Kohta joku taas jäätyy

Ylen eduskuntavaaligalleria oli aluetoimituksille suururakka. Jännittynyttä ehdokasta voi auttaa, mutta ei estää päätymästä nettihitiksi.

Vaalitenttejä liukuhihnalta. Normaalit työpäivät tuntuvat kevyiltä verrattuna vaaligalleriarutistukseen, Yle Lahden toimittaja Tuija Veirto kertoo. Ensimmäisessä tenttirupeamassa vastapuolelle istui muiden muassa lahtelainen Sirkku Hildén (sd.).

JOURNALISTI
19.3.2015

Marja Honkonen, teksti
Konsta Leppänen, kuva

Kun vetää 25 vaalitenttiä kolmessa päivässä, sitä voi jo kutsua rutiiniksi.

”Siinä oli takki aika tyhjänä. Koko päivän piti olla vireessä”, kertoo Yle Lahden toimittaja Tuija Veirto.

Veirto on yksi yleläisistä, jotka olivat mukana tekemässä jättimäistä eduskuntavaaligalleriaa eli vaalikoneen kyljessä julkaistuja tenttivideoita.

Yli 1 800 eli reilut 90 prosenttia ehdokkaista käytti mahdollisuutensa osallistua 10. maaliskuuta julkaistuun vaaligalleriaan. Gallerian tuottajan Juho Salmisen arvion mukaan tuotantoon käytetään noin kuusi henkilötyövuotta.

”Galleria on toteutettu omalla kalustolla ja työvoimalla, mutta se ei saanut haitata muuta työtä”, Salminen kertoo.

Vuosi sitten tehdyn eurovaaligallerian kokemusten perusteella tenttejä pystyttiin aikatauluttamaan enintään kuusi per tunti. Hämeen ja Pirkanmaan vaalipiirin tenttejä tehnyt Veirto haastatteli tenttipäivinä 8 – 10 ehdokasta. Eniten työaikaa kului valmisteluun.

 

Vaaligalleriassa kameran eteen joutuivat myös kokemattomat ehdokkaat. Osa kokeneistakin jännitti leikkaamatonta tenttiä.

Eurovaaligalleriassa nähtiin oksennusta pidätellyt ehdokas, sujuvan ranskansa unohtanut ehdokas sekä ehdokas, jolla ei ollut aavistusta, mitä poliittisia ryhmiä parlamentissa on. Videot olivat gallerian katsotuimpia.

”Studioympäristö, kovat valot ja asemoinnit ovat omiaan jäykistämään. Ei se maailman miellyttävin tilanne ole kummallekaan, kun haastateltavan kanssa siinä istua kökötellään. Mutta se jo rentouttaa, kun katsotaan silmiin ja hymyillään”, Veirto sanoo.

Kesken tentin jäätyvää ehdokasta voi Veirron mukaan yrittää ohjailla tuomalla kysymyksiä lähemmäs tämän omaa mukavuusaluetta. Ehdokkaasta itsestään
kyselemällä sai esiin myös tämän persoonaa.

Veirto kuitenkin muistuttaa, että jokaisen ehdokkaan tavoitteena on kansanedustajuus. Siksi kaikilta kysyttiin vaikeitakin kysymyksiä.

”Tenttien on tarkoitus olla tiukkoja, mutta ei epämiellyttäviä.”

 

Jokainen tentti tehtiin haastattelijatoimittajan ja tuottajatoimittajan parityönä. Tuottaja tuki haastattelijaa kuiskaamalla korvanappiin jatkokysymyksiä ja auttoi rytmityksessä. Veirron mukaan napakka neliminuuttinen tuntui yleensä lyhyeltä.

”Siinä pisteltiin menemään aika tiukkaa tahtia.”

Tuottaja kuunteli haastattelut myös sillä korvalla, olisiko niissä jotain ”kulmakarvoja nostattavaa”. Aluestudioissa merkityt pätkät katsottiin vielä Pasilassa.

”Yhtä ei esimerkiksi julkaistu, koska siinä oli ehdokkaan terveyteen liittyvä tilanne. Hänelle tarjottiin uutta mahdollisuutta, mutta sitä hän ei käyttänyt”, koko gallerian tuottaja Salminen kertoo.

Lisäksi yksi tentti hyllytettiin rasistisen kielenkäytön ja yksi vailla pohjaa olevan rikossyytöksen vuoksi.

Haastattelija ei voi Veirron mukaan miettiä, mokaako itsekin niin, että päätyy netti-ilmiöksi.

”Aina ei voi tehdä kympin suoritusta, ja osa videoista lähtee kiertämään ihan älyttömistäkin syistä. Tätä työtä tehdään muutenkin julkisesti”, Veirto sanoo.

Kuva: Vaalitenttejä liukuhihnalta. Normaalit työpäivät tuntuvat kevyiltä verrattuna vaaligalleriarutistukseen, Yle Lahden toimittaja Tuija Veirto kertoo. Ensimmäisessä tenttirupeamassa vastapuolelle istui muiden muassa lahtelainen Sirkku Hildén (sd.).



1 2019
Arkisto

Kasvukipuja

Voimisteluvalmentamista käsitelleestä Urheilulehden jutusta syntyi jälkipyykki, jonka takia Urheilutoimittajain liitosta erosi jäseniä. Se kertoo urheilujournalismin muutoksesta, joka on ollut tuloillaan pitkään.

Vihaviestien vyörytyksessä

Oikeustoimittaja Päivi Happonen ihmetteli Ylen blogissa Oulun poliisin tiedotuslinjaa. Poliisi kritisoi Happosta Twitterissä ja se aiheutti vihaviestien tulvan.

IS:ssa uutisia tekevät kaikki osastot. ”Sanoisin, että osastojen välillä on enemmän yhteistyötä kuin kilpailua. Yleensä IS:n saamasta uutisesta iloitaan osastorajojen yli”, sanoo Ilta-Sanomien uutispäällikkö Elina Koivisto (toinen oikealta). Kuvassa myös politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala, Uutis- ja yhteiskuntatoimituksen esimies Miia Honkanen, rikostoimittaja Niko Ranta, urheilun esimies Vesa Rantanen ja toimittaja Miikka Hujanen.

STT:n siteerausmäärät romahtivat

STT:n eniten siteeraamien viestimien kärkikymmenikkö pysyi lähes ennallaan, mutta siteerausten määrä laski yli kolmanneksen. Kärjessä jatkavat Yle ja HS. Ilta-Sanomat kipusi neljänneksi, ja Maaseudun Tulevaisuus nousi ensi kertaa kymmenen joukkoon.

Uudelleenjärjestelyjen jälkeen pääkirjoituksia kirjoittavat Aamulehdessä toimituksen johtoryhmä, uutispäälliköt ja osa toimittajista, sanoo päätoimittaja Jussi Tuulensuu. ”Linjan noudattamisesta vastaa päätoimittaja, joka myös muodostaa tarvittaessa lehden kannan merkittävimpiin aiheisiin.” Kuvassa Yleisradio haastattelee Tuulensuuta Aamulehden yt-neuvottelujen seurauksista 29. marraskuuta.

Kuka päättää lehden linjan?

Aamulehti lakkautti pääkirjoituksista huolehtineen artikkelitoimituksensa ja vähensi pääkirjoitusten määrää. Satakunnan Kansa luopui erityisistä pääkirjoittajista jo vuonna 2015. Mitä tekevät muut maakuntalehdet?

Uutiset vaikuttavat vaaleihin

Vaikka vaalitentteihin valittaisiin kuinka hienoja ja tärkeitä teemoja, ne eivät välttämättä jätä äänestäjien tietoisuuteen edes haaleaa muistijälkeä. Uutiset jättävät, kirjoittaa Elina Grundström.

För tio år sedan var Jannike Store planeringschef på Radio Vega. I dag är hon teatertekniker på Unga Teatern och elektriker med det egna bolaget ”Käringen med strömmen”. På teatern gör hon allt från scenografier till kluriga tekniska lösningar. Hon har bland annat konstruerat radiostyrda höns (Pettson och Findus) och självlysande äpplen (Mio min Mio).

”De mest givande kaffepauserna finns på raksan”

De bytte bransch, men har haft stor nytta av sin journalistiska bakgrund. Möt Jannike Store, Eva Hagman och Sanne Wikström som alla valde ”Plan B”.

Jussi Turunen valmistui Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta teologian maisteriksi neljä vuotta sitten, mutta palasi tekemään ylioppilaslehti Uljasta. Vaikka lehden äkillinen lakkauttaminen oli erikoinen kokemus, Turusen paloa journalistin työhön se ei sammuttanut.

Ei niin uljas loppu

Ylioppilaslehti Uljas lakkautettiin vain 34 päivää uuden päätoimittajan palkkaamisen jälkeen. Turun ja Tampereen ylioppilaslehdissä tilanne elää, mutta Oulun lehti sai rehtorista ystävän.

Valtaa vain muiden myöntyessä

Kun tietokirjailija väittää omiaan, kustannustoimittaja korjaa keskustellen. Antti Heikkilän kohukirjan kaltaisen teoksen kustannuspäätöstä hänen on kuitenkin vaikea muuttaa muuksi.

Tuija Siltamäki saatteli Aviisin määrittelemättömän mittaiselle ilmestymistauolle. Hänet kuvattiin tammikuussa Tampereen ylioppilaskunnan toimistossa, josta melkein koko henkilökunta on muuttanut korkeakoulujen yhdistyessä syntyneen uuden ylioppilaskunnan tiloihin Hervantaan.

Kuin viimeistä Aviisia

Tuija Siltamäki päätoimitti mahdollisesti maailmanhistorian viimeisen Aviisin. ”Ylioppilaslehtien tulevaisuudessa huolettaa halu sitoutua yhteisiin asioihin, jotka eivät ole joka hetki mieluisia.”

Airin Bahmani kirjoitti Syyrian sota -kirjaa Kansalliskirjaston rauhassa.

Kenttätöissä Irakissa

Toimittaja Airin Bahmani haastattelee Lähi-idässä Syyrian sodan uhreja, poliitikkoja ja feministejä.

Av-kääntäjä Jukka Sorsa pelkää, että av-kääntämisestä on tulossa matalapalkka-ala, jolle ei kannata kouluttautua. Hänen työnsä Pre-Textin työsuhteisena freelancerina ovat vähentyneet viime vuosina.

Kolmen kastin kääntäjät

Av-kääntäjä Jukka Sorsa haluaa tes-neuvotteluissa kohentaa erityisesti ei-työsuhteisten freelancereiden asemaa. He ovat kääntäjistä heikoimmassa asemassa.

Kuvat kätevästi Etuovesta tai Oikotieltä

Moni toimitus poimii ilmaiskuvia juttuihinsa asunnonvälityssivustoilta. Käyttöehdot antavat konserneille oikeuden kuvien julkaisuun ilman eri korvausta.

Cheerleadingissä ei ole pakollisia liikkeitä, vaan jokainen esitys on erilainen. Tämä tekee arvostelusta haastavaa. Cheerleading-tuomari Anne Achtén kanssa harjoittelemassa oli helsinkiläisen Funky Team Gorillaz -joukkueen jäseniä.

Tyylipisteiden jakaja

Radiotuottaja Anne Achté arvioi olevansa Euroopan ahkerin cheerleading-tuomari.

Palvelujournalismia aikuistuville

Säde Mäkipää, 26, on aloittanut Improbatur-lehden päätoimittajana.

Ormen äter sin svans

Varför väcker Liike Nyt intresse? För att nyhetsmedierna bevakar den. Vi är en orm som äter sin egen svans, skriver Dan Lolax.

Ihan vain eduskuntavaalit

Kun me toimittajat nimeämme vaalit, kyse on tarinan käännekohdan etsimisestä. Mutta tiedättekö mitä? Vallankumousta ei ole tulossa, Janne Zareff kirjoittaa.

Gallupin aika

Kapeneeko puolueen etumatka toiseen tai hiipuuko puolueen kannatus vielä silläkin hetkellä, kun lukija lukee gallup-uutista, kysyy Vesa Heikkinen.

Tyhmänä uskaltaa

Kun Teollisuusneuvos ehdotti löylyjen jälkeen, että myös Aamulehti kutsuisi koripallojoukkuetta Nansoksi, Matti Mörttinen ei epäillyt vastata suorasukaisesti.

Tärkeä, mutta aina epävarma näyttö

Kari Raivion Näytön paikka -kirja korostaa tutkitun tiedon tärkeyttä, mutta muistuttaa sen iäti epävarmasta luonteesta – siitä, miten huonosti se sopii journalismin joko-tai-maailmaan, kirjoittaa Marja Honkonen.

Linda Pelkonen voitti hovissa

Helsingin hovioikeus on tuominnut toimittaja Linda Pelkoselle lukuisia kertoja soitelleen miehen laittomasta uhkauksesta sakkoihin.

Psykologiliitto antoi potkut päätoimittajalleen

Hannele Peltosen potkujen taustalla ovat päätoimittajan ja lehteä kustantavan Psykologiliiton johdon väliset jännitteet, joista Journalisti kertoi viime syksynä.

Ommöblering i HSS-toppen

HSS Media byter vd. Under rekryteringsprocessen sköts jobbet av Vasabladets chefredaktör Niklas Nyberg.

Gardberg: Viktigt ha stöd då det stormar

Yle Spotlights Annvi Gardberg har tilldelats Topeliuspriset. Journalisten bad Gardberg om tre tips på hur en journalist klarar sig då det stormar som hårdast.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta