Toimiva etäsuhde

Freelancer Olli Sulopuisto palkkasi Juha Jaakkolan taustatoimittajakseen. Järjestely toimii hänestä hyvin, jos toimeksiannot ovat selkeitä. Silloin ei tarvita edes yhteistä työhuonetta.

Yhteistyön voimaa. Juha Jaakkola (vas.) ryhtyi Olli Sulopuiston oikeaksi kädeksi.

JOURNALISTI
19.3.2015

Janne Salomaa, teksti
Henna Aaltonen, kuva

Olli Sulopuisto pohti viime syksynä jäämistä osittaiselle hoitovapaalle. Lisäaika puolitoistavuotiaan lapsen kanssa houkutteli, mutta tekniikkaan erikoistuneella freelancetoimittajalla riitti hyvin töitä eikä hän halunnut kieltäytyä uusista tilauksista.

Sulopuisto löysi yhtälöön ratkaisun järjestöviestintää tekevältä entiseltä työhuonekaveriltaan. Tämä oli palkannut itselleen avustajan. Marraskuussa Sulopuisto kertoi blogissaan etsivänsä taustatoimittajaa. Töitä olisi luvassa noin yhdeksi päiväksi viikossa. Ilmoitus levisi sosiaalisessa mediassa, ja neljä päivää myöhemmin Sulopuiston sähköpostissa oli yli viisikymmentä hakemusta.

Valtaosalla hakijoista ei ollut toimittajakokemusta, mutta joukossa oli silti useita hyviä ehdokkaita. Yksi heistä oli järjestelmäasiantuntija Juha Jaakkola, joka oli juuri irtisanottu DNA:sta. Sulopuisto teetti hänellä kokeeksi yhden työkeikan.

”Juha teki työnsä hyvin pedantisti. Olen suurpiirteinen höseltäjä. En halunnut palkata itseni kloonia”, Sulopuisto sanoo.

 

Nyt Jaakkola on avustanut Sulopuistoa kohta kolme kuukautta. Kaksikko tapaa harvoin, sillä Jaakkola työskentelee kotonaan. Toisiinsa he pitävät yhteyttä pikaviestiohjelma Slackilla. Työskentelyn jakaminen onnistuu Sulopuistosta hyvin, jos juttutilaus on selkeä.

”Jos jutun kärki ja laajuus eivät ole selvillä, työtä on hankala ulkoistaa. Mitä paremmin taustatoimittajalle voi kertoa mitä haluaa, sitä parempaa kamaa saa.”

Jaakkola etsii Sulopuistolle taustatietoja, tekee haastatteluja ja tarkistaa faktoja valmiista jutuista.

”Työnkuva on koko ajan liikkeessä. Etsimme jatkuvasti parhaita
tekemisen tapoja ja työnkulkuja”, Jaakkola kertoo.

Maaliskuun MikroPC-lehdessä Sulopuisto ja Jaakkola testasivat erilaisia mobiilimaksusovelluksia.

”Pyysin Juhaa kokeeksi kirjoittamaan juttuun kohtauksen. Yllätyksekseni se toimi jutussa melkein sellaisenaan”, Sulopuisto kertoo.

MPC:n juttuun molemmat merkittiin kirjoittajaksi, mutta yleensä Jaakkola mainitaan jutuissa taustatoimittajana tai tietojen kerääjänä. Tästä Sulopuisto sopi tärkeimpien toimeksiantajiensa kanssa jo ennen apulaisen pestaamista. Sulopuisto myös vastaa journalistisesta laadusta.

 

Pienyrittäjät sanovat usein, että työntekijän palkkaaminen on Suomessa hankalaa ja kallista. Sulopuisto ei halua liittyä valituskuoroon. Moraalinen humala työllistäjäksi ryhtymisestä palkitsee vaivannäön.

Jaakkolan tuntipalkka on 16,52 euroa eli lehdistön tessin mukainen minimi. Työnantajavelvoitteet nostavat palkkakustannuksia noin kolmanneksella. Toisissa jutuissa taustatoimittajan käyttö on Sulopuiston mukaan ollut taloudellisesti kannattavaa, toisissa ei.

”Pidän ensimmäisiä kuukausia sisäänajoaikana, jolloin teho on vähän matalampi.”

Kaksikko suunnittelee jatkavansa yhteistyötä myös Sulopuiston hoitovapaan jälkeen.

”Pitkän päivätyörupeaman jälkeen unelmani on kasata toimiva paketti erilaisista silpputöistä, jotka liittyisivät jotenkin kirjoittamiseen ja musiikkiin,” Jaakkola sanoo.

Itsenäiseksi freelancejournalistiksi ryhtymistä hän ei silti ainakaan vielä suunnittele.

”Olen oppinut tässä paljon toimittajan työstä, ja se on ollut hyvä bonus. Toimittajaksi opetteleminen ei voi kuitenkaan olla ensisijainen päämääräni, vaan se, miten voin eniten auttaa Ollia.”

Kuva: Yhteistyön voimaa. Juha Jaakkola (vas.) ryhtyi Olli Sulopuiston oikeaksi kädeksi.

Olli Sulopuisto ja Juha Jaakkola

  • Olli Sulopuisto on tekniikkaan ja populaarikulttuurin erikoistunut vapaa helsinkiläistoimittaja. Hän kirjoittaa muun muassa Helsingin Sanomiin, MPC-lehteen, Kuluttajaan ja Ylen Kuningaskuluttajan nettisivuille.
  • Koulutukseltaan Sulopuisto on humanististen tieteiden kandidaatti, pääaineenaan  journalistiikka.
  • Juha Jaakkola työskentelee osa-aikaisesti Sulopuiston taustatoimittajana ja Teatterikorkeakoulussa äänisuunnittelijana.
  • Vuosina 2001 – 2014 Jaakkola työskenteli asiantuntijatehtävissä DNA:ssa. Hän on myös kirjoittanut kolumneja IT-viikkoon vuosina 2006 –2007. Jaakkola on opiskellut kasvatustiedettä.


15 2018
Arkisto

Sanan saattajat

Kristillinen media on huono bisnes, jota tehdään kutsumuksen voimalla. Aivan erityisen hankala sitä on tehdä niin, että se kelpaisi kaikille, sanoo alan konkari Kirsi Rostamo.

Elämäntapajohtaja

Journalistiliiton puheenjohtajaksi uudelleen valittu Hanne Aho uskoo liiton jäsenmäärän kääntyvän nousuun.

Aishi Zidania kiitettiin palkintoperusteissa myös siitä, etteivät painostus, uutistyön vääristely-yritykset ja nettiviha ole lannistaneet häntä. Jarno Liskin todettiin tekevän monin paikoin riskialtista tutkivaa journalismia sinnikkäästi ja peräänantamattomasti ilman työsuhteen turvaa.

Sananvapauden käyttäjät

Kun ympäristö painostaa, Aishi Zidan ja Jarno Liski nojaavat journalistin perustehtävään. Työ palkittiin Sananvapauden miekalla.

KSF Medias fjolårsresultat, ett minus på 4,2 miljoner euro, var bättre än på många år. Nya vd:n Anna Hellersedt litar på att det nu är en bra tidpunkt för bolaget att införa en ny betallösning för digital journalistik.

Efter stormen

KSF Medias nya vd Anna Hellerstedt betonar öppen kommunikation inom bolaget och vill förankra stora linjer hos personalen. Främsta löfte hittills: mer fokus på journalistiken – hur det ska förverkligas har vi inte ännu sett.

Tv-ohjaaja ja toimittaja Marja Jaakola on halunnut olla työvuosien jälkeen kuin kuka tahansa. Hän ei ole työskennellyt eläkkeellä. Kuva: Liisa Huima

Ei ole valtaa loistoa

Eläkkeellä identiteetti on rakennettava uudelleen. Toimittajalle se voi olla vaikeaa.

Liikaa keskustelua

Medioiden verkkokeskusteluissa vihan lietsomisen ja asiallisen kommentoinnin välissä on leveä vyöhyke, jolla delete-nappia painetaan liian harvoin, kirjoittaa Asko Lehtonen.

Älä soita sille enää koskaan!

Mediayhtiö harkitsi kieltävänsä tuurajia käyttämästä lähdesuojan alaisia tietoja muissa töissä. Ajatus lähteiden ”omistamisesta” on omituinen, kokenut oikeustoimittaja sanoo.

Jouluihminen. A-lehtien tuottaja Elisa Miinin aloittaa jouluvalmistelut jo elokuussa ja lopettaa joulunvieton tapaninpäivänä. ”Ajatukseni kääntyvät välipäivinä jo pois joulusta ja kohti uutta vuotta, kun olen jo joulua pitkään siinä vaiheessa viettänyt.”

Glögiä jo elokuussa

A-lehtien tuottaja Elisa Miininin kotona on kaksi joulukuusta. Toiseen niistä saa koskea vain hän.

Pekka Vahvasen Kone kaikkivaltias -kirja on saanut kehuja siitä, että ’joku on tätä järjettömyyttä vastaan’. Toisaalta se on kirvoittanut kritiikkiä etenkin teknologiapiireistä. ”Uskon, että kun tunnepitoista kritiikkiä saa, on osunut johonkin oikeaan kohtaan.”

Kadonneen onnen jäljillä

Tutkimusten valossa teknologis-taloudellinen kehitys ei ole enää vuosikymmeniin tehnyt meistä onnellisempia, sanoo digitalisaation ongelmista kirjan kirjoittanut Pekka Vahvanen.

Milloin freelancer on jäävi?

Mikä on eettinen aikaväli jutulle tiettyyn lehteen ja jutulle saman lehden kustantajasta? Vaikuttaako juttutyyppi asiaan? Vastausten pohtimiseen tarvitaan lisää konkreettisia eväitä, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Edellistä työtä jatkamaan

Tiina Ojutkangas aloittaa tammikuussa Kokkolassa ilmestyvän Keskipohjanmaan päätoimittajana.

Dags att tända lyset

På redaktionerna i Finland finns en hel del att lära av Demokratijouren, om hur man bygger upp konkreta rutiner som förebygger hot och hat, skriver Johan Svenlin.

Perehdy tietoturvaan tänään

Vaikka et työskentelisi erityistä tietoturvaa vaativien lähteiden ja aiheiden parissa, ala perehtyä niiden suojaamiseen nyt. Toimittajan salausopas kertoo, miksi se kannattaa.

75 prosenttia

Mistä tietää, että vaalit ovat lähestymässä? Yksi varma merkki on numerohokemien vyöry journalistisiin teksteihin, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Liftaamalla ehtii paremmin

Kirjaan uppoutunut Juha Mäkinen ei huomannut nousta bussiin, mutta onneksi juttukeikalle ehtii toisellakin tavalla.

Otavamedia jatkaa yt-kierrosta ensi vuonna

Otavamedia aloittaa yt-neuvottelut kuvaryhmässään 2. tammikuuta 2019. Yt-neuvotteluja on viime viikkona päättynyt Otavamediassa, Sanoma Media Finlandissa, Aamulehdessä ja A-lehdissä.

Färre fotografer på Hufvudstadsbladet

”Jag är övertygad om att läsarna inte kommer att uppleva någon försämring av bildjournalistiken i HBL framöver”, säger chefredaktör Susanna Landor.

Håkans leder Studentbladet

Som chefredaktör vill Håkans bland annat närma sig studentkårer som tidigare lämnat Svenska studerandes intresseorganisation.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta