Hannamari Shakya ja Riikka Suominen uskovat valoisaan tulevaisuuteen. Kuva: Katja Tähjä

Paljon pelissä

JOURNALISTI
26.2.2015

Johanna Lassy-Mäntyvaara, teksti
Katja Tähjä, kuva

Lehtiään itse kustantavat päätoimittajat Hannamari Shakya ja Riikka Suominen tietävät, mitä omakustannelehden tekeminen vaatii.

Vastikään uudistuneen valokuvalehti Raw Viewʼn ilmestymisen on jo seitsemän vuoden ajan mahdollistanut yksi asia ylitse muiden. Laadukas sisältö on kasvattanut 160-sivuisen järkäleen mainetta niin, että maailman parhaat valokuvaajat antavat siihen kuviaan ilmaiseksi.

Kansainvälisestä tekijätiimistä palkkiot maksetaan toimituspäälliköille, toimitussihteerille, graafikolle ja kääntäjälle. Lehden perustanut ja seitsemän vuotta päätoimittajan pestiä hoitanut Hannamari Shakya puolestaan hankkii elantonsa osa-aikaisesta työstään Aalto-yliopistolla, valokuvakirjojen tuottajana. Raw Viewʼn teosta hän ei ole vielä toistaiseksi nostanut itselleen palkkaa.

Muutama vuosi sitten päätoimittaja kylläkin pani likoon omaa henkilökohtaista lainaansa, jotta lehden tekeminen saatiin jatkumaan. Ja jotta kallis lehtiuudistus saatiin toteutettua, hän luopui työhuoneestaan ja käytti kaikki säästönsä painolaskun maksamiseen.

Miksi ihmeessä?

”Kuvaajat ja lukijat ansaitsevat visuaalisesti korkeatasoisen ja näkemyksellisen valokuvalehden, joka julkaisee dokumentaarisia kuvasarjoja. Tällaista lehteä ei muualla maailmassa tehdä”, Shakya perustelee.

 

Huilin päätoimittajan Riikka Suomisen motivaatio omakustanteen julkaisemiseen puolestaan kumpuaa ekologisen muutoksen välttämättömyydestä.

”Elämäntapamme kaipaa valtavaa muutosta. Ilmastonmuutoksen vuoksi pitää tehdä kaikilla rintamalla isoja muutoksia lähivuosina. Tarvitaan asiantuntevaa mediaa, joka vaatii muutosta poliitikoilta ja kannustaa ihmisiä huomaamaan muutoksen hyvät puolet.”

Jotta tällainen media olisi olemassa, Suominen on julkaissut itse lehteään vuodesta 2012. Hän haluaa julkaista juttuja luonnonvaroja säästävästä elämästä. Se ei ole ahdistavaa, vaan kaunista, helppoa ja hauskaa.

Huili aloitti ruotsalaisen sähköyhtiön asiakaslehtenä vuonna 2010, mutta joutui pian lakkautuslistalle yhtiön talousvaikeuksien vuoksi. Suominen ja muut lehden tekijät ottivat starttilainaa ja perustivat oman kustantamon lehden jatkamiseksi.

Suominen maksoi viime vuonna itselleen palkkaa 6 000 euroa. Päätoimittaja on Huilin ainoa työntekijä. Toimituspäällikkö, taittaja, valokuvaajat ja toimittajat puolestaan ovat freelancereina toimivia ammattilaisia. Heille maksetaan kohtuulliset palkkiot, mitä Suominen pitää tärkeänä kaupallista lehteä tehtäessä.

Suominen itse ansaitsee vielä toistaiseksi elantonsa pääasiassa freelancetoimittajan töistä sekä tekemällä koulutus- ja puhujakeikkoja.

Huilin tilaajamäärät ovat kasvussa. Pitkällä aikavälillä luon tässä itselleni työpaikkaa. Siksi sijoitan mieluummin firmaan kuin nostan itselleni palkkaa”, hän perustelee.

 

Sekä Raw Viewʼn että Huilin talous koostuu tilaajamaksuista, irtonumeromyynnistä, vaihtelevista ilmoitustuloista ja kulttuurilehtituesta. Huili sai tukea viime vuonna 6 000 euroa, Raw View 18 000 euroa. Huilin painattaminen maksaa noin 5 000 euroa per numero, Raw Viewʼn 10 000 euroa.

Molemmat ovat keränneet varoja myös joukkorahoituspalvelu Mesenaatin kautta.

Huililla on tällä hetkellä 3  000 tilaajaa. Määrä kasvaa hitaasti, mutta tasaisesti. Koska markkinointirahaa ei ole, uusia tilaajia tulee lähinnä lukijoiden suositusten ja sosiaalisen median ansiosta sekä tapahtumissa kiertämällä.

”Kasvu on hidasta, mutta monet tilaajat jäävät pitkäaikaisiksi lukijoiksi. Heillä on oikeat syyt ryhtyä tilaajiksi”, Suominen kertoo.

Taloudellisesti kannattavaa lehdenteko olisi 5 000 tilaajan turvin.

”Myös talousihmisten mielestä”, Suominen tarkentaa.

Raw Viewʼn tilaajamäärä on tällä hetkellä reilu tuhat. Lehtiuudistus on tuonut mukavasti lisäystä. Erityisesti kansainvälinen levikki on ollut kasvussa.

 

Ilmoitusmyynnin varaan kumpikaan lehti ei pysty laskemaan.

”Ilmoitumyynti ei kasva samaa tahtia tilaajamäärien kanssa. Sen logiikasta on välillä vaikea saada kiinni”, Riikka Suominen sanoo.

Raw Viewʼssä ilmoitustulojen kertymistä rajoittaa myös lehden konsepti. Lehti tehdään visuaalisuuden ehdoilla ja ilmoituksia voidaan ottaa mukaan vain, jos ne eivät riko tarkkaan mietittyä kokonaisuutta.

Shakya tietää, että Suomessa olisi kaupallisesti helpompi menestyä harrastajakuvaajille suunnatulla, valokuvauksen tekniseen tietoon keskittyvällä lehdellä. Konseptin muuttaminen ei kuitenkaan tule kyseeseen.

”Sisällöstä ei tingitä piiruakaan”, Shakya linjaa.

Satasella kampanjoimaan

Minimaaliset markkinointibudjetit ovat pienlehtien yhteinen haaste. Lähes kaikki resurssit kuluvat sisällöntuotantoon ja jos markkinointia tehdään, se ei saa maksaa juuri mitään.
Raw View toteutti viime vuoden lopulla Facebook-kampanjan, jonka budjetti oli reilut 150 euroa. Kampanja toimi hyvin ja toi 70 uutta tilaajaa. 
Huili puolestaan on kerännyt uusia tilaajia mm. tekemällä jalkatyötä tapahtumissa. Ainoa tarvittava resurssi on tällöin ollut aika.
Kulttuurilehtien on mahdollista saada markkinointitukea myös Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liiton Kultin kautta. Kultissa on käynnissä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama markkinointiprojekti, joka tarjoaa jäsenlehdille muun muassa markkinoinnin koulutusta.
”Monilla lehdistämme on hyvin syvällistä erityisosaamista, joka pitää osata kohdistaa sitä arvostavalle kohdeyleisölle. Se on monesti hyvin kapea, mutta syvä segmentti", kuvaa Kultti ry:n markkinointipäällikkö Maria Halonen.
”Tarinoiden aikakaudella sisällöt ratkaisevat. Osta lehti -näkökulma ei ole tepsinyt markkinoinnissa enää pitkään aikaan.”

Johanna Lassy-Mäntyvaara


Joukkorahalla

  • Raw View sai viime vuonna kerättyä 7 085 euroa lehtiuudistuksensa rahoittamiseen.
  • Huili hankki Mesenaatin kautta kaksi vuotta sitten 14 uutta pienosakasta, 9 335 euroa rahaa ja rutkasti näkyvyyttä. Tällä oli keskeinen merkitys lehden jatkumiselle.


5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta