Luotto lähellä. ESV:n pääluottamusmiehelle Antero Penttiselle on tärkeää pitää kaikki ajan tasalla. Kun luottamusmies ja edustettavat ovat samassa toimituksessa, kuulumisten jakaminen on luontevaa. Kuva: Risto Hämäläinen

Luoton pitää olla lähellä

JOURNALISTI
26.2.2015

Marja Honkonen, teksti
Risto Hämäläinen, kuva

Yhden luottamusmiehen harteille tarjotaan Kaakon Viestinnässä yhdeksää toimitusta. Työntekijöitä huolestuttaa paikallistuntemuksen puute.

Kuuden toimituksen etujen valvomisessa riittää töitä etenkin, kun ne ovat eri kaupungeissa. Etelä-Saimaassa työskentelevä Helena Rissanen on toiminut pääluottamusmiehenä oman lehtensä, Kymen Sanomien, Kouvolan Sanomien, Kouvolan ja Etelä-Karjalan Varttien sekä Sanoma Lehtimedian Imatran toimituksen väelle vuodesta 2010.

”Se vie aikaa ja vaatii matkustamista. Oma työ jää vähälle huomiolle”, hän myöntää.

Lisää hommia olisi tarjolla. Tämän vuoden alussa Sanoma Lehtimedia löi hynttyyt yhteen Etelä-Savon Viestinnän kanssa. Uudessa Kaakon Viestinnässä
yhden pääluottamusmiehen kontolle on tarjolla yhdeksän toimitusta kolmesta maakunnasta, edellisten lisäksi Itä-Savo, Länsi-Savo ja Viikkoset.

Rissanen ja Länsi-Savossa työskentelevä ESV:n pääluottamusmies Antero Penttinen toivovat, että uudessa yhtiössä voitaisiin säilyttää vähintään kaksi luottamusmiestä, toinen Savosta ja toinen Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueelta. Lisäksi kaivattaisiin osastonluottamusmiehiä muiden yksiköiden tueksi.

”ESV:ssä paikallisia asioita hoidettiin hyvin itsenäisesti ja se toimi”, Penttinen kertoo hänen ja Itä-Savossa työskentelevän varapääluottamusmiehen työnjaosta.

Journalisti ei tavoittanut Kaakon Viestinnän toimitusjohtajaa Jarmo Koskista kommentoimaan asiaa.

 

Penttinen toivoo osastoluottamusmiesten saavan uudessa yhtiössä tukevan aseman ja kohtuulliset palkkiot. Yksi pääluottamusmies ei voi millään tuntea monen lehden väkeä. Paikallistuntemus on välttämätöntä, jos paikallista sopimista halutaan lisätä.

Myös Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen korostaa paikallisten tilanteiden tuntemisen merkitystä.

”Luottamusmies pitäisi tun-tea, ja hänen tuntea paikalliset olosuhteet”, hän sanoo.

Osastonluottamusmiesten asema koheni syksyllä, kun lehdistön työehtosopimusta tarkennettiin tehtävään tarvittavien vapaiden osalta. Heille kuuluu myös korvaus, vaikkei luottamustehtävä edellyttäisi vapaa-ajan käyttöä.

Korvauksista sovitaan paikallisesti, ja käytäntö on ollut kirjava. Penttisen mukaan osastonluottamusmiesten palkkiot olisi hyvä määrittää esimerkiksi edustettavien määrän mukaan. Myös Rissanen olisi kaivannut palkkioille tessiin minimitasoa.

Kaakon Viestinnän luottamusmieskysymyksen on tarkoitus ratketa keväällä.

Kuva: ESV:n pääluottamusmiehelle Antero Penttiselle on tärkeää pitää kaikki ajan tasalla. Kun luottamusmies ja edustettavat ovat samassa toimituksessa, kuulumisten jakaminen on luontevaa.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta