Faktabisnes

JOURNALISTI
9.4.2015

Janne Zareff, teksti

janne.zareff@yle.fi

Kirjoittaja on Yleisradion toimittaja.

Bonnier palkitsi tovi sitten vuoden journalistisena tekona Faktabaari-hankkeen. Hankkeessa tarkistetaan julkisuudessa, muun muassa journalismissa esitettyjen väitteiden paikkansapitävyyttä. Hanke on epäilemättä tunnustuksensa ansainnut. Tuntuu silti jotenkin absurdilta, että sanomalehtien luvatussa maassa tosiasioiden tarkistaminen on uusi ja täysin poikkeuksellinen ajatus.

Tämä on omituista etenkin tilanteessa, jossa perinteiset uutismediat ovat jo vuosia tuskailleet vanhan ansaintalogiikkansa murenemista ja uuden puuttumista. Tosiasioiden erotteleminen väitteistä ja mielipiteistä tuntuisi nimittäin olevan aika ilmeinen tapa kilpailla uuden median kanssa.

Internetpohjaisessa mediamaisemassa ei kenelläkään ole pulaa näkökulmista tai elämyksistä. Ensitiedot tärkeistä tapahtumista leviävät myös hetkessä kaikkien asiasta kiinnostuneiden tietoon. Blogit, kansalaisjournalistiset julkaisut, tiedottajat ja muut tuottavat näitä asioita enemmän kuin riittävästi. Se, mitä nämä tahot eivät tuota riittävästi, on huolellisesti tarkistettu, puolueeton tieto. Siinä on perinteisen journalismin markkinarako.

Uudet tiedotusvälineet haastavat vanhat monilla eri tavoilla. Vanhat tiedotusvälineet erottaa uusista kuitenkin kaksi ilmeistä seikkaa: koko ja raha. Vanhojen tiedotusvälineiden resursseilla olisi mahdollista panostaa faktantarkistukseen tavalla, josta harrastuspohjalta tai sivutoimena pyöritetyissä nettijulkaisuissa voidaan tuskin edes haaveilla.

Toki täytyy myöntää, että kyllähän perinteinen media tietyssä määrin faktoja tarkistaa. Toimittajat pyrkivät pääsääntöisesti varmistumaan vähintään siitä, etteivät julkaise omina väitteinään mitään, mikä aivan ilmeisesti ei ole totta. Esimerkiksi haastateltujen esittämien väitteiden tarkistamista ei kuitenkaan juuri tehdä, ainakaan järjestelmällisesti.

Pitäisi kyllä. Ei välttämättä siksi, että näin lähestyttäisiin journalistisia ihanteita. Eikä siksi, että näin palveltaisiin entistä paremmin demokratiaa ja suuren yleisön tiedonintressiä. Faktoja pitäisi tarkistaa järjestelmällisesti siksi, että se olisi nykyisessä mediamaisemassa hyvää bisnestä. Omiin vahvuuksiin panostamista ja niiden kehittämistä edelleen. Oman tuotteen päivittämistä vastaamaan tämän päivän kuluttajan tarpeita. Ja jos siinä samalla tulee täytettyä tehtävä vallan vahtikoirana ja neljäntenä valtiomahtina entistä paremmin, sen parempi.



8 2019
Arkisto

Freelancereiden tulot kasvavat ja he voivat hyvin, mutta he tekevät vähemmän journalismia

”On välttämätöntä, että liitto saisi jatkossa edustaa freelancereita neuvotteluissa”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Suolen toiminta kiinnostaa lukijoita enemmän kuin politiikka, Anu Ubaud

Helsingin Sanomien uusi päätoimittaja Anu Ubaud on tarkka yöunistaan ja siitä, ettei HS tee sisältömarkkinointiyhteistyötä Kiinan kansantasavallan kanssa.

Putinin trollit hyötyisi kriittisyydestä, mutta on tärkeä, ainutlaatuinen teos

”Kirjalla on kaksi suurta ansiota. Ensimmäinen on se, että Aro paljastaa, miten vaisusti isot yhtiöt kuten Facebook, Twitter ja Google ovat toimineet propagandaa vastaan”, kirjoittaa Anna-Lena Laurén arviossaan Jessikka Aron kirjasta.

Kiire on huumetta, kyvyttömyyttä ja usein oma valinta

”Olisiko sinulla vähemmän syövyttävää kiirettä, jos veisit asiat useammin loppuun saakka ja ottaisit vastuun päätöksistäsi”, kysyy Lauri Rotko.

När skattepengarna blev affärshemlighet

”Bara för att Finland just nu är det tredje minst korrupta landet i världen är vi på inget sätt immuna eller ens vaccinerade”, skiver Mikaela Löv.

Ylen journalismissa pitää näkyä yleisön arki

Poliitikot päättävät Ylen rahoituksesta ja tavoitteista. Näin tavoitteet vaikuttivat tasa-arvosta ja kotitöiden jakautumisesta kertovan jutun syntyyn.

Onko eropaketti hyvä diili? Siitä päättämiseen tarvitaan aikaa ja rauhaa.

Työsuhteiden päättäminen tapahtuu kaavamaisen mekaanisesti, vaikka siinä tilanteessa jos missä kaikkia pitäisi kohdella yksilöinä, kirjoittaa Tuomo Lappalainen

Uusi opiskelijalähettiläs Laura Forsén toivoo liiton puuttuvan palkattomiin harjoitteluihin

Laura Forsén aloitti lokakuun alussa Journalistiliiton opiskelijalähettiläänä. ”Uskon, että voin tuoda mukanani ajattelua 'boksin ulkopuolelta'.”

Jyrsijä ei pysynyt uskollisena latinalle

Ajatus gerbillistä oli sinänsä kaunis, kirjoittaa Ville Eloranta.

”Siellähän te olettekin”

Kuolleita: Uutisjuontaja Kari Toivonen 28. 7. 1942 Helsinki – 28. 9. 2019 Helsinki

Valoisa työkaveri on poissa

Kuolleita: Tapani Hannikainen 23. 3. 1958 Nuijamaa – 28. 9. 2019 Helsinki

”Pirzi” omistautui perheelle ja ystäville

Kuolleita: Toimistosihteeri Pirkko Vuortama 19. 6. 1940 Lappeenranta – 1. 3. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta