Kuva: Aino Huovio

Pelottavampi kuin hammaslääkäri

JOURNALISTI
26.2.2015

Janne Salomaa, teksti
Aino Huovio, kuva

Jaana Kivi säikäytti kriittisillä kirjoituksillaan TTIP-sopimuksesta ulkoministeriön ja Alexander Stubbin.

Marraskuussa 2013 Jaana Kivi huomasi, että sosiaalisessa mediassa kritisoitiin EU:n ja Yhdysvaltain välisiä TTIP-vapaakauppaneuvotteluja. Aihe oli esillä myös eurooppalaisessa mediassa, mutta suomalaislehdistä Kivi ei löytänyt yhtään kriittistä juttua.

Niinpä Suora linja -ohjelmassa työskennellyt toimittaja kirjoitti Ylen verkkosivuille TTIP:stä. Kivi haastatteli muun muassa kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemeä, joka varoitti sopimuksen voivan siirtää valtaa valtioilta suuryrityksille. Pian toimittaja sai sähköpostia ulkoministeriöstä.

”Viesti oli vihainen. Osasin odottaa, että ulkoministeriö säikähtäisi juttujani, koska omassa viestinnässään ministeriö suhtautui TTIP-sopimukseen yltiöpositiivisesti.”

Tästä alkoi kirjeenvaihto, jonka päätteeksi Kivi kutsuttiin silloisen ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin (kok.) aamiaistilaisuuteen. Sen päätteeksi toimittaja pyysi Stubbilta haastattelua. Ministeri epäröi, sillä hänellä oli kiire hammaslääkäriin ja hän tiesi Kiven kriittisen otteen. Toimittaja muistaa Stubbin lohkaisseen alaisilleen, että Kivi pelottaa tätä enemmän kuin hammaslääkäri.

Stubb antoi silti lyhyen haastattelun.

 

Nyt reilua vuotta myöhemmin moni muukin suomalaistoimittaja on käsitellyt TTIP:tä kriittisesti. Kiveä harmittaa kuitenkin, että ulkoministeriön edustajat saavat esiintyä mediassa usein puolueettomina asiantuntijoina, vaikka UM vähättelee oikeusoppineiden kriittisiä näkemyksiä TTIP:stä.

”Objektiivisen journalismin ihanne on aika sinisilmäinen. Se johtaa helposti siihen, että viimeinen sanan saavat ne, jotka ovat valtahierarkiassa ylimpiä.”

Jos taas viimeisen sanan antaa kriitikoille, toimittaja leimataan helposti puolueelliseksi.

”On ristiriitaista, että toimittajien halutaan olevan persoonallisuuksia, mutta silti ei saisi olla kovin kriittinen ja ottaa kantaa, ettei leimaudu.”

 

Mikä TTIP:ssä sitten on niin huonoa?

Sopimuksen perusongelma on Kivestä se, että se asettaa suuryritysten edun kansallisten etujen edelle. Sopimus pyrkii purkamaan kaupan esteitä yhtenäistämällä EU:n ja Yhdysvaltain lakeja ja sääntelyä. Kivi uskoo, että tämä voi tarkoittaa esimerkiksi puuttumista eurooppalaisiin tekijänoikeuslakeihin.

”Manner-Euroopassa kulttuurin tekijät ovat tekijänoikeuslain suojaamia. Yhdysvalloissa tällaiset eurooppalaiset standardit mielletään pääasiassa kaupan esteiksi.”

Myös TTIP-neuvottelujen salamyhkäisyys epäilyttää Kiveä.

”EU:n komission alkuperäinen tarkoitus oli pitää neuvottelut salassa mahdollisimman pitkään. Tietovuodot ovat kuitenkin
pakottaneet komission luomaan vaikutelmaa neuvottelujen avoimuudesta. Mutta kuinka avointa on se, että europarlamentaarikot saavat tutustua sopimusasiakirjoihin vain yhdessä huoneessa ja vain neljän tunnin ajan? Eikä vaikeaselkoisista asiakirjoista saa ottaa edes kopioita.”

Jaana Kivi

  • Helsinkiläinen vapaa toimittaja.
  • Työskenteli Yleisradiossa vuosina 2009 – 2014 Keski-Suomen alueuutisissa, Radio 1:n Ykkösaamussa ja TV2:n Suora linja -ohjelman uutistoimituksessa.
  • Filosofian maisteri journalistiikasta. Teki gradunsa sosiaalisen median vaikutuksista politiikan journalismiin ja uutisointiin.


9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta