Ehdokkuus vie pois ruudusta

JOURNALISTI
19.3.2015

Janne Salomaa, teksti
Essi Ruuskanen, kuvitus

Medioiden vaalikaranteenikäytännöt vaihtelevat. Puolueiden jäsenkirjoista toimituksissa ei kysellä.

Vaaleihin osallistuminen vaikuttaa toimittajien työtehtäviin mediasta riippumatta, käy ilmi Journalistin selvityksestä. Journalisti kysyi vaalikaranteenista kahdeltatoista isolta toimitukselta.

Vakiintunein karanteenikäytäntö on Yleisradiossa. Ylen vaalikaranteeni pohjautuu puoluelakiin, joka velvoittaa yhtiötä kohtelemaan puolueita tasapuolisesti. Yle siirtää ehdokkaana olevan työntekijän vaaleihin asti toiseen tehtävään, jos hän on normaalisti näkyvässä tai kuuluvassa roolissa.

”Virkavapaata ei tarvitse ottaa. Lähtökohta on se, ettei ehdokas saa saada erityistä etua muihin nähden. Sääntö koskee myös jonkun ehdokkaan puolesta näkyvästi kampanjoivaa Ylen työntekijää”, kertoo Ylen journalistista standardeista ja etiikasta vastaava päällikkö Riitta Pihlajamäki.

Vaalikaranteeni koskee myös freelancereita. Heille Yle ei kuitenkaan yleensä tarjoa korvaavaa työtä.

Myös MTV:n uutistoimituksessa ruutukasvo siirretään toiseen työhön, jos hän pyrkii politiikkaan.

 

Lehdistössä ehdokkuus vaikuttaa vähemmän työhön. Iltalehdessä karanteeni astuu voimaan vasta noin kuukautta ennen vaaleja, kun ehdokkaiden numerot julkistetaan. Silloinkaan toimittajaa ei siirretä toiseen tehtävään, mutta yhteiskunnallisia kirjoituksia häneltä ei julkaista.

Myös STT-Lehtikuvassa toimittaja voi jatkaa normaalia työtään, jos siihen ei kuulu politiikasta uutisointi.

Kriittisimmin toimittajaehdokkaiden jääviyteen suhtautuvat Aamulehden päätoimittaja Jouko Jokinen ja Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Mikael Pentikäinen. He toivovat eduskuntaan tai mepiksi pyrkivän toimittajan jäävän virkavapaalle. Tammikuussa Maaseudun Tulevaisuudessa aloittanut Pentikäinen oli itse viime vuonna EU-ehdokkaana.

Kummankaan päätoimittajakaudella kukaan alainen ei ole asettunut ehdolle valtakunnallisissa vaaleissa. Kuntavaaleissa molemmissa lehdissä riittää, että journalistiehdokas ei kirjoita politiikasta tai kotikuntansa asioista. Myös Turun Sanomissa ja Kalevassa on samanlainen kuntavaalikaranteeni.

Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat ja Keskisuomalainen eivät vastanneet Journalistin kyselyyn. Myös yhteistoimitus Lännen Median päätoimittajan Matti Posion vastaus on niukka. Hän kertoo poliittisten kolumnistien olevan vaalitauolla.

 

Journalisti kysyi myös, vaikuttaako toimittajan pelkkä jäsenyys jossakin puolueessa siihen, millaisia töitä hän voi tehdä. Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtaja Atte
Jääskeläinen sanoo, että pelkkä jäsenkirjakin voi joskus vaarantaa journalistin ”luotettavuuden, tasapuolisuuden tai mielikuvan siitä”.

Muut vastaajat korostavat, että jäsenyys on yksityisasia. Sen sijaan poliittisista luottamustehtävistä esimiesten olisi hyvä tietää.

”Jos on aktiivijäsen, omasta puolueesta ei voi kirjoittaa ja muistakin vain hyvin harkiten. Tosin jonkin kuntaryhmän jätevedenpuhdistamon investointiuutisen voi hyvin tehdä ilman poliittisen taustan vaikutuksia. Toimittajilla on hyvä taju jääviydestä”, Aamulehden Jouko Jokinen sanoo.

Jos ehdolla ollut toimittaja ei osallistu vaalien jälkeen politiikkaan, hän voi useimpien Journalistille vastanneiden päätoimittajien mielestä jatkaa toimittajan työtä normaalisti. Kriittisin on Atte Jääskeläinen. Hän sanoo, että useimmissa tapauksissa entiset työtehtävät eivät ole Ylessä tulleet kyseeseen.

”Mutta poikkeuksiakin on.”

STT-Lehtikuvan päätoimittaja  Mika Pettersson toteaa, että toimittajat läpivalaistaan nykyään niin hyvin, että toimittajaidentiteetin palauttaminen voi olla hidasta poliittisen osallistumisen jälkeen.

”Toisaalta yhteiskunnallisen aktiivisuuden näkeminen vain häpeämerkkinä on hölmön rajoittunutta ajattelua.”

Tes ei ota kantaa karanteeneihin

Työehtosopimukset eivät ota kantaa vaalikaranteeneihin. Journalistin ohjeiden mukainen riippumattomuus voi kuitenkin olla uhattuna, jos ehdokkaana oleva toimittaja on näkyvässä roolissa tai käsittelee työssään yhteiskunnallisia asioita. Tällöin toimittajan voi siirtää vaalikampanjoinnin ajaksi toiseen tehtävään, sanoo Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen. Palkattomasta vapaasta voi sopia, jos sekä työnantaja että -tekijä sitä haluavat. Myös freelancereille pitäisi pyrkiä tarjoamaan muita töitä, Savolainen sanoo.



3 2019
Arkisto

Inhimillinen erehdys

Toimittaja Ilkka Pernu luuli päässeensä unelmaduuniin, mutta huomasi pian antaneensa journalistin ammattitaitonsa markkinointiviestinnälle. Entistä useampi toimittaja tekee journalismin ohella konsultointia ja muuta viestintätyötä. Heikentääkö se median uskottavuutta?

”Joka jutussa on oltava ilmastonäkökulma”

Vihreän Langan päätoimittajan Riikka Suomisen mukaan media alisuorittaa ilmastonmuutoksen.

Kansainvälinen kuvajournalismi vaatii lentämistä – siksi siitä on luovuttava, sanoo Touko Hujanen

Ilmastonmuutosnäkökulma lävisti Vuoden kuvajournalistin koko työn ja arjen.

Oikeasti haluaisit olla muotitoimittaja, Pekka Mervola

Keskisuomalaisen päätoimittaja kirjoittaa paljon kolumneja, joista syntyy usein kohuja. Ylestä hän puhuu pomonsa kanssa korkeintaan kerran kuussa.

Toimittajien keskiluokkaisuus vaikuttaa uutisointiin köyhiä koskevista laeista

Toimittajat unohtivat sote-uudistuksesta sosiaalipalveluiden puolen. Sen unohtivat myös lainsäätäjät, mutta eipä heitä siitä juuri tiedotusvälineissäkään muistuteltu. Miksi olisi, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Jukka Koivulan, 32, mielestä Jyväskylän kaltaiset yliopistokaupungit häviävät siinä, etteivät työllistä kouluttamiaan toimittajia niin hyvin kuin voisivat. Itse hän muutti Jyväskylään reilu neljä vuotta sitten Maaseudun Tulevaisuuden aluetoimittajaksi.

Yli tuhat kolmekymppistä katosi

Kolmekymppisissä on käynyt media-alalla kato, kertovat Journalistiliiton ja työnantajien tilastot. Taantuma teki alalle tulosta vaikeaa.

Hanna Ilkko maskeeraa näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanin Nyrkki-tv-sarjan kuvauksissa Vantaalla.

"Luulin että puuteroit vaan neniä"

Maskeeraajan täytyy tietää, mitä seuraavassa kohtauksessa tapahtuu.

Stark röst. Samar Yazbek var det stora affischnamnet på årets upplaga av Umeå Littfest, där hon berättade om situationen i Syrien och arbetet med boken Nitton kvinnor – Berättelser om syriskt motstånd.

Samlar in berättelser om motståndet

Samar Yazbek låter nitton kvinnor berätta om de fasor de upplevde under Syriekrisens första år.

Koulutusmyynnistä lisätuloja mediataloille

Mediatalot tekevät lisäbisnestä kouluttamalla yrityksiä ja viranomaisia. ”On eduksi journalismille, mitä paremmin sekä haastattelija että haastateltava osaavat hommansa”, Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokanen sanoo.

Ylen karjalankielinen freelancer Natalia Giloeva pitää karjalankielisiä uutisia päätyönään. Häntä ilahduttaa, että esimerkiksi uutisia varten luotu počinruočči eli siansaksa on levinnyt muiden karjalankielisten käyttöön. ”Haluaisin että karjalaiset vaikuttaisivat itse kieleensä, ettei sitä tekisi ainoastaan kääntäjä tai lautakunta.”

Kuibo parem karjalakse?

Vähemmistökielen sanasto kasvaa käännösuutisilla ja Facebook-kyselyillä.

Näin syntyy Ylen Tulosilta

Eduskuntavaali-illan tv-lähetyksen valmistelu alkaa melkein vuotta ennen h-hetkeä. Vaali-iltana on töissä satoja yleläisiä.

Zeldan viides, kulisseja käsittelevä numero syntyy paljolti sähköisten viestimien varassa, koska Hanna Valle opiskelee Amsterdamissa. Aiempien numeroiden teemat ovat ruumis, rakkaus, valta ja mieli. ”Zeldan lähtökohta on feministinen, mutta annamme tilaa käsitellä monenlaisia tuntemuksia ja havaintoja. On hienoa laajentaa lukijoiden näkemystä maailmasta ja rakenteista, jotka siihen vaikuttavat.”

Vapaaehtoisten kokeilujen koti

Visuaalinen suunnittelija Hanna Valle halusi rakentaa ympärilleen yhteisön, jonka kanssa käsitellä tärkeitä aiheita. Syntyi verkkolehti Zelda.

Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck vieraili maaliskuussa Myanmarissa Yangon Film Schoolissa. Maan poliittisesta tilanteesta huolimatta opiskelijat ovat pystyneet tekemään myös kriittisiä dokumentteja. Kuvassa on Starckin kanssa koulun henkilökuntaa, opiskelijoita ja valmistuneita, jotka ovat edelleen mukana sen toiminnassa, vasemmalta Nwaye Zar Che Soe, Wai Mar Nyunt, Lindsey Merrison, Aleksandra Minkiewicz, Starck, Soe Arkar Htun, Khin Myanmar.

Kokoaan suurempi "nollaseiska"

Viestintä ja kehitys -säätiö moninkertaistaa journalisteilta kerätyn solidaarisuusrahan. Kuluva vuosi on Vikesin viidestoista.

Vinnande samarbete. Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund vid prisutdelning i januari i år.

Avslöjade Danmarks största bankskandal – belönades med Cavlingpriset

Samarbetet mellan Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund fungerade väl, men det nationsöverskridande granskande arbetet krävde också råd och kunskapsdelning från kollegor runt om i världen.

Terveystiedon toimittaja

Uusi päätoimittaja Anne Lahnajärvi haluaa Mediuutisten tuottavan lääkäreiden puheenaiheet.

Apua ammatillisiin unelmiin

Haaveiletko tietokirjan kirjoittamisesta, valokuvanäyttelystä tai opintomatkasta? Journalisti listaa apurahoja journalisteille, kuvittajille ja kääntäjille.

Journalisti täyttää huhtikuussa 95 vuotta. ”Vuosien saatossa lehti on muuttunut järjestökentän rasahdusten raportoijasta koko median, journalismin ja viestintäalan suuntaa kommentoivaksi ja muokkaavaksi voimaksi”, sanoo päätoimittaja Maria Pettersson.

Journalistin paperiversio uudistui, verkkolehti uudistuu seuraavaksi

Päätoimittaja Maria Pettersson lupaa alan syvällistä arviointia ja reilua mediakritiikkiä.

När intrycket är färgat

Fullständig objektivitet är en platonsk idé men hurdant intryck journalisten gör är hårdvaluta. Lämnar intrycket en partifärg är devalveringen i full gång, skriver Dan Lolax.

Tähtien määrä katosi puolueen nimestä

Vanhoilla puolueilla on teksteissä vakiintuneet käyttönimensä ja lyhenteensä, mutta toimiiko sama ”aakkosmankeli” uusilla, pohtii Ville Eloranta.

Avoimuus parantaisi palkkakeskustelua

Media-alan työn tulokset ovat kaikkien nähtävillä, mutta miksi työstä maksettava korvaus ei ole, kysyy Tytti Oras.

Taloutta tv-uutisissa kommentoineista poliitikoista yli 90 prosenttia miehiä

Muita miesvetoisia aiheita olivat muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sisäpolitiikka, vaalit ja teollisuus, ilmenee Joonas Lehtosen pro gradusta.

Väinöt sekaisin

Elettiin vuotta 1975. Olin Savon Sanomien kesätoimittajana Helsingissä. Etyk-hulinan lomassa tapahtui muutakin – muun muassa kesätoimittajan nimisekoilu, kirjoittaa Ilkka Vänttinen.

Sopimalla voi pelastaa työpaikan

Journalistiliiton juristi Sanna Nikula ei vieläkään ole varma, mikä sai työnantajan muuttamaan mielensä. Kertaalleen irtisanotulle löytyi kuitenkin uusi työ.

Koura- ja Bonnier-palkinnot jaettiin

KOURA-koulutusrahasto palkitsi tv-, radio- ja verkkosisältöjä kuudessa kategoriassa. Erikoispalkinnot saivat Ylen Sara Rigatellin ja MTV:n Timo Innasen jutut seksuaalisesta ahdistelusta ja häirinnästä.

Kainuulainen urheilumies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Seppo Karppinen 9.1.1944 Kajaani – 7.12.2018 Kajaani

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta