Janek Lutsin luotsaama uusi tv-kanava haastaa Viron tv-verkossa näkyvät, Venäjältä tulevat valtiolliset tv-kanavat. Kuva: Heli Blåfield

Propagandan vastustaja

JOURNALISTI
26.2.2015

Verna Leinonen, Tallinna, teksti
Heli Blåfield, kuva

Janek Luts synnyttää Viron yleisradion uutta venäjänkielistä tv-kanavaa. Hän uskoo laatuun.

Työ alkoi nollasta. Rahaa on 2,5 miljoonaa euroa ja tavoitteena, että yhdeksässä kuukaudessa Viron yleisradioyhtiöllä ERR:llä on uusi tv-kanava.

”Teemme nyt sen, mistä on puhuttu 20 vuotta”, sanoo kehitysjohtaja Janek Luts, 45.

Virossa asuu yli 380 000 ihmistä, jotka puhuvat ensimmäisenä kielenään venäjää. ERR:llä on jo venäjänkielinen radiokanava, ja tv:n iltauutisia sekä verkkosivuja tehdään venäjäksi. Maassa on myös kaupallisia venäjänkielisiä lehtiä ja radiokanavia. Se ei kuitenkaan riitä.

”Maailma katsoo liikkuvaa kuvaa, mutta kaupallisella medialla ei näytä lähiaikoina olevan mahdollisuutta tuottaa sitä venäjäksi”, Luts perustelee julkisen palvelun kanavan tarpeellisuutta.
 

Tammikuussa ulkoministeri Erkki Tuomiojan Hufvudstadsbladet-haastattelusta nousi kohu. Tuomioja ei kannattanut EU-tasolla tehtyä aloitetta vastapropagandan tekemistä ja liitti aloitteen balttien nationalismiin. Hän myös totesi, ettei Baltiassa ole herätty tarjoamaan uutisia venäjäksi kuten Suomessa on tehty.

”Herra ulkoministeri ei ollut ihan perillä tilanteesta”, Luts sanoo ja muistuttaa ERR:n 23-vuotiaasta venäjänkielisestä radiokanavasta. Tv-kanavansa sisältöä Luts kuvailee näin:

”Haluamme käsitellä paikallisia asioita, Viroa ja Eurooppaa, eli niitä asioita, joista puhutaan päivittäin viron kielelläkin.”

”Mutta on asioita, joita ei ole mahdollista tehdä yksittäisten valtioiden tasolla, kuten pitkiä elokuvia tai tv-sarjoja. 90 prosenttia venäjänkielisestä kulttuuritarjonnasta tehdään Venäjällä. Kuitenkin Euroopassa asuu noin 50 miljoonaa venäjää puhuvaa ihmistä. Eurooppaan tarvittaisiin keskus, joka loisi sisältöjä venäjän kielellä”, Luts sanoo.


Onkin kysytty, kuka alkaa katsoa kanavaa, kun Virossa tv:stä näkyy Venäjän kanavien isolla rahalla tehtyä show’ta. Luts uskoo, että uusi kanava löytää katsojakunnan.

”Se vie aikaa. Jos keväällä 2018 jokainen venäjää ensimmäisenä kielenään puhuva on löytänyt kanavalta 15 minuuttia katsottavaa viikottain, olemme onnistuneet. Emme tee vastapropagandaa vaan tarjoamme vaihtoehdon.”

Kuva: Janek Lutsin luotsaama uusi tv-kanava haastaa Viron tv-verkossa näkyvät, Venäjältä tulevat valtiolliset tv-kanavat.

Työnimeltään ETV3

  • Venäjänkielisen tv-kanavan tavoitteena on tarjota alkuun 20 – 30 tuntia omaa sisältöä viikossa.
  • Muuta ohjelmaa ostetaan esimerkiksi BBC:ltä.
  • Lähetykset alkavat syys-lokakuussa 2015.


9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta