Kuva: Aino Huovio

Pelottavampi kuin hammaslääkäri

JOURNALISTI
26.2.2015

Janne Salomaa, teksti
Aino Huovio, kuva

Jaana Kivi säikäytti kriittisillä kirjoituksillaan TTIP-sopimuksesta ulkoministeriön ja Alexander Stubbin.

Marraskuussa 2013 Jaana Kivi huomasi, että sosiaalisessa mediassa kritisoitiin EU:n ja Yhdysvaltain välisiä TTIP-vapaakauppaneuvotteluja. Aihe oli esillä myös eurooppalaisessa mediassa, mutta suomalaislehdistä Kivi ei löytänyt yhtään kriittistä juttua.

Niinpä Suora linja -ohjelmassa työskennellyt toimittaja kirjoitti Ylen verkkosivuille TTIP:stä. Kivi haastatteli muun muassa kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemeä, joka varoitti sopimuksen voivan siirtää valtaa valtioilta suuryrityksille. Pian toimittaja sai sähköpostia ulkoministeriöstä.

”Viesti oli vihainen. Osasin odottaa, että ulkoministeriö säikähtäisi juttujani, koska omassa viestinnässään ministeriö suhtautui TTIP-sopimukseen yltiöpositiivisesti.”

Tästä alkoi kirjeenvaihto, jonka päätteeksi Kivi kutsuttiin silloisen ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin (kok.) aamiaistilaisuuteen. Sen päätteeksi toimittaja pyysi Stubbilta haastattelua. Ministeri epäröi, sillä hänellä oli kiire hammaslääkäriin ja hän tiesi Kiven kriittisen otteen. Toimittaja muistaa Stubbin lohkaisseen alaisilleen, että Kivi pelottaa tätä enemmän kuin hammaslääkäri.

Stubb antoi silti lyhyen haastattelun.

 

Nyt reilua vuotta myöhemmin moni muukin suomalaistoimittaja on käsitellyt TTIP:tä kriittisesti. Kiveä harmittaa kuitenkin, että ulkoministeriön edustajat saavat esiintyä mediassa usein puolueettomina asiantuntijoina, vaikka UM vähättelee oikeusoppineiden kriittisiä näkemyksiä TTIP:stä.

”Objektiivisen journalismin ihanne on aika sinisilmäinen. Se johtaa helposti siihen, että viimeinen sanan saavat ne, jotka ovat valtahierarkiassa ylimpiä.”

Jos taas viimeisen sanan antaa kriitikoille, toimittaja leimataan helposti puolueelliseksi.

”On ristiriitaista, että toimittajien halutaan olevan persoonallisuuksia, mutta silti ei saisi olla kovin kriittinen ja ottaa kantaa, ettei leimaudu.”

 

Mikä TTIP:ssä sitten on niin huonoa?

Sopimuksen perusongelma on Kivestä se, että se asettaa suuryritysten edun kansallisten etujen edelle. Sopimus pyrkii purkamaan kaupan esteitä yhtenäistämällä EU:n ja Yhdysvaltain lakeja ja sääntelyä. Kivi uskoo, että tämä voi tarkoittaa esimerkiksi puuttumista eurooppalaisiin tekijänoikeuslakeihin.

”Manner-Euroopassa kulttuurin tekijät ovat tekijänoikeuslain suojaamia. Yhdysvalloissa tällaiset eurooppalaiset standardit mielletään pääasiassa kaupan esteiksi.”

Myös TTIP-neuvottelujen salamyhkäisyys epäilyttää Kiveä.

”EU:n komission alkuperäinen tarkoitus oli pitää neuvottelut salassa mahdollisimman pitkään. Tietovuodot ovat kuitenkin
pakottaneet komission luomaan vaikutelmaa neuvottelujen avoimuudesta. Mutta kuinka avointa on se, että europarlamentaarikot saavat tutustua sopimusasiakirjoihin vain yhdessä huoneessa ja vain neljän tunnin ajan? Eikä vaikeaselkoisista asiakirjoista saa ottaa edes kopioita.”

Jaana Kivi

  • Helsinkiläinen vapaa toimittaja.
  • Työskenteli Yleisradiossa vuosina 2009 – 2014 Keski-Suomen alueuutisissa, Radio 1:n Ykkösaamussa ja TV2:n Suora linja -ohjelman uutistoimituksessa.
  • Filosofian maisteri journalistiikasta. Teki gradunsa sosiaalisen median vaikutuksista politiikan journalismiin ja uutisointiin.


8 2020
Arkisto

Harva meistä on korvaamaton superneuvottelija

Työehtosopimukset ovat siitä käteviä, että niiden ansiosta tavan ihmisen ei juuri koskaan tarvitse huolehtia lomista, työajasta, vähimmäispalkasta tai siitä, maksetaanko sairauden ajalta palkkaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Onneksi minä en joudu jakamaan mediatukia

”Mediatukea olisi rehdimpää perustella työpaikkojen säilymisellä kuin demokratialla”, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Vapaapäivien pitäminen on sinulle lähinnä uuvuttavaa, Minna Holopainen

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen tekee töitä melkein koko ajan ja on mahdollisesti itsekin tekoäly.

Näin syntyy Trendin syysmuotijuttu

Trendi tilasi stylisti ja valokuvaaja -työparilta helmikuussa syysmuotijutun. Kesällä kuvaaja ja malli vaihtuivat koronan takia. Juttu kuvattiin elokuussa kotieläintilalla.

Kielenhuollon päämaja ei ole käymässä turhaksi

”On viisainta, ettei yleiskielessä sooloilu karkaa käsistä. Tämä aika ei varsinaisesti kaipaa lisää ymmärryksen puutetta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vi måste respektera – och kredda varandra

”Vi måste respektera varandras arbete och kredda den som kreddas bör”, skriver Felicia Bredenberg.

Koronasta vauhtia muutoksiin

”Voisiko pandemiakurjuuden keskeltä löytyä jotain hyvääkin? Voidaanko esimerkiksi itsensä työllistäjille saada vihdoin pandemian vauhdittamana turvatumpi asema”, kysyy Suomen freelance-journalistien uusi puheenjohtaja Maria Markus.

Munkit ja possut

Kesätoimittaja Ilkka Vänttisen kuvissa näkyi sikoja juuri niin kuin pitikin – ja lisäksi jotain aivan muuta.

Uutistoimistotuki ehkä osaksi median koronatukea – tuen haku on alkanut

Median koronatukea voi saada journalistisen työn kustannuksiin. Myöntämisen ehtona on mainosmyynnin lasku. Erillistä uutistoimintaan suunnattua tukea on saanut aiemmin muun muassa STT.

Etävaltuusto nosti hien otsalle

Kuuluuko? Näkyykö? Journalistiliiton historian ensimmäisessä valtuuston hybridikokouksessa teknisiä pulmia ratkottiin lennosta, kirjoittaa Kira Närhi.

Herrasmies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Matti Vainio 20. 6. 1935 Sortavala – 5. 9. 2020 Hämeenlinna

Arvostettu monitoiminainen

Kuolleita: Toimittaja Liisa Laine Oulu 25. 3. 1936 – 8. 8. 2020 Helsinki

Hjärtat klappade för nyheter och rättvisa

Döda: Journalisten Ia Henriksson 5. 1. 1974 Helsingfors – 11. 7. 2020 Helsingfors

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta