dan Lolax.

Huolellinen töistä sopiminen helpottaa asiakkaan ja freelancerin elämää

Vaikka ulkoistettaessa työstä halutaan eroon, työn suunnittelu ei saisi päättyä ostajan päässä siihen, kun päätös ulkoistamisesta tehdään, kirjoittaa Hanna Kokkonen.

Raskaus ei ole syy olla jatkamatta määräaikaisuutta

”Raskauden tai äitiyden takia voi tulla helposti syrjityksi huomaamattaan. Aina työnantajakaan ei ymmärrä tekevänsä väärin”, kirjoittaa Journalistiliiton lakimies Rami Lindström.

Tommy Pohjola on kokenut penkoja

Tommy Pohjola aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta.

Alaston paparazzi nappasi uutiskuvan

”Vielä vettä tippuen kaivoin kameran laukusta, vaihdoin zoomin ja otin matalan tähtäysasennon kylmälle ikkunalaudalle”, kirjoittaa Jukka Järvelä.

Intohimoinen tekniikkatoimittaja

Kuolleita: Toimittaja Tero Lehto 25. 5. 1978 Espoo – 3. 7. 2019 Helsinki

Kotiseutu- ja paikallislehtimies

Kuolleita: paikallislehtimies Kurt Ratia 28. 9. 1943 Lahti – 11. 3. 2019 Hyvinkää

Intohimona radio

Kuolleita: toimittaja Heikki Peltonen 27. 6. 1947 Uusikaupunki – 3. 7. 2019 Merikarvia

Toimittajasta jäi muisto itärajalle

Kuolleita: toimittaja Urho Kinnunen 28. 6. 1930 Ilomantsi – 18. 6. 2019 Ilomantsi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta