Suomalaisen median muslimiongelma

JOURNALISTI
26.2.2015

Elina Grundström

Kirjoittaja on vapaa toimittaja, tietokirjailija ja Viesti-lehden päätoimittaja.

Kun Julkisen sanan neuvosto viime elokuussa antoi langettavan tuomion lauseesta, ”Koraanin mukaan muslimi voi naida kristityn tai juutalaisen”, olin puulla päähän lyöty.

JSN vaati Kainuun Sanomia oikaisemaan tämän väitteen, koska neuvoston mukaan ainoastaan muslimimies voi naida kristityn tai juutalaisen, mutta nainen ei.

Tämähän ei pidä paikkaansa. Itse olen asunut muslimienemmistöisissä Kaakkois-Aasian maissa, ja tunnen sieltä monenlaisia pariskuntia. Musta orkidea -kirjani päähenkilö on musliminainen, joka on nainut alun perin kristityn miehen. Ja sen verran tunnen Koraaniakin, että tiedän sen olevan vähintään yhtä monitulkintainen kuin Raamattu.

 

Podin JSN:n päätöstä monta päivää. Olin surullinen, suorastaan huonovointinen. Siinä meni samalla kertaa päreiksi monta asiaa, joihin uskon: sananvapaus, uskonnonvapaus ja ihmisoikeudet.

Suomen poikkeuksellisen hyvä sanavapaustilanne perustuu suurelta osin siihen, että meillä on toimiva journalistinen itsesääntelyjärjestelmä, jonka kulmakivi on JSN.

Kun tärkein itsesääntelyelimemme alkaa esittää dogmaattisia uskonnontulkintoja, jotka kaventavat ihmisoikeuksia, se imee hapen ilmasta, jota journalismi hengittää. Se heikentää JSN:n uskottavuutta, johon journalistinen vapautemme perustuu, ja se vaarantaa ihmisoikeudet tuottaessaan yhteen kansanryhmään kohdistuvia Suomen lain vastaisia sääntöjä.


Pahempaa oli tulossa. Charlie Hebdo -iskun jälkeen kaikista maailman ihmisistä juuri JSN:n puheenjohtaja Risto Uimonen totesi Helsingin Sanomille, että iskussa kohtasi ”kaksi demokratiakäsitystä, länsimainen ja islamilainen, jotka eivät ole yhteen sovitettavissa”.

Väite oli paitsi virheellinen myös tulkittavissa muslimien kollektiiviseksi syyllistämiseksi.

 

Viime vuosien huolestuttavimpia ilmiöitä on ollut muslimivastaisuuden nousu Euroopassa. Suomessakaan ei ole 1930-luvun jälkeen ollut yhtä voimakasta yhteen kansanryhmään kohdistuvaa kielteisen julkisuuden aaltoa kuin netissä jylläävää muslimiviha.

Suomessa uutistoimittajat ovat toki olleet tarkkoina siitä, etteivät vastuuta kaikkia muslimeja ääriryhmien teoista, mutta pullosta päässyt islamofobian henki häivähtelee journalismissa muilla tavoilla.

Verkkosivujen kommenttiketjuista ei siivota edes selvää kansanryhmää vastaan kiihottamista. Näitä mielipiteitä ruokitaan kolumneilla, joissa esitetään yleistyksiä siitä, mitä islam on ja ei ole, ja mitä kaikkien muslimien pitäisi tehdä estääkseen ääriryhmien pahat teot.

Kaiken lisäksi pilakuvapiirtäjiin kohdistuneet terrori-iskut ovat saaneet monet toimittajat ajattelemaan, että sananvapauden korkein muoto on muslimien pilkkaaminen.

 

Kaikki tämä saattaa lopulta olla pienempi ongelma Suomessa asuville muslimeille kuin toimittajille. Kaikki mikä banalisoi sananva-pautta ja kaventaa ihmisoikeuksia, pilaa juuri sitä ilmaa, jota journalismi hengittää.



2 2021
Arkisto

Lauri Nurmi hankki vuoden kovimman politiikan uutisen. Miksi Lännen Media halusi estää sen julkaisemisen?

Iltalehti ja Aamulehti julkaisivat vuoden 2017 mieleenpainuvimman uutisen: pääministeri Juha Sipilä oli käynyt perussuomalaisten kanssa salaisia neuvotteluja, joista valtiosihteeri oli kuljetettu pois auton takaluukkuun piilotettuna. Uutisen oli hankkinut Lännen Median toimittaja Lauri Nurmi. Kiitosten sijaan häneltä pyydettiin kirjallista selvitystä.

Median tulee varmistaa, ettei kulkutauti nitistä kansanvaltaa

Kuntavaaleissa meillä on hyvä mahdollisuus osoittaa, että toimiva media tukee kansanvaltaa ja ansaitsee tukea, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Olet jo käynyt metsällä Reenpäiden kanssa, Matti Kalliokoski

Suomen Kuvalehden päätoimittaja hoksasi vasta jälkeenpäin tulleensa pyydetyksi ehdolle eduskuntaan.

Mitä vastuullisuus on mediabisneksessä?

Onko nyt sellainen aika, että median pitäisi luopua näennäisestä objektiivisuudesta ja tunnustaa rohkeasti väriä, kysyvät Elina Yrjölä ja Annukka Oksanen.

Pikaopas kielipulmiin

Kirjoitetaanko sana yhteen vai erikseen, isolla vai pienellä? Unohtuuko pilkun paikka? Kokeneen kielenhuoltajan muistilista toimittajien tyypillisiin kielipulmiin.

Den svenska webbtidningen Realtid, tidningens chefredaktör och två reportrar har stämts för förtal i en domstol i London. Camilla Jonsson, chefredaktör, säger att det just nu pågår en skriftväxling mellan parternas advokater. Först ska frågan om ärendet ens får drivas i London avgöras. ”Om domstolen bestämmer att det blir en full förtalsprocess så blir det en kostsam affär. Ägarna och styrelsen backar oss fullt ut, men Realtid är en liten aktör, så det är klart att detta rent ekonomiskt är en utmaning”, säger Jonsson.

Uppmärksammat förtalsåtal i Sverige väcker frågor också hos oss

Juridiska metoder missbrukas för att hota och skrämma journalisterna till tystnad. Vad ska man göra om en utländsk advokatbyrå skickar ett hotfullt brev?

Kuvallinenkaan kieli ei ole mielivaltaista

Millaista tilastodataa saadaan madoilta? Tämä kysymys herää, kun numeerista tietoa kutsutaan madonluvuiksi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vad kom först – journalisten eller storyn?

Att rapportera om Bobi Wine var en säkerhetsrisk för journalister och det visste Bobi Wine själv också, skriver Liselott Lindström.

Turun Sanomat tietää lukijoistaan kaiken

Harri Ahola soitti kiihdytysajajalle, mutta haastateltava ei ollutkaan ihan samalla radalla.

Etäily toi koulutukseen enemmän osallistujia ja uusia teemoja

Journalistiliiton tavoitteena on palvella jäseniä tasapuolisesti, asuinpaikasta riippumatta. Tässä verkkokoulutus on osoittanut voimansa, kirjoittaa koulutuspäällikkö Nina Porra.

Sanomalehtimiesliiton aluepäiviä käsiteltiin Sanomalehtimiehen numerossa 2/1970. Jutun otsikko oli ”Purnaa, toivoo, pelkää, vaatii”.

Huolena laatu, juttuvaihto ja värikuvat

Sanomalehtimiesliiton jäsenten toiveet ja pelot vuodelta 1969 kuulostavat tutuilta.

Tyyneyden majakka myrskyjen keskellä

Professori Raimo Seppälä 27. 3. 1934 Ulvila – 24. 1. 2021 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta