Lukijoilta

JOURNALISTI
26.2.2015


Journalistin lukijat ottavat kantaa.

Nouskaamme pätkätöitä vastaan

Journalistiliiton jäsenenä kehotan kaikkia jäseniä allekirjoittamaan kansalaisaloite.fi -sivustolla 15. 1. 2015 päivätyn kansalaisaloitteen, jossa vaaditaan nollatuntisopimusten kieltämistä lailla. Se on ammattiliittoaktivistien tekemä ehdotus lakimuutokseksi, jolla kiellettäisiin tämä pätkätyöläisyyden karkein ja orjuuttavin muoto. Samalla aloite perusteluineen nostaa esiin kaikkien pätkätyöläisyyden muotojen isot ongelmat.

Julkisuudessa esiintyneistä väitteistä huolimatta kansalaisaloitteessa ei haluta tehdä kaikkia alle 18 viikkotyötunnin sopimuksia laittomiksi. Ne ovat täysin mahdollisia silloin, kun työntekijä itse vapaaehtoisesti ja perustellusta syystä niin haluaa.

Oman työurani varrella on ollut kahdenkymmenen vuoden jakso täyspäiväistä freelancer-toimittajan työtä. Tunnen henkilökohtaisesti epävarmojen tulojen aiheuttaman stressin ja kalvavan epävarmuuden.

Nykyisessä työssäni olen haastatellut pätkätyöläisiä. Nollatuntisopimukset merkitsevät käytännössä lähes kaikkien työntekijää suojaavien vähimmäissäädösten murentamista. Koeaikoja ei ole, sairauslomia ei ole, vanhempainvapaita ei ole, ei oikeutta irtisanomisaikoihin.

Työntekijälle jää kuitenkin aina velvollisuus tehdä töitä. On paljon esimerkkejä siitä, että nollatuntisopimuslainen jää ilman omaa syytään vaille työttömyysturvaa, eli joutuu kolmeksi kuukaudeksi karenssiin. Työvoimaviranomainen voi esimerkiksi tulkita ”työstä kieltäytymiseksi”, jos työntekijä ei pääse tekemään yllättäen tarjottua lyhyttä työvuoroa.

Nollatuntisopimukset eivät saa yleistyä. Pyydän, että sinäkin allekirjoitat aloitteen.

Suvi Sajaniemi
Toimittaja, Helsinki


Vanhan nekrologin ylösnousemus

Perjantaina 13.2. oli Helsingin Sanomissa pieni oikaisu. Siinä mainittiin ensiksi, että edellisen päivän lehdessä oli kerrottu poplaulaja Gene Pitneyn kuolemasta. Sitten oikaisu totesi
lakonisesti: Pitney kuoli jo vuonna 2006.

Tällä kertaa on mahdollista jäljittää, miten moka on todennäköisesti syntynyt. BBC:n nettisivuilla oli nimittäin saman viikon keskiviikkona Pitneyn nekrologi. Se vain sattui olemaan osiossa, jossa on näkyvissä eniten luettuja ja postattuja juttuja. Jostain syystä siellä on välillä aika vanhojakin juttuja.

BBC:n juttu oli kyllä selvästi päivätty ”Wednesday, 5 April 2006”. Tämä olisi pitänyt Hesarin jutun tekijän pitänyt huomata katsoa tai sitten vaihtoehtoisesti tietää jotain Gene Pitneystä.

No, näitähän sattuu kenelle tahansa. En halua heittää ensimmäistä kiveä. Mutta ehkä tähän sisältyy jonkinlainen opetus: nettiaika mahdollistaa aivan uudenlaisia virhetyyppejä. Ennen internetiä vanha nekrologi tuskin olisi voinut tehdä ylösnousemusta. Joskus kannattaa miettiä kymmenen sekuntia ennen kuin painaa Lähetä-nappia. Tai jo vähän aikaisemmin, niin välttyy turhalta työltä.

Arto Huovinen
Helsinki



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta