Yhteinen asia: itsensä työllistäjät

JOURNALISTI
19.3.2015

Markku Lappalainen, teksti
Tiina Kälkäinen, kuvitus

Journalisti kysyi puolueilta, mitä ne ajattelevat journalisteja ja media-alaa askarruttavista vaaliteemoista.

Journalisti lähetti helmikuun lopulla kahdeksalle suurimmalle puolueelle sähköpostikyselyn journalisteja ja media-alaa koskettavista kysymyksistä. Kysely osoitettiin puoluesihteereille. Vastauksissa pyydettiin kiteyttämään puolueen kanta selkeästi muotoiltuun kysymykseen. Kyllä, ei, eos (ei osaa sanoa) -vastauksien lisäksi toivoimme puolueilta lyhyitä perusteluja näkemyksiensä tueksi.


Itsensä työllistäjät

Puolueet ryhtyvät parantamaan itsensä työllistäjien asemaa vaalien jälkeen, jos Journalistin tekemän vaalikyselyn vastauksiin on luottaminen. Seitsemän puoluetta kahdeksasta on sitä mieltä, että palkansaajien ja yrittäjien väliin syntyneen itsensä työllistäjien ryhmän asemaan pitää saada muutos.
Vain perussuomalaiset epäröivät. Puolue vastasi ”eos” (ei osaa sanoa) kysymykseen ”Ryhtyykö puolueenne parantamaan itsensä työllistäjien asemaa?”
Puolueiden perusteluissa on kirjoa paljon enemmän kuin pelkistetyissä (kyllä/ei/eos) vastauksissa. Keskusta hoitaisi itsensä työllistäjien aseman kuntoon yhteiskuntasopimuksella, joka tarkoittaa hallituksen, eduskunnan, työmarkkinajärjestöjen, yritysten ja muiden keskeisten toimijoiden yhteistyötä. Vihreät korjaisivat asiaa 560 euron perustulolla.
Sosiaalidemokraattien mukaan palkansaajien ja yrittäjien väliin ei ole tarkoituksenmukaista luoda uutta erillislainsäädäntöä.

Nollatuntisopimukset

Puolueiden kannat jakautuvat selkeämmin erimielisiksi, kun ne määrittelevät kantaansa niin sanottuihin nollatuntisopimuksiin, jotka ovat yleistyneet varsinkin vuokratyöyrityksissä. Nollasopimuksissa ei ole määritelty keskimääräistä tai vähimmäistyöaikaa, mutta usein työntekijällä ei ole mahdollisuutta ottaa vastaan muuta työtä.
Kysyimme, ”aikooko puolueenne edistää nollasopimuksien kieltämistä”.
Neljä puoluetta (sd., kesk., vas. ja vihr.) kahdeksasta kannattaa nollasopimuksien kieltämistä. Kokoomus ja kristilliset ovat kieltoa vastaan, perussuomalaiset ja RKP ovat ”eos”-linjalla.
Kokoomus korostaa työmarkkinoiden joustavuutta perusteluissaan: ”Nollatuntisopimukset ovat myös tärkeitä. - - [niitä] tulee kehittää reilumpaan suuntaan, mutta ei kieltää.”
Myönteisesti nollasopimuskieltoon vastanneen keskustan mielestä ”tarvitaan ratkaisuja, joilla vahvistetaan työntekijän turvaa ja samalla mahdollistetaan joustoja työnantajan kannalta”.
Vasemmistoliitto ajaa nollasopimusten kieltämistä ja vaatii ”myös pätkä- ja silpputyölisää epätyypillisissä työsuhteissa oleville”.
RKP toivoo, että työmarkkinaosapuolet voisivat korjata epäkohdan työehtosopimuksilla.

Puolueet ottivat myös kantaa siihen, voitaisiinko 2012 valtion budjetista poistettu sanomalehtimieseläke palauttaa.

Puolueiden työelämään liittyvät vastaukset löydät tämän linkin takaa.


Arvonlisävero

Kysymys painettujen lehtien tilausten ja digitaalisten sisältöjen arvonlisäveron alentamisesta jakaa puolueita selkeästi. Alv:n laskemista viiteen prosenttiin ei pidetä mahdollisena, mutta vaihtoehtoisiin alv-säätöihin löytyy jonkin verran valmiutta.
Vastauksissaan puolueet tukeutuvat EU:n säännöksiin, joiden mukaan uutta alv-luokkaa ei voida luoda nykyisten kolmen luokan rinnalle. Alin veroluokka sisältää paljon muutakin kuin lehtien tilauksia, minkä vuoksi sen alentamisen kustannusvaikutukset olisivat huomattavat.
Sosiaalidemokraatit ja vasemmistoliitto kannattavat alv:n alentamista; vasemmistoliitto määrittelee koko alimman alv-kannan alennusvaatimuksensa kahdeksi prosenttiyksiköksi. Kokoomus kannattaa e-kirjojen siirtämistä alimpaan alv-luokkaan. Keskusta kannattaa digilehtien ja vihreät laajemmin digisisältöjen alv:n alentamista printtitilausten tasolle.
RKP ja kristillisdemokraatit eivät näe tässä taloustilanteessa mahdollisuuksia alv:n alentamiselle.

Ylen tehtävät...

Yleisradion rahoituksesta ja roolista on herännyt keskustelua, kun kaupallisen median ahdinko on voimistunut. Puolueiden näkemykset Ylen tehtävien
uudelleenmäärittelyn tarpeellisuudesta vaihtelevat.
Viisi puoluetta (kok., ps., kesk., r. ja kd.) haluaa määritellä Ylen toimeksiannon uusiksi. Muut (sd., vas. ja vihr.) eivät halua lähteä muuttamaan nykyistä, Yleisradiolakiin kirjattua Ylen julkisen palvelun tehtävää.
Ylen tehtävien uudelleenmäärittelyä ja siihen liittyvää keskustelua kannattavat ilmaisevat perusteluissaan huolen kaupallisen median ja valtiollisen toimijan keskinäisestä kilpailusta.
Perussuomalaiset esittävät Ylen muuttamista maksutelevisioksi, ”jossa katsoja maksaa saadakseen yksittäisen Ylen tv-kanavan tai yksittäisen Ylen ohjelman näkyviin”.
Vihreät hakisivat lievitystä median yleiseen ahdinkoon jakamalla ”Ylen teknisiä innovaatioita – – vapaan koodin periaatteella muidenkin eduksi”.

... ja rahoitus

Ylen rahoituksen vähentämistä kannattavat ainoastaan perussuomalaiset: ”Vaikea taloustilanne vaatii, että myös Yle-veron tasoa on tarkistettava alaspäin.” Keskusta vastaa rahoituksen alentamista koskevaan kysymykseen ”eos”. Puolue on valmis määrittelemään rahoituksen tasoa sen jälkeen, kun Ylen tehtävät on parlamentaarisesti arvioitu.
Rahoituksen tason säilyttämistä kannattavat puolueet pitävät tärkeänä Ylen toiminnan turvaamista nykyisellä tasolla. ”Yleisradion kulttuuritehtävä on merkittävä. Rahoitus on pidettävä riittävällä tasolla”, kuten kristilliset asian ilmaisevat.

Puolueiden vastaukset viestintäpolitiikkaan liittyviin kysymyksiin löydät tämän linkin takaa.


Tekijänoikeudet

Tekijän oikeus kohtuullisiin työehtoihin ja kohtuulliseen korvaukseen on ollut tekijäjärjestöjen keskeinen tavoite tekijänoikeuslainsäädännön uudistamisessa. Seitsemän puoluetta kahdeksasta tukee kohtuullisuuden periaatetta.
Perussuomalaiset perustelevat eos-kantaansa toteamalla, että tasavertaiset neuvottelumahdollisuudet ovat ydinkysymys: ”Asia on laajempi kokonaisuus, johon liittyy myös ryhmäkanne.”
Puolueet jakautuvat, kun kysymys kuuluu: Pitäisikö tekijöitä edustaville järjestöille antaa oikeus neuvotella tekijänoikeuksien käytön vähimmäisehdoista? Viisi puoluetta (sd., vas., vihr., r. ja kd.) kannattaa tekijöiden kollektiivista neuvotteluoikeutta. Kokoomus, perussuomalaiset ja keskusta eivät osaa määritellä kantaansa kyllä / ei -vaihtoehtoina.
Neuvotteluoikeutta kannattavat perustelevat näkemystään sillä, että yksittäisen tekijän neuvotteluasema suhteessa kustantajiin ei ole tasavertainen. ”Olisi johdonmukaista, jos käytännöt tässäkin asiassa vastaisivat muiden alojen neuvottelukäytäntöjä”, toteavat ruotsalaiset.
Kokoomus ja keskusta luottavat yritystason sopimiseen, perussuomalaisetkin tähdentävät neuvottelujen tasavertaisuuden merkitystä.

Puolueiden vastaukset tekijänoikeuksiin liittyviin kysymyksiin löydät tämän linkin takaa.


Sananvapaus

Keskeisissä sananvapausasioissa puolueet ovat varsin yksimielisiä. Kaikki puolueet toteavat torjuvansa pyrkimykset hallintarekisterin käytön laajentamiseksi ja osakasluetteloiden yleisöjulkisuuden poistamiseksi. Avoimuus, läpinäkyvyys ja asiakirjajulkisuus ovat journalismin kannalta tärkeitä sananvapauden ominaisuuksia.
Puolueet haluavat niin ikään turvata journalistisen tiedonhankinnan kannalta keskeisen lähdesuojan rikkomattomuuden.
Sen sijaan hajontaa syntyy, kun puolueet pohtivat Journalistin esittämää ajatusta lähdesuojan vahvistamisesta Ruotsin mallin mukaisesti niin, että pelkkä yritys suojan murtamiseksi olisi lainvastaista.
Kokoomus, perussuomalaiset, keskusta ja RKP epäröivät, ja vasemmistoliitto toteaa, että nykyinen lähdesuoja on taannut hyvät toimintamahdollisuudet. Sosialidemokraatit, vihreät ja kristilliset suhtautuvat Ruotsin mallin käyttöönottoon myönteisesti.

Puolueiden vastaukset sananvapauteen liittyviin kysymyksiin löydät tämän linkin takaa.


Harjoittelijoiden palkka

Viestintäalan ammatteihin koulutetaan väkeä enemmän kuin uusia työpaikkoja vapautuu. Tämä vaikuttaa myös opiskelijoiden harjoittelukäytäntöihin. Kysyimme, pitäisikö kaikille harjoittelijoille maksaa alan työehtosopimusten mukaista harjoittelijanpalkkaa?
Sosialidemokraattien, vasemmistoliiton ja vihreiden mukaan harjoittelijanpalkkaa pitäisi maksaa.
Kokoomus ja perussuomalaiset vastasivat ”eos”. Keskustalle, RKP:lle ja kristillisille palkanmaksu ei ole niin tärkeä kuin harjoittelupaikka sinänsä.

Puolueiden vastaukset harjoittelijan palkkaan liittyvään kysymykseen löydät tämän linkin takaa.

Myönteisiä signaaleja

Keskustan esittämä yhteiskuntasopimus on uusi, laaja teema, joka nousee esille tulevalla vaalikaudella. Se koskee myös Journalistiliittoa, toteavat puheenjohtaja Hanne Aho ja edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.
Journalistin vaalikyselyn vastauksissa liiton johtokaksikko näkee paljon myönteisiä signaaleja.
”Tulevan hallituksen ohjelma ei tule kertomaan yksityiskohtaisia tavoitteita, siksi meidän pitää olla mukana yhteiskuntasopimukseen liittyvissä keskusteluissa. Niissä ratkaistaan myös muun muassa nollatuntisopimuksiin liittyvät linjaukset”, Aho sanoo.
Vaalikyselyn perusteella mahdollisuudet alentaa painettujen lehtien tilausten arvonlisäveroa ovat vähäiset.
”Näyttää siltä, että puolueet haluavat alentaa digitaalisten sisältöjen alv:n samalle tasolle lehtien kanssa. Se on koko alan kehityksen kannalta ratkaisevan tärkeää”, Aho sanoo.
Toiveita herättää se, että kaikki puolueet haluavat parantaa itsensä työllistäjien asemaa. Myös tekijänoikeusasioissa on halua ratkaisuihin, joiden puolesta tekijät ovat pitkään toimineet.
”Tätä taustaa vasten voi vain kummastella, miksei muutoksia ole jo tehty”, Savolainen sanoo.
”Esimerkiksi luovien alojen ja muiden itsensä työllistäjien sosiaaliturvaa on selvitetty jo kuudessa työryhmässä vuoden 2009 jälkeen. Nyt olisi aika päästä selvityksistä lainsäädäntömuutoksiin.”
Yleisradiosta väännetään kättä vaalien jälkeenkin.
”Eri asia on, johtaako keskustelu tekoihin. Voi myös kysyä, eikö eduskunnalla ja hallituksella olisi tärkeämpääkin tekemistä”, Aho sanoo.
Savolaisen mukaan Ylen ja kaupallisen median yhteistyötä kannattaa pohtia. Journalistiliiton kanta on ollut Ylen rahoituksen ja toiminta-alueen turvaaminen riippumatta poliittisista tai taloudellisista suhdanteista.
Aho ja Savolainen panevat myönteisenä asiana merkille myös sen, että puolueet ovat yksimielisiä sananvapauskysymyksissä: avoimuus ja lähdesuoja ovat vahvoja arvoja kaikille. Kyselyn perusteella puolueet kannattavat lähdesuojan turvaamista myös verkkovalvontalakia säädettäessä; lainvalmistelussa lähdesuoja on sivuutettu. Pettymyksen aiheisiin lukeutuu muun muassa sanomalehtimieseläkkeen täystyrmäys.
”Viesti on selvä, mutta iso jatkokysymys on, miten esimerkiksi freelancereiden sosiaaliturvaa oikeasti parannetaan. Rohkeutta sosiaaliturvan kokonaisuuden uudistamiseen ei ole ollut, ja siksi on tehty laastarilainsäädäntöä”, Savolainen sanoo.

Markku Lappalainen



8 2020
Arkisto

Harva meistä on korvaamaton superneuvottelija

Työehtosopimukset ovat siitä käteviä, että niiden ansiosta tavan ihmisen ei juuri koskaan tarvitse huolehtia lomista, työajasta, vähimmäispalkasta tai siitä, maksetaanko sairauden ajalta palkkaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Onneksi minä en joudu jakamaan mediatukia

”Mediatukea olisi rehdimpää perustella työpaikkojen säilymisellä kuin demokratialla”, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Vapaapäivien pitäminen on sinulle lähinnä uuvuttavaa, Minna Holopainen

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen tekee töitä melkein koko ajan ja on mahdollisesti itsekin tekoäly.

Näin syntyy Trendin syysmuotijuttu

Trendi tilasi stylisti ja valokuvaaja -työparilta helmikuussa syysmuotijutun. Kesällä kuvaaja ja malli vaihtuivat koronan takia. Juttu kuvattiin elokuussa kotieläintilalla.

Kielenhuollon päämaja ei ole käymässä turhaksi

”On viisainta, ettei yleiskielessä sooloilu karkaa käsistä. Tämä aika ei varsinaisesti kaipaa lisää ymmärryksen puutetta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vi måste respektera – och kredda varandra

”Vi måste respektera varandras arbete och kredda den som kreddas bör”, skriver Felicia Bredenberg.

Koronasta vauhtia muutoksiin

”Voisiko pandemiakurjuuden keskeltä löytyä jotain hyvääkin? Voidaanko esimerkiksi itsensä työllistäjille saada vihdoin pandemian vauhdittamana turvatumpi asema”, kysyy Suomen freelance-journalistien uusi puheenjohtaja Maria Markus.

Munkit ja possut

Kesätoimittaja Ilkka Vänttisen kuvissa näkyi sikoja juuri niin kuin pitikin – ja lisäksi jotain aivan muuta.

Uutistoimistotuki ehkä osaksi median koronatukea – tuen haku on alkanut

Median koronatukea voi saada journalistisen työn kustannuksiin. Myöntämisen ehtona on mainosmyynnin lasku. Erillistä uutistoimintaan suunnattua tukea on saanut aiemmin muun muassa STT.

Etävaltuusto nosti hien otsalle

Kuuluuko? Näkyykö? Journalistiliiton historian ensimmäisessä valtuuston hybridikokouksessa teknisiä pulmia ratkottiin lennosta, kirjoittaa Kira Närhi.

Herrasmies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Matti Vainio 20. 6. 1935 Sortavala – 5. 9. 2020 Hämeenlinna

Arvostettu monitoiminainen

Kuolleita: Toimittaja Liisa Laine Oulu 25. 3. 1936 – 8. 8. 2020 Helsinki

Hjärtat klappade för nyheter och rättvisa

Döda: Journalisten Ia Henriksson 5. 1. 1974 Helsingfors – 11. 7. 2020 Helsingfors

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta