Kuva: Aino Huovio

Pelottavampi kuin hammaslääkäri

JOURNALISTI
26.2.2015

Janne Salomaa, teksti
Aino Huovio, kuva

Jaana Kivi säikäytti kriittisillä kirjoituksillaan TTIP-sopimuksesta ulkoministeriön ja Alexander Stubbin.

Marraskuussa 2013 Jaana Kivi huomasi, että sosiaalisessa mediassa kritisoitiin EU:n ja Yhdysvaltain välisiä TTIP-vapaakauppaneuvotteluja. Aihe oli esillä myös eurooppalaisessa mediassa, mutta suomalaislehdistä Kivi ei löytänyt yhtään kriittistä juttua.

Niinpä Suora linja -ohjelmassa työskennellyt toimittaja kirjoitti Ylen verkkosivuille TTIP:stä. Kivi haastatteli muun muassa kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemeä, joka varoitti sopimuksen voivan siirtää valtaa valtioilta suuryrityksille. Pian toimittaja sai sähköpostia ulkoministeriöstä.

”Viesti oli vihainen. Osasin odottaa, että ulkoministeriö säikähtäisi juttujani, koska omassa viestinnässään ministeriö suhtautui TTIP-sopimukseen yltiöpositiivisesti.”

Tästä alkoi kirjeenvaihto, jonka päätteeksi Kivi kutsuttiin silloisen ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin (kok.) aamiaistilaisuuteen. Sen päätteeksi toimittaja pyysi Stubbilta haastattelua. Ministeri epäröi, sillä hänellä oli kiire hammaslääkäriin ja hän tiesi Kiven kriittisen otteen. Toimittaja muistaa Stubbin lohkaisseen alaisilleen, että Kivi pelottaa tätä enemmän kuin hammaslääkäri.

Stubb antoi silti lyhyen haastattelun.

 

Nyt reilua vuotta myöhemmin moni muukin suomalaistoimittaja on käsitellyt TTIP:tä kriittisesti. Kiveä harmittaa kuitenkin, että ulkoministeriön edustajat saavat esiintyä mediassa usein puolueettomina asiantuntijoina, vaikka UM vähättelee oikeusoppineiden kriittisiä näkemyksiä TTIP:stä.

”Objektiivisen journalismin ihanne on aika sinisilmäinen. Se johtaa helposti siihen, että viimeinen sanan saavat ne, jotka ovat valtahierarkiassa ylimpiä.”

Jos taas viimeisen sanan antaa kriitikoille, toimittaja leimataan helposti puolueelliseksi.

”On ristiriitaista, että toimittajien halutaan olevan persoonallisuuksia, mutta silti ei saisi olla kovin kriittinen ja ottaa kantaa, ettei leimaudu.”

 

Mikä TTIP:ssä sitten on niin huonoa?

Sopimuksen perusongelma on Kivestä se, että se asettaa suuryritysten edun kansallisten etujen edelle. Sopimus pyrkii purkamaan kaupan esteitä yhtenäistämällä EU:n ja Yhdysvaltain lakeja ja sääntelyä. Kivi uskoo, että tämä voi tarkoittaa esimerkiksi puuttumista eurooppalaisiin tekijänoikeuslakeihin.

”Manner-Euroopassa kulttuurin tekijät ovat tekijänoikeuslain suojaamia. Yhdysvalloissa tällaiset eurooppalaiset standardit mielletään pääasiassa kaupan esteiksi.”

Myös TTIP-neuvottelujen salamyhkäisyys epäilyttää Kiveä.

”EU:n komission alkuperäinen tarkoitus oli pitää neuvottelut salassa mahdollisimman pitkään. Tietovuodot ovat kuitenkin
pakottaneet komission luomaan vaikutelmaa neuvottelujen avoimuudesta. Mutta kuinka avointa on se, että europarlamentaarikot saavat tutustua sopimusasiakirjoihin vain yhdessä huoneessa ja vain neljän tunnin ajan? Eikä vaikeaselkoisista asiakirjoista saa ottaa edes kopioita.”

Jaana Kivi

  • Helsinkiläinen vapaa toimittaja.
  • Työskenteli Yleisradiossa vuosina 2009 – 2014 Keski-Suomen alueuutisissa, Radio 1:n Ykkösaamussa ja TV2:n Suora linja -ohjelman uutistoimituksessa.
  • Filosofian maisteri journalistiikasta. Teki gradunsa sosiaalisen median vaikutuksista politiikan journalismiin ja uutisointiin.


1 2021
Arkisto

Journalismin seuraavat sata vuotta

Journalistiliitto täyttää maaliskuussa 100 vuotta. Vuosisadan aikana on tapahtunut paljon: olemme saaneet esimerkiksi radion, television, internetin ja sosiaalisen median, mutta myös journalismin ansaintamallien kriisin. On aika kuvitella, miltä tulevat vuosikymmenet voisivat näyttää. Journalisti pyysi ennusteita kymmeneltä ajattelijalta.

Mitä puoluetta politiikantoimittajat ryöpyttävät eniten? Miten he suhtautuvat eri pääministereihin? Entä työmarkkinajärjestöihin?

Journalisti analysoi kuuden tunnetun politiikan toimittajan kolumnit, näkökulma-artikkelit ja muut mielipiteelliset tekstit.

Tähtäät isona kansanedustajaksi, Hanne Aho

Sata vuotta täyttävän Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho haluaa tulla tasapainoiseksi ihmiseksi ja haaveilee tes-neuvotteluiden aikana paluusta Suomen Kuvalehden graafikoksi.

Toimittajat, persuuntuneita vai vihervasemmistoa?

”Suomessa perussuomalaisten pelikirjasta tuttu ikävän journalismin esittäminen puoluepolitiikkana vaikuttaa hiljalleen saavan suosiota useamman poliittisen liikkeen piirissä”, kirjoittaa Janne Zareff.

Toimittajan tasapuolisuus ei auta, jos luottamus on menetetty

Yksikään ihminen ei tee työtään arvotyhjiössä. Onneksi juuri kukaan journalisti ei kuvittele olevansa täydellisen objektiivinen yli-ihminen, johon arvot tai elämäntilanne eivät vaikuta, kirjoittaa Maria Pettersson.

Lisää aikaa eropakettia harkitsevalle

”Ensimmäiset päivät irtisanomisen jälkeen voivat mennä täysin sumussa. Pitäisi pystyä soittamaan monta puhelua, kysyä oikeita kysymyksiä, omaksua vastauksia ja tehdä niiden perusteella päätös, jonka vaikutukset tulevaisuuteen ovat joka tapauksessa epävarmoja”, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Sanna Nikula.

Korona sävytti median vuotta 2020

Korona muutti työtavat ja kiihdytti media-alan murrosta ja Yhdysvalloissa käytiin vaalit. Tapahtuiko media-alalla muutakin? Kokosimme yhteen vuoden 2020 keskeiset journalismiuutiset.

Päivi Lehtomurto vaihtoi nuorten median työterveysaiheisiin

Päivi Lehtomurto aloitti joulukuussa Työterveyslaitoksella mediaviestinnän erityisasiantuntijana. Sitä ennen hän työskenteli kymmenen vuotta Demissä.

Etusivu uusiksi

Kun Susanna Luikku sai Suomen olympiajoukkueen tiedottajalta viestin, ja sitten tuli kiire.

Journalistiliiton uuden ilmeen suunnitteli Tuija Tarkiainen ja uuden logon piirsi Camilla Pentti. ”Perinteinen leijona haluttiin säilyttää, mutta uusi leijona on modernimpi ja vähemmän kulmikas”, Tarkiainen kertoo.

Journalistiliitto saa uuden ilmeen

Tunnusvärit ja -fontit vaihtuvat, viestintämateriaalit muuttuvat ja logo päivitetään.

Ole korrekti, älä hyperkorrekti

”Tietoisuus siitä, että puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat toisistaan, voi johtaa ylenpalttiseen virallisuuden tai esimerkiksi kansainvälisyyden tavoitteluun”, kirjoittaa Ville Eloranta.

De nya journalisterna är influencers

Högermedierna satsar mindre på att producera den bästa journalistiken och mer på att främst bekräfta det tittarna redan tror, skriver Jeanette Öhman.

Sanomalehtimiehen näytenumero huhtikuussa 1924.

Lehti harrastuksen avuksi

Suomen Sanomalehtimiesten Liitto tarvitsi oman lehden, koska sisäinen tiedotus hoitui ”helpoimmin painokoneen kautta”.

Avarakatseinen humanisti

Toimittaja Jussi Kentala 24. 7. 1946 Veteli – 23. 11. 2020 Kauhava

Taitava taittaja - käytännössä ja teoriassa

Ulkoasupäällikkö Hannu Pulkkinen 8.11.1951 Pyhäjärvi – 6.12.2020 Helsinki 

Henkilökuvauksen lordi ja velho 

Valokuvaaja Kari Kaipainen 28. 9. 1952 Mikkeli – 2. 11. 2020 Espoo

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta