Ehdokkuus vie pois ruudusta

JOURNALISTI
19.3.2015

Janne Salomaa, teksti
Essi Ruuskanen, kuvitus

Medioiden vaalikaranteenikäytännöt vaihtelevat. Puolueiden jäsenkirjoista toimituksissa ei kysellä.

Vaaleihin osallistuminen vaikuttaa toimittajien työtehtäviin mediasta riippumatta, käy ilmi Journalistin selvityksestä. Journalisti kysyi vaalikaranteenista kahdeltatoista isolta toimitukselta.

Vakiintunein karanteenikäytäntö on Yleisradiossa. Ylen vaalikaranteeni pohjautuu puoluelakiin, joka velvoittaa yhtiötä kohtelemaan puolueita tasapuolisesti. Yle siirtää ehdokkaana olevan työntekijän vaaleihin asti toiseen tehtävään, jos hän on normaalisti näkyvässä tai kuuluvassa roolissa.

”Virkavapaata ei tarvitse ottaa. Lähtökohta on se, ettei ehdokas saa saada erityistä etua muihin nähden. Sääntö koskee myös jonkun ehdokkaan puolesta näkyvästi kampanjoivaa Ylen työntekijää”, kertoo Ylen journalistista standardeista ja etiikasta vastaava päällikkö Riitta Pihlajamäki.

Vaalikaranteeni koskee myös freelancereita. Heille Yle ei kuitenkaan yleensä tarjoa korvaavaa työtä.

Myös MTV:n uutistoimituksessa ruutukasvo siirretään toiseen työhön, jos hän pyrkii politiikkaan.

 

Lehdistössä ehdokkuus vaikuttaa vähemmän työhön. Iltalehdessä karanteeni astuu voimaan vasta noin kuukautta ennen vaaleja, kun ehdokkaiden numerot julkistetaan. Silloinkaan toimittajaa ei siirretä toiseen tehtävään, mutta yhteiskunnallisia kirjoituksia häneltä ei julkaista.

Myös STT-Lehtikuvassa toimittaja voi jatkaa normaalia työtään, jos siihen ei kuulu politiikasta uutisointi.

Kriittisimmin toimittajaehdokkaiden jääviyteen suhtautuvat Aamulehden päätoimittaja Jouko Jokinen ja Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Mikael Pentikäinen. He toivovat eduskuntaan tai mepiksi pyrkivän toimittajan jäävän virkavapaalle. Tammikuussa Maaseudun Tulevaisuudessa aloittanut Pentikäinen oli itse viime vuonna EU-ehdokkaana.

Kummankaan päätoimittajakaudella kukaan alainen ei ole asettunut ehdolle valtakunnallisissa vaaleissa. Kuntavaaleissa molemmissa lehdissä riittää, että journalistiehdokas ei kirjoita politiikasta tai kotikuntansa asioista. Myös Turun Sanomissa ja Kalevassa on samanlainen kuntavaalikaranteeni.

Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat ja Keskisuomalainen eivät vastanneet Journalistin kyselyyn. Myös yhteistoimitus Lännen Median päätoimittajan Matti Posion vastaus on niukka. Hän kertoo poliittisten kolumnistien olevan vaalitauolla.

 

Journalisti kysyi myös, vaikuttaako toimittajan pelkkä jäsenyys jossakin puolueessa siihen, millaisia töitä hän voi tehdä. Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtaja Atte
Jääskeläinen sanoo, että pelkkä jäsenkirjakin voi joskus vaarantaa journalistin ”luotettavuuden, tasapuolisuuden tai mielikuvan siitä”.

Muut vastaajat korostavat, että jäsenyys on yksityisasia. Sen sijaan poliittisista luottamustehtävistä esimiesten olisi hyvä tietää.

”Jos on aktiivijäsen, omasta puolueesta ei voi kirjoittaa ja muistakin vain hyvin harkiten. Tosin jonkin kuntaryhmän jätevedenpuhdistamon investointiuutisen voi hyvin tehdä ilman poliittisen taustan vaikutuksia. Toimittajilla on hyvä taju jääviydestä”, Aamulehden Jouko Jokinen sanoo.

Jos ehdolla ollut toimittaja ei osallistu vaalien jälkeen politiikkaan, hän voi useimpien Journalistille vastanneiden päätoimittajien mielestä jatkaa toimittajan työtä normaalisti. Kriittisin on Atte Jääskeläinen. Hän sanoo, että useimmissa tapauksissa entiset työtehtävät eivät ole Ylessä tulleet kyseeseen.

”Mutta poikkeuksiakin on.”

STT-Lehtikuvan päätoimittaja  Mika Pettersson toteaa, että toimittajat läpivalaistaan nykyään niin hyvin, että toimittajaidentiteetin palauttaminen voi olla hidasta poliittisen osallistumisen jälkeen.

”Toisaalta yhteiskunnallisen aktiivisuuden näkeminen vain häpeämerkkinä on hölmön rajoittunutta ajattelua.”

Tes ei ota kantaa karanteeneihin

Työehtosopimukset eivät ota kantaa vaalikaranteeneihin. Journalistin ohjeiden mukainen riippumattomuus voi kuitenkin olla uhattuna, jos ehdokkaana oleva toimittaja on näkyvässä roolissa tai käsittelee työssään yhteiskunnallisia asioita. Tällöin toimittajan voi siirtää vaalikampanjoinnin ajaksi toiseen tehtävään, sanoo Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen. Palkattomasta vapaasta voi sopia, jos sekä työnantaja että -tekijä sitä haluavat. Myös freelancereille pitäisi pyrkiä tarjoamaan muita töitä, Savolainen sanoo.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta