Lukijoilta

JOURNALISTI
19.3.2015


Journalistin lukijat ottavat kantaa.

Vähättelikö poliisi Tapanilan raiskausta?

Helsingin Sanomien verkkouutinen (10. 3.) Tapanilan raiskauksesta sisälsi sitaatin rikoskomisario Jyri Hiltuselta: ”Nainen ei loukkaantunut fyysisesti vakavasti tapahtuneessa.”

Monet uutista kommentoineet tulkitsivat Hiltusen vähätelleen uhrin henkisiä kärsimyksiä. Samaa tyrmisteli HS:n uutistuottajan verkkokolumni (11. 3.). Kaikki he suhtautuivat sitaatin todistusvoimaan kritiikittä.

Lehtijuttu ei kuitenkaan ole haastattelun kuvaus. Sen sijaan sitaatit valitaan ja irrotetaan haastattelusta, sitten istutetaan ja editoidaan palvelemaan jutun kerrontaa. Haastattelu on toimittajan ja haastateltavan dialogia, mutta juttuun se ”monologisoidaan” ikään kuin haastateltavan itsenäisesti tuottamaksi. Lisäksi toimittaja saattaa esittää kysymyksen, saada vastauksen ”kyllä” ja muotoilla sitaatin sitten kysymyksensä pohjalta.

Missä asiayhteydessä poliisi siteeratun lausuntonsa esitti ja miten sanottavansa tarkalleen muotoili? Nostiko poliisi fyysiset vammat esiin itse vai vastauksena kysymykseen, ja mikä oli kysymys?

Jotta puheen merkitys säilyy uudessa kontekstissaan alkuperäisen kaltaisena, sitaatin kirjoitusasu vaatii usein muokkausta. Jos vielä haastateltava on koukeroinen ja merkkimäärä niukka, toimittaja saattaa tulla vääristelleeksi haastateltavaa. Se on työtapaturma. Jos vääristely tapahtuu tarkoitushakuisesti, se on julkisen keskustelun manipulointia.

HS vahvisti mielikuvaa, että poliisi vähättelee raiskauksia. Yritin tuloksetta tiedustella HS:lta, tekikö poliisi tosiaan niin.

Lauri Haapanen

Kirjoittaja tekee väitöstutkimusta siteerauksesta Helsingin yliopistossa.

 

Koraanin mukainen avioliitto

Elina Grundström arvosteli JSN:n 20. elokuuta 2014 tekemää päätöstä velvoittaa Kainuun Sanomat julkaisemaan oikaistu tieto, että vain muslimimies voi Koraanin mukaan avioitua muslimin, kristityn tai juutalaisen kanssa. Grundström mainitsee Kaakkois-Aasiassa tuntemastaan musliminaisesta, joka on avioliitossa kristityn kanssa. Grundström ei mainitse, onko avioliitto solmittu islamin lain mukaan vai valtion avioliittolain mukaan.

Osallistuin JSN:n jäsenenä mainitun päätöksen tekoon. Esittelijä oli haastatellut suomalaisten islamilaisten yhdyskuntien edustajia Koraanin avioitumissäännöistä. He vahvistivat tiedon, että Koraanin mukaan muslimimies voi avioitua juutalaiseen tai kristinuskoon kuuluvan naisen kanssa, mutta musliminainen ei voi tehdä näin. Suomessa muslimiyhdyskunnilla ei ole vihkioikeutta, joten kaikki muslimit solmivat avioliiton maistraatissa. Maistraatissa avioliitto solmitaan Suomen avioliittolain mukaan, joten uskonnollisilla taustoilla ei ole merkitystä.

Islamin lain lisäksi avioliittokäsitys voi poiketa valtion avioliittolaista katolisen kirkon kanonisessa oikeudessa. Katolisen kirkon mukaisen avioliiton solmineet voivat saada avioeron valtion avioliittolain perusteella, mutta kirkon silmissä he ovat edelleen naimisissa. Olen kuullut espanjalaisilta juristeilta, että jotkut yrittävät hakea avioliiton peruuttamista, jonka jälkeen he voisivat solmia uuden katolisen kirkon mukaisen avioliiton.

Uskonnon avioliittokäsitykset ja valtion avioliittolaki voivat poiketa toisistaan. Suomessakin tällainen tilanne voi tulla, jos kirkot eivät vihi samaa sukupuolta olevia pareja vuoden 2017 jälkeen. Uskonnollisen yhdyskunnan sisäisiä sääntöjä voidaan kutsua laiksi tai oikeudeksi, kuten islamin sharialaki, katolisen ja ortodoksisen kirkon kanoninen oikeus sekä evankelisluterilaisen kirkon kirkko-oikeus. Näiden rikkomisesta voi olla seurauksena esimerkiksi tehtävän (pappeuden) menetys uskonnollisessa yhteisössä. Journalistien olisi hyvä erottaa, milloin puhutaan valtion laista ja milloin uskonnollisen yhdyskunnan säännöistä.

Riitta Ollila

Oikeustieteen tohtori, JSN:n jäsen 2011 – 2014



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta