Yhteistyön voimaa. Juha Jaakkola (vas.) ryhtyi Olli Sulopuiston oikeaksi kädeksi.

Toimiva etäsuhde

JOURNALISTI
19.3.2015

Janne Salomaa, teksti
Henna Aaltonen, kuva

Freelancer Olli Sulopuisto palkkasi Juha Jaakkolan taustatoimittajakseen. Järjestely toimii hänestä hyvin, jos toimeksiannot ovat selkeitä. Silloin ei tarvita edes yhteistä työhuonetta.

Olli Sulopuisto pohti viime syksynä jäämistä osittaiselle hoitovapaalle. Lisäaika puolitoistavuotiaan lapsen kanssa houkutteli, mutta tekniikkaan erikoistuneella freelancetoimittajalla riitti hyvin töitä eikä hän halunnut kieltäytyä uusista tilauksista.

Sulopuisto löysi yhtälöön ratkaisun järjestöviestintää tekevältä entiseltä työhuonekaveriltaan. Tämä oli palkannut itselleen avustajan. Marraskuussa Sulopuisto kertoi blogissaan etsivänsä taustatoimittajaa. Töitä olisi luvassa noin yhdeksi päiväksi viikossa. Ilmoitus levisi sosiaalisessa mediassa, ja neljä päivää myöhemmin Sulopuiston sähköpostissa oli yli viisikymmentä hakemusta.

Valtaosalla hakijoista ei ollut toimittajakokemusta, mutta joukossa oli silti useita hyviä ehdokkaita. Yksi heistä oli järjestelmäasiantuntija Juha Jaakkola, joka oli juuri irtisanottu DNA:sta. Sulopuisto teetti hänellä kokeeksi yhden työkeikan.

”Juha teki työnsä hyvin pedantisti. Olen suurpiirteinen höseltäjä. En halunnut palkata itseni kloonia”, Sulopuisto sanoo.

 

Nyt Jaakkola on avustanut Sulopuistoa kohta kolme kuukautta. Kaksikko tapaa harvoin, sillä Jaakkola työskentelee kotonaan. Toisiinsa he pitävät yhteyttä pikaviestiohjelma Slackilla. Työskentelyn jakaminen onnistuu Sulopuistosta hyvin, jos juttutilaus on selkeä.

”Jos jutun kärki ja laajuus eivät ole selvillä, työtä on hankala ulkoistaa. Mitä paremmin taustatoimittajalle voi kertoa mitä haluaa, sitä parempaa kamaa saa.”

Jaakkola etsii Sulopuistolle taustatietoja, tekee haastatteluja ja tarkistaa faktoja valmiista jutuista.

”Työnkuva on koko ajan liikkeessä. Etsimme jatkuvasti parhaita
tekemisen tapoja ja työnkulkuja”, Jaakkola kertoo.

Maaliskuun MikroPC-lehdessä Sulopuisto ja Jaakkola testasivat erilaisia mobiilimaksusovelluksia.

”Pyysin Juhaa kokeeksi kirjoittamaan juttuun kohtauksen. Yllätyksekseni se toimi jutussa melkein sellaisenaan”, Sulopuisto kertoo.

MPC:n juttuun molemmat merkittiin kirjoittajaksi, mutta yleensä Jaakkola mainitaan jutuissa taustatoimittajana tai tietojen kerääjänä. Tästä Sulopuisto sopi tärkeimpien toimeksiantajiensa kanssa jo ennen apulaisen pestaamista. Sulopuisto myös vastaa journalistisesta laadusta.

 

Pienyrittäjät sanovat usein, että työntekijän palkkaaminen on Suomessa hankalaa ja kallista. Sulopuisto ei halua liittyä valituskuoroon. Moraalinen humala työllistäjäksi ryhtymisestä palkitsee vaivannäön.

Jaakkolan tuntipalkka on 16,52 euroa eli lehdistön tessin mukainen minimi. Työnantajavelvoitteet nostavat palkkakustannuksia noin kolmanneksella. Toisissa jutuissa taustatoimittajan käyttö on Sulopuiston mukaan ollut taloudellisesti kannattavaa, toisissa ei.

”Pidän ensimmäisiä kuukausia sisäänajoaikana, jolloin teho on vähän matalampi.”

Kaksikko suunnittelee jatkavansa yhteistyötä myös Sulopuiston hoitovapaan jälkeen.

”Pitkän päivätyörupeaman jälkeen unelmani on kasata toimiva paketti erilaisista silpputöistä, jotka liittyisivät jotenkin kirjoittamiseen ja musiikkiin,” Jaakkola sanoo.

Itsenäiseksi freelancejournalistiksi ryhtymistä hän ei silti ainakaan vielä suunnittele.

”Olen oppinut tässä paljon toimittajan työstä, ja se on ollut hyvä bonus. Toimittajaksi opetteleminen ei voi kuitenkaan olla ensisijainen päämääräni, vaan se, miten voin eniten auttaa Ollia.”

Kuva: Yhteistyön voimaa. Juha Jaakkola (vas.) ryhtyi Olli Sulopuiston oikeaksi kädeksi.

Olli Sulopuisto ja Juha Jaakkola

  • Olli Sulopuisto on tekniikkaan ja populaarikulttuurin erikoistunut vapaa helsinkiläistoimittaja. Hän kirjoittaa muun muassa Helsingin Sanomiin, MPC-lehteen, Kuluttajaan ja Ylen Kuningaskuluttajan nettisivuille.
  • Koulutukseltaan Sulopuisto on humanististen tieteiden kandidaatti, pääaineenaan  journalistiikka.
  • Juha Jaakkola työskentelee osa-aikaisesti Sulopuiston taustatoimittajana ja Teatterikorkeakoulussa äänisuunnittelijana.
  • Vuosina 2001 – 2014 Jaakkola työskenteli asiantuntijatehtävissä DNA:ssa. Hän on myös kirjoittanut kolumneja IT-viikkoon vuosina 2006 –2007. Jaakkola on opiskellut kasvatustiedettä.


4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta