Luotto lähellä. ESV:n pääluottamusmiehelle Antero Penttiselle on tärkeää pitää kaikki ajan tasalla. Kun luottamusmies ja edustettavat ovat samassa toimituksessa, kuulumisten jakaminen on luontevaa. Kuva: Risto Hämäläinen

Luoton pitää olla lähellä

JOURNALISTI
26.2.2015

Marja Honkonen, teksti
Risto Hämäläinen, kuva

Yhden luottamusmiehen harteille tarjotaan Kaakon Viestinnässä yhdeksää toimitusta. Työntekijöitä huolestuttaa paikallistuntemuksen puute.

Kuuden toimituksen etujen valvomisessa riittää töitä etenkin, kun ne ovat eri kaupungeissa. Etelä-Saimaassa työskentelevä Helena Rissanen on toiminut pääluottamusmiehenä oman lehtensä, Kymen Sanomien, Kouvolan Sanomien, Kouvolan ja Etelä-Karjalan Varttien sekä Sanoma Lehtimedian Imatran toimituksen väelle vuodesta 2010.

”Se vie aikaa ja vaatii matkustamista. Oma työ jää vähälle huomiolle”, hän myöntää.

Lisää hommia olisi tarjolla. Tämän vuoden alussa Sanoma Lehtimedia löi hynttyyt yhteen Etelä-Savon Viestinnän kanssa. Uudessa Kaakon Viestinnässä
yhden pääluottamusmiehen kontolle on tarjolla yhdeksän toimitusta kolmesta maakunnasta, edellisten lisäksi Itä-Savo, Länsi-Savo ja Viikkoset.

Rissanen ja Länsi-Savossa työskentelevä ESV:n pääluottamusmies Antero Penttinen toivovat, että uudessa yhtiössä voitaisiin säilyttää vähintään kaksi luottamusmiestä, toinen Savosta ja toinen Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueelta. Lisäksi kaivattaisiin osastonluottamusmiehiä muiden yksiköiden tueksi.

”ESV:ssä paikallisia asioita hoidettiin hyvin itsenäisesti ja se toimi”, Penttinen kertoo hänen ja Itä-Savossa työskentelevän varapääluottamusmiehen työnjaosta.

Journalisti ei tavoittanut Kaakon Viestinnän toimitusjohtajaa Jarmo Koskista kommentoimaan asiaa.

 

Penttinen toivoo osastoluottamusmiesten saavan uudessa yhtiössä tukevan aseman ja kohtuulliset palkkiot. Yksi pääluottamusmies ei voi millään tuntea monen lehden väkeä. Paikallistuntemus on välttämätöntä, jos paikallista sopimista halutaan lisätä.

Myös Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen korostaa paikallisten tilanteiden tuntemisen merkitystä.

”Luottamusmies pitäisi tun-tea, ja hänen tuntea paikalliset olosuhteet”, hän sanoo.

Osastonluottamusmiesten asema koheni syksyllä, kun lehdistön työehtosopimusta tarkennettiin tehtävään tarvittavien vapaiden osalta. Heille kuuluu myös korvaus, vaikkei luottamustehtävä edellyttäisi vapaa-ajan käyttöä.

Korvauksista sovitaan paikallisesti, ja käytäntö on ollut kirjava. Penttisen mukaan osastonluottamusmiesten palkkiot olisi hyvä määrittää esimerkiksi edustettavien määrän mukaan. Myös Rissanen olisi kaivannut palkkioille tessiin minimitasoa.

Kaakon Viestinnän luottamusmieskysymyksen on tarkoitus ratketa keväällä.

Kuva: ESV:n pääluottamusmiehelle Antero Penttiselle on tärkeää pitää kaikki ajan tasalla. Kun luottamusmies ja edustettavat ovat samassa toimituksessa, kuulumisten jakaminen on luontevaa.



1 2021
Arkisto

Journalismin seuraavat sata vuotta

Journalistiliitto täyttää maaliskuussa 100 vuotta. Vuosisadan aikana on tapahtunut paljon: olemme saaneet esimerkiksi radion, television, internetin ja sosiaalisen median, mutta myös journalismin ansaintamallien kriisin. On aika kuvitella, miltä tulevat vuosikymmenet voisivat näyttää. Journalisti pyysi ennusteita kymmeneltä ajattelijalta.

Mitä puoluetta politiikantoimittajat ryöpyttävät eniten? Miten he suhtautuvat eri pääministereihin? Entä työmarkkinajärjestöihin?

Journalisti analysoi kuuden tunnetun politiikan toimittajan kolumnit, näkökulma-artikkelit ja muut mielipiteelliset tekstit.

Tähtäät isona kansanedustajaksi, Hanne Aho

Sata vuotta täyttävän Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho haluaa tulla tasapainoiseksi ihmiseksi ja haaveilee tes-neuvotteluiden aikana paluusta Suomen Kuvalehden graafikoksi.

Toimittajat, persuuntuneita vai vihervasemmistoa?

”Suomessa perussuomalaisten pelikirjasta tuttu ikävän journalismin esittäminen puoluepolitiikkana vaikuttaa hiljalleen saavan suosiota useamman poliittisen liikkeen piirissä”, kirjoittaa Janne Zareff.

Toimittajan tasapuolisuus ei auta, jos luottamus on menetetty

Yksikään ihminen ei tee työtään arvotyhjiössä. Onneksi juuri kukaan journalisti ei kuvittele olevansa täydellisen objektiivinen yli-ihminen, johon arvot tai elämäntilanne eivät vaikuta, kirjoittaa Maria Pettersson.

Lisää aikaa eropakettia harkitsevalle

”Ensimmäiset päivät irtisanomisen jälkeen voivat mennä täysin sumussa. Pitäisi pystyä soittamaan monta puhelua, kysyä oikeita kysymyksiä, omaksua vastauksia ja tehdä niiden perusteella päätös, jonka vaikutukset tulevaisuuteen ovat joka tapauksessa epävarmoja”, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Sanna Nikula.

Korona sävytti median vuotta 2020

Korona muutti työtavat ja kiihdytti media-alan murrosta ja Yhdysvalloissa käytiin vaalit. Tapahtuiko media-alalla muutakin? Kokosimme yhteen vuoden 2020 keskeiset journalismiuutiset.

Päivi Lehtomurto vaihtoi nuorten median työterveysaiheisiin

Päivi Lehtomurto aloitti joulukuussa Työterveyslaitoksella mediaviestinnän erityisasiantuntijana. Sitä ennen hän työskenteli kymmenen vuotta Demissä.

Etusivu uusiksi

Kun Susanna Luikku sai Suomen olympiajoukkueen tiedottajalta viestin, ja sitten tuli kiire.

Journalistiliiton uuden ilmeen suunnitteli Tuija Tarkiainen ja uuden logon piirsi Camilla Pentti. ”Perinteinen leijona haluttiin säilyttää, mutta uusi leijona on modernimpi ja vähemmän kulmikas”, Tarkiainen kertoo.

Journalistiliitto saa uuden ilmeen

Tunnusvärit ja -fontit vaihtuvat, viestintämateriaalit muuttuvat ja logo päivitetään.

Ole korrekti, älä hyperkorrekti

”Tietoisuus siitä, että puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat toisistaan, voi johtaa ylenpalttiseen virallisuuden tai esimerkiksi kansainvälisyyden tavoitteluun”, kirjoittaa Ville Eloranta.

De nya journalisterna är influencers

Högermedierna satsar mindre på att producera den bästa journalistiken och mer på att främst bekräfta det tittarna redan tror, skriver Jeanette Öhman.

Sanomalehtimiehen näytenumero huhtikuussa 1924.

Lehti harrastuksen avuksi

Suomen Sanomalehtimiesten Liitto tarvitsi oman lehden, koska sisäinen tiedotus hoitui ”helpoimmin painokoneen kautta”.

Avarakatseinen humanisti

Toimittaja Jussi Kentala 24. 7. 1946 Veteli – 23. 11. 2020 Kauhava

Taitava taittaja - käytännössä ja teoriassa

Ulkoasupäällikkö Hannu Pulkkinen 8.11.1951 Pyhäjärvi – 6.12.2020 Helsinki 

Henkilökuvauksen lordi ja velho 

Valokuvaaja Kari Kaipainen 28. 9. 1952 Mikkeli – 2. 11. 2020 Espoo

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta