Faktabisnes

JOURNALISTI
9.4.2015

Janne Zareff, teksti

janne.zareff@yle.fi

Kirjoittaja on Yleisradion toimittaja.

Bonnier palkitsi tovi sitten vuoden journalistisena tekona Faktabaari-hankkeen. Hankkeessa tarkistetaan julkisuudessa, muun muassa journalismissa esitettyjen väitteiden paikkansapitävyyttä. Hanke on epäilemättä tunnustuksensa ansainnut. Tuntuu silti jotenkin absurdilta, että sanomalehtien luvatussa maassa tosiasioiden tarkistaminen on uusi ja täysin poikkeuksellinen ajatus.

Tämä on omituista etenkin tilanteessa, jossa perinteiset uutismediat ovat jo vuosia tuskailleet vanhan ansaintalogiikkansa murenemista ja uuden puuttumista. Tosiasioiden erotteleminen väitteistä ja mielipiteistä tuntuisi nimittäin olevan aika ilmeinen tapa kilpailla uuden median kanssa.

Internetpohjaisessa mediamaisemassa ei kenelläkään ole pulaa näkökulmista tai elämyksistä. Ensitiedot tärkeistä tapahtumista leviävät myös hetkessä kaikkien asiasta kiinnostuneiden tietoon. Blogit, kansalaisjournalistiset julkaisut, tiedottajat ja muut tuottavat näitä asioita enemmän kuin riittävästi. Se, mitä nämä tahot eivät tuota riittävästi, on huolellisesti tarkistettu, puolueeton tieto. Siinä on perinteisen journalismin markkinarako.

Uudet tiedotusvälineet haastavat vanhat monilla eri tavoilla. Vanhat tiedotusvälineet erottaa uusista kuitenkin kaksi ilmeistä seikkaa: koko ja raha. Vanhojen tiedotusvälineiden resursseilla olisi mahdollista panostaa faktantarkistukseen tavalla, josta harrastuspohjalta tai sivutoimena pyöritetyissä nettijulkaisuissa voidaan tuskin edes haaveilla.

Toki täytyy myöntää, että kyllähän perinteinen media tietyssä määrin faktoja tarkistaa. Toimittajat pyrkivät pääsääntöisesti varmistumaan vähintään siitä, etteivät julkaise omina väitteinään mitään, mikä aivan ilmeisesti ei ole totta. Esimerkiksi haastateltujen esittämien väitteiden tarkistamista ei kuitenkaan juuri tehdä, ainakaan järjestelmällisesti.

Pitäisi kyllä. Ei välttämättä siksi, että näin lähestyttäisiin journalistisia ihanteita. Eikä siksi, että näin palveltaisiin entistä paremmin demokratiaa ja suuren yleisön tiedonintressiä. Faktoja pitäisi tarkistaa järjestelmällisesti siksi, että se olisi nykyisessä mediamaisemassa hyvää bisnestä. Omiin vahvuuksiin panostamista ja niiden kehittämistä edelleen. Oman tuotteen päivittämistä vastaamaan tämän päivän kuluttajan tarpeita. Ja jos siinä samalla tulee täytettyä tehtävä vallan vahtikoirana ja neljäntenä valtiomahtina entistä paremmin, sen parempi.



3 2020
Arkisto

Kriisioloissa medialta vaaditaan malttia

Koronauutisoinnissa sekä toimittajien että yleisön on pakko oppia sietämään epävarmuutta ja muuttuvia tilanteita. Ja myös mediayhtiöiden on joustettava, kirjoittaa Maria Pettersson.

Päivi Anttikoski otti selfien Valtio­neuvoston linnan wc-tiloissa. Ennen ­koronaviruksen leviämistä ja valmiuslain käyttöönottoa siihen oli vielä aikaa.

Suosittelet kaikille toimittajille viestintäjohtajan uraa, Päivi Anttikoski

Valtioneuvoston viestintäjohtaja haluaa järjestää tiedotustilaisuuksia ihmisille eikä toimittajille.

Uutissatiiri viihdyttää ja viettelee, mutta se ei ole journalismia

”Satiirissa voidaan myös tarjota oikeamielistä identiteettiä katsojille”, kirjoittaa Janne Zareff.

Finländska medier dryper av vita räddare

När medierna lyfter upp en enskild person som hjälte kan det bidra till ökad volontärturism, skriver Liselott Lindström.

Koronaviruksen lyhennys voi olla uhkapeliä

”Vaikka 'koronan uhrien' ei tulkittaisikaan viittaavan pöytäpeliriippuvuuteen, myös otsikoissa olisi tyylikkäintä puhua (korona)viruksesta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Hovioikeus pohtii Janitskinin kuoleman vaikutusta tuomioon

MV-lehteen liittyvä oikeudenkäynti saattaa venyä jopa syksyyn.

Freelancer sairastaa omaan laskuunsa

”Freelancerin pitäisi saada työstään riittävä korvaus, joka riittää työterveyshuollon ja sairauspäivärahan maksamiseen”, kirjoittaa Hanna Kaisa Hellsten.

Yt-neuvottelut ovat neuvottelut, eivät sanelua, muistutti käräjäoikeus

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi helmikuussa Helsingin Evankelisen Opiston maksamaan korvauksia journalistisen alan opettajan työsuhteen päättämisriidassa. Oikeus arvioi sitä, käytiinkö yt-neuvottelut laillisesti.

Monipuolinen toimittaja ja tarkka vesipallotuomari

Kuolleita: Toimittaja Pasi Natunen 15. 7. 1967 Kuopio – 4. 2. 2020 Tuusula

Sanojen taitaja ja älykäs keskustelija

Kuolleita: Kulttuuritoimittaja Katriina Laine 27. 8. 1943 Pori – 4. 2. 2020 Pori

Uutisia Raumalta viideltä vuosikymmeneltä

Kuolleita: Uutispäällikkö Maija-Liisa Tuominen 5. 4. 1926 Kokemäki – 22. 2. 2020 Rauma

Ahkera ja leppoisa elävän kuvan ammattilainen

Kuolleita: Ohjaaja ja leikkaaja Matti Markkanen 26. 8. 1945 Kotka – 6. 11. 2019 Mikkeli

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta