Luotto lähellä. ESV:n pääluottamusmiehelle Antero Penttiselle on tärkeää pitää kaikki ajan tasalla. Kun luottamusmies ja edustettavat ovat samassa toimituksessa, kuulumisten jakaminen on luontevaa. Kuva: Risto Hämäläinen

Luoton pitää olla lähellä

JOURNALISTI
26.2.2015

Marja Honkonen, teksti
Risto Hämäläinen, kuva

Yhden luottamusmiehen harteille tarjotaan Kaakon Viestinnässä yhdeksää toimitusta. Työntekijöitä huolestuttaa paikallistuntemuksen puute.

Kuuden toimituksen etujen valvomisessa riittää töitä etenkin, kun ne ovat eri kaupungeissa. Etelä-Saimaassa työskentelevä Helena Rissanen on toiminut pääluottamusmiehenä oman lehtensä, Kymen Sanomien, Kouvolan Sanomien, Kouvolan ja Etelä-Karjalan Varttien sekä Sanoma Lehtimedian Imatran toimituksen väelle vuodesta 2010.

”Se vie aikaa ja vaatii matkustamista. Oma työ jää vähälle huomiolle”, hän myöntää.

Lisää hommia olisi tarjolla. Tämän vuoden alussa Sanoma Lehtimedia löi hynttyyt yhteen Etelä-Savon Viestinnän kanssa. Uudessa Kaakon Viestinnässä
yhden pääluottamusmiehen kontolle on tarjolla yhdeksän toimitusta kolmesta maakunnasta, edellisten lisäksi Itä-Savo, Länsi-Savo ja Viikkoset.

Rissanen ja Länsi-Savossa työskentelevä ESV:n pääluottamusmies Antero Penttinen toivovat, että uudessa yhtiössä voitaisiin säilyttää vähintään kaksi luottamusmiestä, toinen Savosta ja toinen Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueelta. Lisäksi kaivattaisiin osastonluottamusmiehiä muiden yksiköiden tueksi.

”ESV:ssä paikallisia asioita hoidettiin hyvin itsenäisesti ja se toimi”, Penttinen kertoo hänen ja Itä-Savossa työskentelevän varapääluottamusmiehen työnjaosta.

Journalisti ei tavoittanut Kaakon Viestinnän toimitusjohtajaa Jarmo Koskista kommentoimaan asiaa.

 

Penttinen toivoo osastoluottamusmiesten saavan uudessa yhtiössä tukevan aseman ja kohtuulliset palkkiot. Yksi pääluottamusmies ei voi millään tuntea monen lehden väkeä. Paikallistuntemus on välttämätöntä, jos paikallista sopimista halutaan lisätä.

Myös Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen korostaa paikallisten tilanteiden tuntemisen merkitystä.

”Luottamusmies pitäisi tun-tea, ja hänen tuntea paikalliset olosuhteet”, hän sanoo.

Osastonluottamusmiesten asema koheni syksyllä, kun lehdistön työehtosopimusta tarkennettiin tehtävään tarvittavien vapaiden osalta. Heille kuuluu myös korvaus, vaikkei luottamustehtävä edellyttäisi vapaa-ajan käyttöä.

Korvauksista sovitaan paikallisesti, ja käytäntö on ollut kirjava. Penttisen mukaan osastonluottamusmiesten palkkiot olisi hyvä määrittää esimerkiksi edustettavien määrän mukaan. Myös Rissanen olisi kaivannut palkkioille tessiin minimitasoa.

Kaakon Viestinnän luottamusmieskysymyksen on tarkoitus ratketa keväällä.

Kuva: ESV:n pääluottamusmiehelle Antero Penttiselle on tärkeää pitää kaikki ajan tasalla. Kun luottamusmies ja edustettavat ovat samassa toimituksessa, kuulumisten jakaminen on luontevaa.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta