Yhteinen asia: itsensä työllistäjät

JOURNALISTI
19.3.2015

Markku Lappalainen, teksti
Tiina Kälkäinen, kuvitus

Journalisti kysyi puolueilta, mitä ne ajattelevat journalisteja ja media-alaa askarruttavista vaaliteemoista.

Journalisti lähetti helmikuun lopulla kahdeksalle suurimmalle puolueelle sähköpostikyselyn journalisteja ja media-alaa koskettavista kysymyksistä. Kysely osoitettiin puoluesihteereille. Vastauksissa pyydettiin kiteyttämään puolueen kanta selkeästi muotoiltuun kysymykseen. Kyllä, ei, eos (ei osaa sanoa) -vastauksien lisäksi toivoimme puolueilta lyhyitä perusteluja näkemyksiensä tueksi.


Itsensä työllistäjät

Puolueet ryhtyvät parantamaan itsensä työllistäjien asemaa vaalien jälkeen, jos Journalistin tekemän vaalikyselyn vastauksiin on luottaminen. Seitsemän puoluetta kahdeksasta on sitä mieltä, että palkansaajien ja yrittäjien väliin syntyneen itsensä työllistäjien ryhmän asemaan pitää saada muutos.
Vain perussuomalaiset epäröivät. Puolue vastasi ”eos” (ei osaa sanoa) kysymykseen ”Ryhtyykö puolueenne parantamaan itsensä työllistäjien asemaa?”
Puolueiden perusteluissa on kirjoa paljon enemmän kuin pelkistetyissä (kyllä/ei/eos) vastauksissa. Keskusta hoitaisi itsensä työllistäjien aseman kuntoon yhteiskuntasopimuksella, joka tarkoittaa hallituksen, eduskunnan, työmarkkinajärjestöjen, yritysten ja muiden keskeisten toimijoiden yhteistyötä. Vihreät korjaisivat asiaa 560 euron perustulolla.
Sosiaalidemokraattien mukaan palkansaajien ja yrittäjien väliin ei ole tarkoituksenmukaista luoda uutta erillislainsäädäntöä.

Nollatuntisopimukset

Puolueiden kannat jakautuvat selkeämmin erimielisiksi, kun ne määrittelevät kantaansa niin sanottuihin nollatuntisopimuksiin, jotka ovat yleistyneet varsinkin vuokratyöyrityksissä. Nollasopimuksissa ei ole määritelty keskimääräistä tai vähimmäistyöaikaa, mutta usein työntekijällä ei ole mahdollisuutta ottaa vastaan muuta työtä.
Kysyimme, ”aikooko puolueenne edistää nollasopimuksien kieltämistä”.
Neljä puoluetta (sd., kesk., vas. ja vihr.) kahdeksasta kannattaa nollasopimuksien kieltämistä. Kokoomus ja kristilliset ovat kieltoa vastaan, perussuomalaiset ja RKP ovat ”eos”-linjalla.
Kokoomus korostaa työmarkkinoiden joustavuutta perusteluissaan: ”Nollatuntisopimukset ovat myös tärkeitä. - - [niitä] tulee kehittää reilumpaan suuntaan, mutta ei kieltää.”
Myönteisesti nollasopimuskieltoon vastanneen keskustan mielestä ”tarvitaan ratkaisuja, joilla vahvistetaan työntekijän turvaa ja samalla mahdollistetaan joustoja työnantajan kannalta”.
Vasemmistoliitto ajaa nollasopimusten kieltämistä ja vaatii ”myös pätkä- ja silpputyölisää epätyypillisissä työsuhteissa oleville”.
RKP toivoo, että työmarkkinaosapuolet voisivat korjata epäkohdan työehtosopimuksilla.

Puolueet ottivat myös kantaa siihen, voitaisiinko 2012 valtion budjetista poistettu sanomalehtimieseläke palauttaa.

Puolueiden työelämään liittyvät vastaukset löydät tämän linkin takaa.


Arvonlisävero

Kysymys painettujen lehtien tilausten ja digitaalisten sisältöjen arvonlisäveron alentamisesta jakaa puolueita selkeästi. Alv:n laskemista viiteen prosenttiin ei pidetä mahdollisena, mutta vaihtoehtoisiin alv-säätöihin löytyy jonkin verran valmiutta.
Vastauksissaan puolueet tukeutuvat EU:n säännöksiin, joiden mukaan uutta alv-luokkaa ei voida luoda nykyisten kolmen luokan rinnalle. Alin veroluokka sisältää paljon muutakin kuin lehtien tilauksia, minkä vuoksi sen alentamisen kustannusvaikutukset olisivat huomattavat.
Sosiaalidemokraatit ja vasemmistoliitto kannattavat alv:n alentamista; vasemmistoliitto määrittelee koko alimman alv-kannan alennusvaatimuksensa kahdeksi prosenttiyksiköksi. Kokoomus kannattaa e-kirjojen siirtämistä alimpaan alv-luokkaan. Keskusta kannattaa digilehtien ja vihreät laajemmin digisisältöjen alv:n alentamista printtitilausten tasolle.
RKP ja kristillisdemokraatit eivät näe tässä taloustilanteessa mahdollisuuksia alv:n alentamiselle.

Ylen tehtävät...

Yleisradion rahoituksesta ja roolista on herännyt keskustelua, kun kaupallisen median ahdinko on voimistunut. Puolueiden näkemykset Ylen tehtävien
uudelleenmäärittelyn tarpeellisuudesta vaihtelevat.
Viisi puoluetta (kok., ps., kesk., r. ja kd.) haluaa määritellä Ylen toimeksiannon uusiksi. Muut (sd., vas. ja vihr.) eivät halua lähteä muuttamaan nykyistä, Yleisradiolakiin kirjattua Ylen julkisen palvelun tehtävää.
Ylen tehtävien uudelleenmäärittelyä ja siihen liittyvää keskustelua kannattavat ilmaisevat perusteluissaan huolen kaupallisen median ja valtiollisen toimijan keskinäisestä kilpailusta.
Perussuomalaiset esittävät Ylen muuttamista maksutelevisioksi, ”jossa katsoja maksaa saadakseen yksittäisen Ylen tv-kanavan tai yksittäisen Ylen ohjelman näkyviin”.
Vihreät hakisivat lievitystä median yleiseen ahdinkoon jakamalla ”Ylen teknisiä innovaatioita – – vapaan koodin periaatteella muidenkin eduksi”.

... ja rahoitus

Ylen rahoituksen vähentämistä kannattavat ainoastaan perussuomalaiset: ”Vaikea taloustilanne vaatii, että myös Yle-veron tasoa on tarkistettava alaspäin.” Keskusta vastaa rahoituksen alentamista koskevaan kysymykseen ”eos”. Puolue on valmis määrittelemään rahoituksen tasoa sen jälkeen, kun Ylen tehtävät on parlamentaarisesti arvioitu.
Rahoituksen tason säilyttämistä kannattavat puolueet pitävät tärkeänä Ylen toiminnan turvaamista nykyisellä tasolla. ”Yleisradion kulttuuritehtävä on merkittävä. Rahoitus on pidettävä riittävällä tasolla”, kuten kristilliset asian ilmaisevat.

Puolueiden vastaukset viestintäpolitiikkaan liittyviin kysymyksiin löydät tämän linkin takaa.


Tekijänoikeudet

Tekijän oikeus kohtuullisiin työehtoihin ja kohtuulliseen korvaukseen on ollut tekijäjärjestöjen keskeinen tavoite tekijänoikeuslainsäädännön uudistamisessa. Seitsemän puoluetta kahdeksasta tukee kohtuullisuuden periaatetta.
Perussuomalaiset perustelevat eos-kantaansa toteamalla, että tasavertaiset neuvottelumahdollisuudet ovat ydinkysymys: ”Asia on laajempi kokonaisuus, johon liittyy myös ryhmäkanne.”
Puolueet jakautuvat, kun kysymys kuuluu: Pitäisikö tekijöitä edustaville järjestöille antaa oikeus neuvotella tekijänoikeuksien käytön vähimmäisehdoista? Viisi puoluetta (sd., vas., vihr., r. ja kd.) kannattaa tekijöiden kollektiivista neuvotteluoikeutta. Kokoomus, perussuomalaiset ja keskusta eivät osaa määritellä kantaansa kyllä / ei -vaihtoehtoina.
Neuvotteluoikeutta kannattavat perustelevat näkemystään sillä, että yksittäisen tekijän neuvotteluasema suhteessa kustantajiin ei ole tasavertainen. ”Olisi johdonmukaista, jos käytännöt tässäkin asiassa vastaisivat muiden alojen neuvottelukäytäntöjä”, toteavat ruotsalaiset.
Kokoomus ja keskusta luottavat yritystason sopimiseen, perussuomalaisetkin tähdentävät neuvottelujen tasavertaisuuden merkitystä.

Puolueiden vastaukset tekijänoikeuksiin liittyviin kysymyksiin löydät tämän linkin takaa.


Sananvapaus

Keskeisissä sananvapausasioissa puolueet ovat varsin yksimielisiä. Kaikki puolueet toteavat torjuvansa pyrkimykset hallintarekisterin käytön laajentamiseksi ja osakasluetteloiden yleisöjulkisuuden poistamiseksi. Avoimuus, läpinäkyvyys ja asiakirjajulkisuus ovat journalismin kannalta tärkeitä sananvapauden ominaisuuksia.
Puolueet haluavat niin ikään turvata journalistisen tiedonhankinnan kannalta keskeisen lähdesuojan rikkomattomuuden.
Sen sijaan hajontaa syntyy, kun puolueet pohtivat Journalistin esittämää ajatusta lähdesuojan vahvistamisesta Ruotsin mallin mukaisesti niin, että pelkkä yritys suojan murtamiseksi olisi lainvastaista.
Kokoomus, perussuomalaiset, keskusta ja RKP epäröivät, ja vasemmistoliitto toteaa, että nykyinen lähdesuoja on taannut hyvät toimintamahdollisuudet. Sosialidemokraatit, vihreät ja kristilliset suhtautuvat Ruotsin mallin käyttöönottoon myönteisesti.

Puolueiden vastaukset sananvapauteen liittyviin kysymyksiin löydät tämän linkin takaa.


Harjoittelijoiden palkka

Viestintäalan ammatteihin koulutetaan väkeä enemmän kuin uusia työpaikkoja vapautuu. Tämä vaikuttaa myös opiskelijoiden harjoittelukäytäntöihin. Kysyimme, pitäisikö kaikille harjoittelijoille maksaa alan työehtosopimusten mukaista harjoittelijanpalkkaa?
Sosialidemokraattien, vasemmistoliiton ja vihreiden mukaan harjoittelijanpalkkaa pitäisi maksaa.
Kokoomus ja perussuomalaiset vastasivat ”eos”. Keskustalle, RKP:lle ja kristillisille palkanmaksu ei ole niin tärkeä kuin harjoittelupaikka sinänsä.

Puolueiden vastaukset harjoittelijan palkkaan liittyvään kysymykseen löydät tämän linkin takaa.

Myönteisiä signaaleja

Keskustan esittämä yhteiskuntasopimus on uusi, laaja teema, joka nousee esille tulevalla vaalikaudella. Se koskee myös Journalistiliittoa, toteavat puheenjohtaja Hanne Aho ja edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.
Journalistin vaalikyselyn vastauksissa liiton johtokaksikko näkee paljon myönteisiä signaaleja.
”Tulevan hallituksen ohjelma ei tule kertomaan yksityiskohtaisia tavoitteita, siksi meidän pitää olla mukana yhteiskuntasopimukseen liittyvissä keskusteluissa. Niissä ratkaistaan myös muun muassa nollatuntisopimuksiin liittyvät linjaukset”, Aho sanoo.
Vaalikyselyn perusteella mahdollisuudet alentaa painettujen lehtien tilausten arvonlisäveroa ovat vähäiset.
”Näyttää siltä, että puolueet haluavat alentaa digitaalisten sisältöjen alv:n samalle tasolle lehtien kanssa. Se on koko alan kehityksen kannalta ratkaisevan tärkeää”, Aho sanoo.
Toiveita herättää se, että kaikki puolueet haluavat parantaa itsensä työllistäjien asemaa. Myös tekijänoikeusasioissa on halua ratkaisuihin, joiden puolesta tekijät ovat pitkään toimineet.
”Tätä taustaa vasten voi vain kummastella, miksei muutoksia ole jo tehty”, Savolainen sanoo.
”Esimerkiksi luovien alojen ja muiden itsensä työllistäjien sosiaaliturvaa on selvitetty jo kuudessa työryhmässä vuoden 2009 jälkeen. Nyt olisi aika päästä selvityksistä lainsäädäntömuutoksiin.”
Yleisradiosta väännetään kättä vaalien jälkeenkin.
”Eri asia on, johtaako keskustelu tekoihin. Voi myös kysyä, eikö eduskunnalla ja hallituksella olisi tärkeämpääkin tekemistä”, Aho sanoo.
Savolaisen mukaan Ylen ja kaupallisen median yhteistyötä kannattaa pohtia. Journalistiliiton kanta on ollut Ylen rahoituksen ja toiminta-alueen turvaaminen riippumatta poliittisista tai taloudellisista suhdanteista.
Aho ja Savolainen panevat myönteisenä asiana merkille myös sen, että puolueet ovat yksimielisiä sananvapauskysymyksissä: avoimuus ja lähdesuoja ovat vahvoja arvoja kaikille. Kyselyn perusteella puolueet kannattavat lähdesuojan turvaamista myös verkkovalvontalakia säädettäessä; lainvalmistelussa lähdesuoja on sivuutettu. Pettymyksen aiheisiin lukeutuu muun muassa sanomalehtimieseläkkeen täystyrmäys.
”Viesti on selvä, mutta iso jatkokysymys on, miten esimerkiksi freelancereiden sosiaaliturvaa oikeasti parannetaan. Rohkeutta sosiaaliturvan kokonaisuuden uudistamiseen ei ole ollut, ja siksi on tehty laastarilainsäädäntöä”, Savolainen sanoo.

Markku Lappalainen



3 2020
Arkisto

Kriisioloissa medialta vaaditaan malttia

Koronauutisoinnissa sekä toimittajien että yleisön on pakko oppia sietämään epävarmuutta ja muuttuvia tilanteita. Ja myös mediayhtiöiden on joustettava, kirjoittaa Maria Pettersson.

Päivi Anttikoski otti selfien Valtio­neuvoston linnan wc-tiloissa. Ennen ­koronaviruksen leviämistä ja valmiuslain käyttöönottoa siihen oli vielä aikaa.

Suosittelet kaikille toimittajille viestintäjohtajan uraa, Päivi Anttikoski

Valtioneuvoston viestintäjohtaja haluaa järjestää tiedotustilaisuuksia ihmisille eikä toimittajille.

Uutissatiiri viihdyttää ja viettelee, mutta se ei ole journalismia

”Satiirissa voidaan myös tarjota oikeamielistä identiteettiä katsojille”, kirjoittaa Janne Zareff.

Finländska medier dryper av vita räddare

När medierna lyfter upp en enskild person som hjälte kan det bidra till ökad volontärturism, skriver Liselott Lindström.

Koronaviruksen lyhennys voi olla uhkapeliä

”Vaikka 'koronan uhrien' ei tulkittaisikaan viittaavan pöytäpeliriippuvuuteen, myös otsikoissa olisi tyylikkäintä puhua (korona)viruksesta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Hovioikeus pohtii Janitskinin kuoleman vaikutusta tuomioon

MV-lehteen liittyvä oikeudenkäynti saattaa venyä jopa syksyyn.

Freelancer sairastaa omaan laskuunsa

”Freelancerin pitäisi saada työstään riittävä korvaus, joka riittää työterveyshuollon ja sairauspäivärahan maksamiseen”, kirjoittaa Hanna Kaisa Hellsten.

Yt-neuvottelut ovat neuvottelut, eivät sanelua, muistutti käräjäoikeus

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi helmikuussa Helsingin Evankelisen Opiston maksamaan korvauksia journalistisen alan opettajan työsuhteen päättämisriidassa. Oikeus arvioi sitä, käytiinkö yt-neuvottelut laillisesti.

Monipuolinen toimittaja ja tarkka vesipallotuomari

Kuolleita: Toimittaja Pasi Natunen 15. 7. 1967 Kuopio – 4. 2. 2020 Tuusula

Sanojen taitaja ja älykäs keskustelija

Kuolleita: Kulttuuritoimittaja Katriina Laine 27. 8. 1943 Pori – 4. 2. 2020 Pori

Uutisia Raumalta viideltä vuosikymmeneltä

Kuolleita: Uutispäällikkö Maija-Liisa Tuominen 5. 4. 1926 Kokemäki – 22. 2. 2020 Rauma

Ahkera ja leppoisa elävän kuvan ammattilainen

Kuolleita: Ohjaaja ja leikkaaja Matti Markkanen 26. 8. 1945 Kotka – 6. 11. 2019 Mikkeli

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta