Lisää pöhinää pönttöön

JOURNALISTI
26.2.2015

Markku Lappalainen, teksti

Pääkirjoitus.

Jari Hanskan ja Susanna Kuparisen lyhytdokumenttisarja Porttikielto Poriin on herättänyt hämmennystä ja vihastusta. Ihastustakin. Yle tilasi provokaation ja sai sen. Syntyi ”pöhinää”, ja sitähän nykyään pitää olla.

Dokumenttiteatterin tekijöinä ansioituneet Hanska ja Kuparinen vierailivat viime kesänä ”kesäisessä konsensushautomossa”, Porin Suomi Areenassa. He tivasivat yhteiskunnallisilta vaikuttajilta vastauksia kysymyksiin hyvinvointivaltion hiljaisesta purkamisesta.

Nyt Porttikielto Poriin on nähtävissä Yle Areenassa. Sen viestin voi tiivistää: Tekijät jallittavat hyväosaisuuden kuplassa elävää eliittiä, joka syö hyvin, höpöttelee ja juo. Ja kuuntelee 1960-luvun radikaalia, Bob Dylania, joka mainostaa nykyisin autoja.

Hanska ja Kuparinen eivät kumarra kuvia, heidän tyylilajinsa ei tukeudu Käytöksen Kultaiseen Kirjaan. Mikä on heidän suhteensa Journalistin ohjeisiin? Sitä arvioi Julkisen sanan neuvosto, jos asia sen käsittelyyn päätyy. Makutuomari JSN ei ole.

Vakavan pohdinnan aihe hankkeen synnyttämässä kalabaliikissa liittyy yrityksiin vaikuttaa journalistiseen työhön ja sisältöihin. Epäilemättä tekijöiden toiminta Porissa herätti kiihkeitä kysymyksiä ja yrityksiä ohjata myös lopputulosta. Sitä tapahtuu muissakin yhteyksissä.

Olennaista on, onnistuuko ulkopuolinen vaikuttaminen. Tässä tapauksessa on syytä uskoa, että ei onnistunut.

Ylen verkkosivuilla julkaistussa blogikirjoituksessa Jari Hanska esittää oman kuvauksensa ulkopuolisesta paineesta. Siihen liittyvä Ylen päälliköiden vastaus sekä kommenttien ketju kuvaa hyvin hankkeen herättämiä tuntoja.

Hienoa, että kaikki jupakan keskeiset elementit löytyvät nimenomaan Ylen sivustolta. Tällainen avoimuus on tervetullutta, vaikka kokonaisvaikutelma on hämmentävän sotkuinen.

Elämään jää paljon hyviä miettimisen aiheita. Saako vallasväelle esittää hankalia kysymyksiä? Pitääkö niihin saada vastaus missä ja milloin tahansa? Ovatko toimittajat liian korrekteja, päästetäänkö päättäjät liian helpolla? Mitä on kriittisyys, vallan vahtikoiruus? Eikö isokenkäisiä grillata riittävästi?


Porttikielto Poriin vei hetkeksi huomion kaikelta muulta Yleen liittyvältä. Sen melskeissä vähälle huomiolle jäi uutinen Ajankohtaisen Kakkosen lopettamisesta. Perinteinen ajankohtaismakasiini saa mennä, koska se ei ole synnyttänyt riittävästi ”pöhinää”, kuten päätöstä perusteltiin. Tilalle tulee somea hyödyntäviä huutokilpailuohjelmia.

Vastavoima Ei Käylle

Journalistiliitto lähtee mukaan selvitystyöhön, joka kartoittaa työntekijänpuolen uuden keskusjärjestön perustamisen edellytyksiä. Hyvä on mennä yhteisen pöydän ääreen ja katsoa, voiko keskusjärjestö parantaa liiton edunvalvontaa.
Journalistiliitto on pärjännyt neljä vuosikymmentä villinä, keskusjärjestöjen ulkopuolella. Keskusjärjestöjen ja niiden jäsenliittojen kanssa on tehty yhteistyötä tarpeiden ja tilanteiden mukaan.
Työelämän rajut muutokset antavat aiheen miettiä, pitääkö edunvalvonnan perustaa muuttaa. Neuvottelupöydän toisella puolella on otettaan vahvistanut ja yhtenäistänyt EK, joka yhä selvemmin assosioituu lyhenteeksi sanoista: Ei Käy.
Lopullisten päätelmien aika on vasta sitten, kun nyt alkanut selvitystyö on tehty.  Sen suuremmasta sitoumuksesta ei vielä ole kyse. Nyt katsotaan, millaisilla korteilla mahdolliset kumppanit pelaavat ja millaisin panoksin.



3 2019
Arkisto

Inhimillinen erehdys

Toimittaja Ilkka Pernu luuli päässeensä unelmaduuniin, mutta huomasi pian antaneensa journalistin ammattitaitonsa markkinointiviestinnälle. Entistä useampi toimittaja tekee journalismin ohella konsultointia ja muuta viestintätyötä. Heikentääkö se median uskottavuutta?

”Joka jutussa on oltava ilmastonäkökulma”

Vihreän Langan päätoimittajan Riikka Suomisen mukaan media alisuorittaa ilmastonmuutoksen.

Kansainvälinen kuvajournalismi vaatii lentämistä – siksi siitä on luovuttava, sanoo Touko Hujanen

Ilmastonmuutosnäkökulma lävisti Vuoden kuvajournalistin koko työn ja arjen.

Oikeasti haluaisit olla muotitoimittaja, Pekka Mervola

Keskisuomalaisen päätoimittaja kirjoittaa paljon kolumneja, joista syntyy usein kohuja. Ylestä hän puhuu pomonsa kanssa korkeintaan kerran kuussa.

Toimittajien keskiluokkaisuus vaikuttaa uutisointiin köyhiä koskevista laeista

Toimittajat unohtivat sote-uudistuksesta sosiaalipalveluiden puolen. Sen unohtivat myös lainsäätäjät, mutta eipä heitä siitä juuri tiedotusvälineissäkään muistuteltu. Miksi olisi, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Jukka Koivulan, 32, mielestä Jyväskylän kaltaiset yliopistokaupungit häviävät siinä, etteivät työllistä kouluttamiaan toimittajia niin hyvin kuin voisivat. Itse hän muutti Jyväskylään reilu neljä vuotta sitten Maaseudun Tulevaisuuden aluetoimittajaksi.

Yli tuhat kolmekymppistä katosi

Kolmekymppisissä on käynyt media-alalla kato, kertovat Journalistiliiton ja työnantajien tilastot. Taantuma teki alalle tulosta vaikeaa.

Hanna Ilkko maskeeraa näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanin Nyrkki-tv-sarjan kuvauksissa Vantaalla.

"Luulin että puuteroit vaan neniä"

Maskeeraajan täytyy tietää, mitä seuraavassa kohtauksessa tapahtuu.

Stark röst. Samar Yazbek var det stora affischnamnet på årets upplaga av Umeå Littfest, där hon berättade om situationen i Syrien och arbetet med boken Nitton kvinnor – Berättelser om syriskt motstånd.

Samlar in berättelser om motståndet

Samar Yazbek låter nitton kvinnor berätta om de fasor de upplevde under Syriekrisens första år.

Koulutusmyynnistä lisätuloja mediataloille

Mediatalot tekevät lisäbisnestä kouluttamalla yrityksiä ja viranomaisia. ”On eduksi journalismille, mitä paremmin sekä haastattelija että haastateltava osaavat hommansa”, Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokanen sanoo.

Ylen karjalankielinen freelancer Natalia Giloeva pitää karjalankielisiä uutisia päätyönään. Häntä ilahduttaa, että esimerkiksi uutisia varten luotu počinruočči eli siansaksa on levinnyt muiden karjalankielisten käyttöön. ”Haluaisin että karjalaiset vaikuttaisivat itse kieleensä, ettei sitä tekisi ainoastaan kääntäjä tai lautakunta.”

Kuibo parem karjalakse?

Vähemmistökielen sanasto kasvaa käännösuutisilla ja Facebook-kyselyillä.

Näin syntyy Ylen Tulosilta

Eduskuntavaali-illan tv-lähetyksen valmistelu alkaa melkein vuotta ennen h-hetkeä. Vaali-iltana on töissä satoja yleläisiä.

Zeldan viides, kulisseja käsittelevä numero syntyy paljolti sähköisten viestimien varassa, koska Hanna Valle opiskelee Amsterdamissa. Aiempien numeroiden teemat ovat ruumis, rakkaus, valta ja mieli. ”Zeldan lähtökohta on feministinen, mutta annamme tilaa käsitellä monenlaisia tuntemuksia ja havaintoja. On hienoa laajentaa lukijoiden näkemystä maailmasta ja rakenteista, jotka siihen vaikuttavat.”

Vapaaehtoisten kokeilujen koti

Visuaalinen suunnittelija Hanna Valle halusi rakentaa ympärilleen yhteisön, jonka kanssa käsitellä tärkeitä aiheita. Syntyi verkkolehti Zelda.

Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck vieraili maaliskuussa Myanmarissa Yangon Film Schoolissa. Maan poliittisesta tilanteesta huolimatta opiskelijat ovat pystyneet tekemään myös kriittisiä dokumentteja. Kuvassa on Starckin kanssa koulun henkilökuntaa, opiskelijoita ja valmistuneita, jotka ovat edelleen mukana sen toiminnassa, vasemmalta Nwaye Zar Che Soe, Wai Mar Nyunt, Lindsey Merrison, Aleksandra Minkiewicz, Starck, Soe Arkar Htun, Khin Myanmar.

Kokoaan suurempi "nollaseiska"

Viestintä ja kehitys -säätiö moninkertaistaa journalisteilta kerätyn solidaarisuusrahan. Kuluva vuosi on Vikesin viidestoista.

Vinnande samarbete. Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund vid prisutdelning i januari i år.

Avslöjade Danmarks största bankskandal – belönades med Cavlingpriset

Samarbetet mellan Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund fungerade väl, men det nationsöverskridande granskande arbetet krävde också råd och kunskapsdelning från kollegor runt om i världen.

Terveystiedon toimittaja

Uusi päätoimittaja Anne Lahnajärvi haluaa Mediuutisten tuottavan lääkäreiden puheenaiheet.

Apua ammatillisiin unelmiin

Haaveiletko tietokirjan kirjoittamisesta, valokuvanäyttelystä tai opintomatkasta? Journalisti listaa apurahoja journalisteille, kuvittajille ja kääntäjille.

Journalisti täyttää huhtikuussa 95 vuotta. ”Vuosien saatossa lehti on muuttunut järjestökentän rasahdusten raportoijasta koko median, journalismin ja viestintäalan suuntaa kommentoivaksi ja muokkaavaksi voimaksi”, sanoo päätoimittaja Maria Pettersson.

Journalistin paperiversio uudistui, verkkolehti uudistuu seuraavaksi

Päätoimittaja Maria Pettersson lupaa alan syvällistä arviointia ja reilua mediakritiikkiä.

När intrycket är färgat

Fullständig objektivitet är en platonsk idé men hurdant intryck journalisten gör är hårdvaluta. Lämnar intrycket en partifärg är devalveringen i full gång, skriver Dan Lolax.

Tähtien määrä katosi puolueen nimestä

Vanhoilla puolueilla on teksteissä vakiintuneet käyttönimensä ja lyhenteensä, mutta toimiiko sama ”aakkosmankeli” uusilla, pohtii Ville Eloranta.

Avoimuus parantaisi palkkakeskustelua

Media-alan työn tulokset ovat kaikkien nähtävillä, mutta miksi työstä maksettava korvaus ei ole, kysyy Tytti Oras.

Taloutta tv-uutisissa kommentoineista poliitikoista yli 90 prosenttia miehiä

Muita miesvetoisia aiheita olivat muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sisäpolitiikka, vaalit ja teollisuus, ilmenee Joonas Lehtosen pro gradusta.

Väinöt sekaisin

Elettiin vuotta 1975. Olin Savon Sanomien kesätoimittajana Helsingissä. Etyk-hulinan lomassa tapahtui muutakin – muun muassa kesätoimittajan nimisekoilu, kirjoittaa Ilkka Vänttinen.

Sopimalla voi pelastaa työpaikan

Journalistiliiton juristi Sanna Nikula ei vieläkään ole varma, mikä sai työnantajan muuttamaan mielensä. Kertaalleen irtisanotulle löytyi kuitenkin uusi työ.

Koura- ja Bonnier-palkinnot jaettiin

KOURA-koulutusrahasto palkitsi tv-, radio- ja verkkosisältöjä kuudessa kategoriassa. Erikoispalkinnot saivat Ylen Sara Rigatellin ja MTV:n Timo Innasen jutut seksuaalisesta ahdistelusta ja häirinnästä.

Kainuulainen urheilumies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Seppo Karppinen 9.1.1944 Kajaani – 7.12.2018 Kajaani

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta