Haastattelupakkoa ei ole

JOURNALISTI
9.4.2015

Matti Wiberg, teksti

Professori Matti Wiberg vaatii haastattelun pelisääntöjen selkiyttämistä.

Pääministeri Harri Holkeri vastasi keväällä 1990 kokoomuksen laivaseminaarissa M/S Mariellalla kahvitauolla toimittajan spontaaniin kysymykseen: ”Minä juon nyt kahvia.”

Kotikasvatuksen saaneelle ihmiselle asiayhteydestä ilmeni, että Holkerista kahvitauko ei ollut otollinen haastattelulle. Tätä käytännöllistä päätelmää toimittajat eivät kuitenkaan tehneet, vaan julkistivat Holkerin muka-haastattelun ensin MTV:n Kymmenen uutisissa ja sitten seuraavan päivän lehdissä ja vielä Yleisradion A-studiossa – ja tämän jälkeen vielä lukemattomia kertoja eri välineissä.

Media on neljännesvuosisadan pitänyt kohtausta sitovana todisteena Holkerin ylimielisyydestä, vaikka jos kohtaus jotakin todistaa, niin median huonotapaisuutta ja alkeellisista käytöstavoista piittaamattomuutta.

Kysymystä ei suinkaan esitetty Holkerille lehdistötilaisuudessa, vaan kahvitauolla. Toimittajat eivät kunnioittaneet Holkerin ruokarauhaa. Ei sellaisella pitäisi ylpeillä.

Jokainen voi Yleisradion Elävästä arkistosta tarkistaa, miten tungettelevan kaoottisissa olosuhteissa Holkeri lausuntonsa antoi.

 

Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) oli tammikuussa astumassa EU:n ulkoasiainneuvoston kokoukseen Brysselissä, kun suomalaisista mediajoukoista joku toimittaja kärtti lausuntoa Ämarin suunnitellusta lentoharjoituksesta. Tuomioja totesi ohi kävellessään: ”Asia ei ole täällä esillä”, siis kokouksen
esityslistalla.

Tämän olisi pitänyt riittää toimittajalle, mutta hän intti: ”Mutta mitä sanotte?”, ikään kuin hän ei olisi käsittänyt, ettei ulkoministeri halunnut antaa tästä asiasta lausuntoa. Ministeri vastasi toimittajan puoleen kääntyen: ”En mitään.” Yleisradio näytti tämän kohtauksen pääuutislähetyksessään. Miksi ihmeessä? Repliikeissä ei ollut mitään uutista.

Yleisradion ajankohtaisohjelmien, varsinkin MOT:n tavaramerkiksi on tullut seuraava kaava: Soitetaan jollekulle, ja kun tämä ei ole kiinnostunut aloittamaan tai jatkamaan keskustelua toimittajan kanssa, haastattelusta kieltäytyminen eli tosiasiallinen journalistinen haaksirikko julkistetaan, rinta rottingilla. Kyseessä on mauton kosto haastattelusta kieltäytymisestä ja julkistuksen ainoa tarkoitus on saattaa kieltäytyjä epäedulliseen valoon.

 

Talouselämän johtajat eivät juuri ole paneutuneet kriisiviestintään kuin korkeintaan pinnallisesti. Kaikenkarvaisia konsultteja onkin pilvin pimein heitä neuvomassa toinen toistaan monimutkaisemmilla käytöskaavoilla. Periaatteessa pärjää kahdella sanalla: ”Kieltäydyn haastattelusta.”
Nämä maagiset sanat kannattaa kiperissä tilanteissa aina lausua sen jälkeen, kun on käynyt ilmi, että puhuttaja on toimittaja.

Sanojen lausumisen jälkeen kannattaa vaieta. Puhelun voi mainiosti katkaista näihin sanoihin. Ei haastattelu ole mikään oikeudellinen pakkokeino, johon toimittajalla on subjektiivinen oikeus.

Se, syntyykö jostakin haastattelu, ei ole yksin toimittajan tahdon asia. Hän tarvitsee myös haastateltavan suostumuksen – ennen haastattelua.

 

Median itsesääntelynormisto eli Journalistin ohjeet erottaa taustakeskustelun haastattelusta: ”Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään.
Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä. Haastateltavalle pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi.” (JO 17)

Nyt media toimii ikään kuin tuo ”aina kertoa” ei pätisi koskaan.

Arvioisin, että tuoreimmasta sadasta puhelusta minulle toimittaja on noin neljästi ilmaissut olevansa kiinnostunut vain taustakeskustelusta.

Noin 96 kertaa on jätetty ilmaisematta, onko kyseessä taustakeskustelu vai haastattelu.

Sattuipa hiljattain, että tiedusteluuni, onko kyseessä haastattelu vai taustakeskustelu, toimittaja vastasi: ”En tiedä.” Kehotin palaamaan asiaan vasta tämän selvittyä.

Vaikuttaa siltä, että toimittaja nykyään automaattisesti olettaa, että kaikki puhuteltavan sanoma voidaan julkaista haastatteluna.

Taustakeskustelun määritelmän mukaan sitä kai ei voi julkaista?

 

Asiasta, siis siitä, millä ehdoin puhuttelua voi pitää haastatteluna ja millä ehdoilla korkeintaan taustakeskusteluna ja millä ehdoilla haastattelusta kieltäytyminen on kiistatonta, kaivataan Julkisen sanan neuvoston selventävä linjaus.

Edes eliitin elämä ei ole keskeytyksetöntä lehdistötilaisuutta. Kukaan ei ole lausuntovelvollinen 24/7.

Kenelläkään ei ole kestovelvollisuutta antaa haastatteluja. Jokaisella on alati oikeus kieltäytyä haastattelusta.

Toimittajalla ei ole subjektiivista oikeutta haastatteluun yhtään sen enempää kuin toimittajalla on oikeus seksiin kenen tahansa kanssa. Kaksi tarvitaan tangoon, haastatteluunkin.

Kirjoittaja on valtio-opin professori Turun yliopistossa.



8 2020
Arkisto

Harva meistä on korvaamaton superneuvottelija

Työehtosopimukset ovat siitä käteviä, että niiden ansiosta tavan ihmisen ei juuri koskaan tarvitse huolehtia lomista, työajasta, vähimmäispalkasta tai siitä, maksetaanko sairauden ajalta palkkaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Onneksi minä en joudu jakamaan mediatukia

”Mediatukea olisi rehdimpää perustella työpaikkojen säilymisellä kuin demokratialla”, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Vapaapäivien pitäminen on sinulle lähinnä uuvuttavaa, Minna Holopainen

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen tekee töitä melkein koko ajan ja on mahdollisesti itsekin tekoäly.

Näin syntyy Trendin syysmuotijuttu

Trendi tilasi stylisti ja valokuvaaja -työparilta helmikuussa syysmuotijutun. Kesällä kuvaaja ja malli vaihtuivat koronan takia. Juttu kuvattiin elokuussa kotieläintilalla.

Kielenhuollon päämaja ei ole käymässä turhaksi

”On viisainta, ettei yleiskielessä sooloilu karkaa käsistä. Tämä aika ei varsinaisesti kaipaa lisää ymmärryksen puutetta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vi måste respektera – och kredda varandra

”Vi måste respektera varandras arbete och kredda den som kreddas bör”, skriver Felicia Bredenberg.

Koronasta vauhtia muutoksiin

”Voisiko pandemiakurjuuden keskeltä löytyä jotain hyvääkin? Voidaanko esimerkiksi itsensä työllistäjille saada vihdoin pandemian vauhdittamana turvatumpi asema”, kysyy Suomen freelance-journalistien uusi puheenjohtaja Maria Markus.

Munkit ja possut

Kesätoimittaja Ilkka Vänttisen kuvissa näkyi sikoja juuri niin kuin pitikin – ja lisäksi jotain aivan muuta.

Uutistoimistotuki ehkä osaksi median koronatukea – tuen haku on alkanut

Median koronatukea voi saada journalistisen työn kustannuksiin. Myöntämisen ehtona on mainosmyynnin lasku. Erillistä uutistoimintaan suunnattua tukea on saanut aiemmin muun muassa STT.

Etävaltuusto nosti hien otsalle

Kuuluuko? Näkyykö? Journalistiliiton historian ensimmäisessä valtuuston hybridikokouksessa teknisiä pulmia ratkottiin lennosta, kirjoittaa Kira Närhi.

Herrasmies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Matti Vainio 20. 6. 1935 Sortavala – 5. 9. 2020 Hämeenlinna

Arvostettu monitoiminainen

Kuolleita: Toimittaja Liisa Laine Oulu 25. 3. 1936 – 8. 8. 2020 Helsinki

Hjärtat klappade för nyheter och rättvisa

Döda: Journalisten Ia Henriksson 5. 1. 1974 Helsingfors – 11. 7. 2020 Helsingfors

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta