Haastattelupakkoa ei ole

JOURNALISTI
9.4.2015

Matti Wiberg, teksti

Professori Matti Wiberg vaatii haastattelun pelisääntöjen selkiyttämistä.

Pääministeri Harri Holkeri vastasi keväällä 1990 kokoomuksen laivaseminaarissa M/S Mariellalla kahvitauolla toimittajan spontaaniin kysymykseen: ”Minä juon nyt kahvia.”

Kotikasvatuksen saaneelle ihmiselle asiayhteydestä ilmeni, että Holkerista kahvitauko ei ollut otollinen haastattelulle. Tätä käytännöllistä päätelmää toimittajat eivät kuitenkaan tehneet, vaan julkistivat Holkerin muka-haastattelun ensin MTV:n Kymmenen uutisissa ja sitten seuraavan päivän lehdissä ja vielä Yleisradion A-studiossa – ja tämän jälkeen vielä lukemattomia kertoja eri välineissä.

Media on neljännesvuosisadan pitänyt kohtausta sitovana todisteena Holkerin ylimielisyydestä, vaikka jos kohtaus jotakin todistaa, niin median huonotapaisuutta ja alkeellisista käytöstavoista piittaamattomuutta.

Kysymystä ei suinkaan esitetty Holkerille lehdistötilaisuudessa, vaan kahvitauolla. Toimittajat eivät kunnioittaneet Holkerin ruokarauhaa. Ei sellaisella pitäisi ylpeillä.

Jokainen voi Yleisradion Elävästä arkistosta tarkistaa, miten tungettelevan kaoottisissa olosuhteissa Holkeri lausuntonsa antoi.

 

Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) oli tammikuussa astumassa EU:n ulkoasiainneuvoston kokoukseen Brysselissä, kun suomalaisista mediajoukoista joku toimittaja kärtti lausuntoa Ämarin suunnitellusta lentoharjoituksesta. Tuomioja totesi ohi kävellessään: ”Asia ei ole täällä esillä”, siis kokouksen
esityslistalla.

Tämän olisi pitänyt riittää toimittajalle, mutta hän intti: ”Mutta mitä sanotte?”, ikään kuin hän ei olisi käsittänyt, ettei ulkoministeri halunnut antaa tästä asiasta lausuntoa. Ministeri vastasi toimittajan puoleen kääntyen: ”En mitään.” Yleisradio näytti tämän kohtauksen pääuutislähetyksessään. Miksi ihmeessä? Repliikeissä ei ollut mitään uutista.

Yleisradion ajankohtaisohjelmien, varsinkin MOT:n tavaramerkiksi on tullut seuraava kaava: Soitetaan jollekulle, ja kun tämä ei ole kiinnostunut aloittamaan tai jatkamaan keskustelua toimittajan kanssa, haastattelusta kieltäytyminen eli tosiasiallinen journalistinen haaksirikko julkistetaan, rinta rottingilla. Kyseessä on mauton kosto haastattelusta kieltäytymisestä ja julkistuksen ainoa tarkoitus on saattaa kieltäytyjä epäedulliseen valoon.

 

Talouselämän johtajat eivät juuri ole paneutuneet kriisiviestintään kuin korkeintaan pinnallisesti. Kaikenkarvaisia konsultteja onkin pilvin pimein heitä neuvomassa toinen toistaan monimutkaisemmilla käytöskaavoilla. Periaatteessa pärjää kahdella sanalla: ”Kieltäydyn haastattelusta.”
Nämä maagiset sanat kannattaa kiperissä tilanteissa aina lausua sen jälkeen, kun on käynyt ilmi, että puhuttaja on toimittaja.

Sanojen lausumisen jälkeen kannattaa vaieta. Puhelun voi mainiosti katkaista näihin sanoihin. Ei haastattelu ole mikään oikeudellinen pakkokeino, johon toimittajalla on subjektiivinen oikeus.

Se, syntyykö jostakin haastattelu, ei ole yksin toimittajan tahdon asia. Hän tarvitsee myös haastateltavan suostumuksen – ennen haastattelua.

 

Median itsesääntelynormisto eli Journalistin ohjeet erottaa taustakeskustelun haastattelusta: ”Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään.
Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä. Haastateltavalle pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi.” (JO 17)

Nyt media toimii ikään kuin tuo ”aina kertoa” ei pätisi koskaan.

Arvioisin, että tuoreimmasta sadasta puhelusta minulle toimittaja on noin neljästi ilmaissut olevansa kiinnostunut vain taustakeskustelusta.

Noin 96 kertaa on jätetty ilmaisematta, onko kyseessä taustakeskustelu vai haastattelu.

Sattuipa hiljattain, että tiedusteluuni, onko kyseessä haastattelu vai taustakeskustelu, toimittaja vastasi: ”En tiedä.” Kehotin palaamaan asiaan vasta tämän selvittyä.

Vaikuttaa siltä, että toimittaja nykyään automaattisesti olettaa, että kaikki puhuteltavan sanoma voidaan julkaista haastatteluna.

Taustakeskustelun määritelmän mukaan sitä kai ei voi julkaista?

 

Asiasta, siis siitä, millä ehdoin puhuttelua voi pitää haastatteluna ja millä ehdoilla korkeintaan taustakeskusteluna ja millä ehdoilla haastattelusta kieltäytyminen on kiistatonta, kaivataan Julkisen sanan neuvoston selventävä linjaus.

Edes eliitin elämä ei ole keskeytyksetöntä lehdistötilaisuutta. Kukaan ei ole lausuntovelvollinen 24/7.

Kenelläkään ei ole kestovelvollisuutta antaa haastatteluja. Jokaisella on alati oikeus kieltäytyä haastattelusta.

Toimittajalla ei ole subjektiivista oikeutta haastatteluun yhtään sen enempää kuin toimittajalla on oikeus seksiin kenen tahansa kanssa. Kaksi tarvitaan tangoon, haastatteluunkin.

Kirjoittaja on valtio-opin professori Turun yliopistossa.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta