Laadun asialla

Tarmo Hietamaa ja Juhana Korhonen odottavat työehtosopimuksesta av-käännösalalle tervehdyttävää askelta.

Toivossa eletään. Juhana Korhonen ja Tarmo Hietamaa toimivat av-kääntäjien tes-neuvottelujen taustatyöryhmässä, joka ajaa alalle yleissitovaa työehtosopimusta ammattiliittojen apuna. Kuva: Eva-Liisa Orupõld

JOURNALISTI
26.2.2015

Nina Erho, teksti
Eva-Liisa Orupõld, kuva

”Laadukas käännös ei käännä pelkästään kieltä vaan koko ohjelmaa tai teosta. Se on luovan työn tulos, mutta ei vie huomiota itse ohjelmalta”, sanoo av-kääntäjä Tarmo Hietamaa.

”Hyvää käännöstä ei kuka tahansa kielitaitoinen pysty tekemään. Siihen tarvitaan koulutusta, yleissivistystä ja kokemusta”, jatkaa kollega Juhana Korhonen.

Molempia huolettaa se, että alan nykyiset työehdot ja -käytännöt rapauttavat käännösten laatua. Osa käytännöistä on ongelmallisia myös av-kääntäjien toimeentulon kannalta.

MTV ulkoisti työsuhteiset freelance-kääntäjänsä käännöstoimisto BTI:lle vuonna 2012. Yleisradiolla on omia työsuhteisia kääntäjiä ja freelance-kääntäjiä. Käännöstoimistojen töissä on sekä kuukausipalkkaisia että freelancereita, myös yrittäjiä.

Av-kääntäjien mielestä toimistot ovat tuoneet Suomeen täkäläisille aiemmin vieraita, ensisijaisesti tuloksentekoon tähtääviä käytäntöjä.
 

Juhana Korhonen on tehnyt BTI:lle käännöksiä vuodesta 2013, mutta viime aikoina töitä ei ole ollut. Mahdollisia syitä ovat, että freelancereista on ylitarjontaa, ja aloittelijat voidaan kouluttaa ”liukuhihnakulttuuriin” suoraan. Muitakin käännöksiä tekevä Korhonen on miettinyt, olisiko helpointa lopettaa yrityksensä.

”Mutta koska mielenkiintoisia projekteja voi aina tulla ja pidän työn tekemisestä, en haluaisi tehdä joko tai -valintaa.”

Tarmo Hietamaa päätti pari vuotta sitten luopua yrittäjyydes-tä av-kääntäjänä, koska palkkiot jäivät kohtuuttoman pieniksi, eikä niistä ja työkulttuurista voinut toimeksiantajan kanssa neuvotella.

”Alalle kouluttautuneena jatkan kuitenkin töitä mieluusti, jos ammattitaidon ja laadun arvostus nousee ja työehdot paranevat.”

Av-kääntäjien tes-neuvotteluissa osapuolten näkemykset ovat lähentyneet, mutta tulokseen on edelleen matkaa.

Av-kääntäjät haluavat sopia alan lähtöpalkkojen kehityksestä, freelancereiden työn repliikkikohtaisesta hinnoittelusta ja siitä, että käännöstoimistoissa noudatettaisiin Ylen töissä samaa sopimusta kuin Ylessä.

Kuva: Juhana Korhonen ja Tarmo Hietamaa toimivat av-kääntäjien tes-neuvottelujen taustatyöryhmässä, joka ajaa alalle yleissitovaa työehtosopimusta ammattiliittojen apuna.



2 2019
Arkisto
Suomenmaan Pekka Pohjolainen ja Demokraatin Johannes Ijäs Eduskuntatalon mediatiloissa. Toimittajat kiittelevät talon työskentelyolosuhteita.

Politiikkaa 24/7

Vaalikeväänä käyvät kuumina sekä poliitikot että puoluelehdet. ”Aatteellisissa mutta itsenäisissä” lehdissä työpaikan tulevaisuuden saattaa ratkaista vaalitulos tai viestintätuen uudelleenjärjestely. Journalisti seurasi Demokraatin ja Suomenmaan toimittajien päivää eduskunnassa.

Peili konfliktille

Pertti Pesosen dokumentin televisioesitys sensuroitiin Venezuelassa. Espanjassa somekohina alkoi Katalonian poliittisia vankeja käsittelevästä dokumentista.

Kalevan palkaton harjoittelu kummastuttaa

Ilmaista harjoittelijaa etsii usein järjestö tai pieni yritys, ei suuri lehtitalo. Kesäsijaisia palkataan kuten aiemminkin.

Mihin ylioppilaslehtiä tarvitaan?

Suomen lehdistössä on meneillään uuvuttava samankaltaistumiskehitys. Omistus keskittyy, samoin uutistuotanto. Tällaisessa ilmapiirissä soisi edes omaäänisten ylioppilaslehtien menestyvän, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Meidän puolesta kyselijät

Tiia Rantanen ja Anna Karhunen ovat ystäviä, joista tuli työkavereita. Läheisyydestä on hyötyä, kun työ on jutustella noloista aiheista kaiken kansan kuullen.

Sexualbrotten, som blev en invandringsdebatt

De stora finländska medierna utmärkte sig inte i rapporteringen om sexualbrotten i Uleåborg. Det säger professor och medieforskare Anu Koivunen, som analyserat en del av materialet.

Sanonta on Antti Grundsténin mielestä ärsyttävä mutta hänen tekemisen tapaansa hyvin kuvaava. Kuva otettiin A-lehtien studiolla ”rakennusnurkassa”, jossa Grundstén tapaa nojailla tikkaisiin ja miettiä seuraavia kuvauksia lavastaja Tuomas Norteman kanssa.

Yllätyksiä olla pitää

Imagen AD Antti Grundstén on valmis perustelemaan haastateltaville, miksi jutun kuvat ovat juuri sellaiset kuin ovat.

Sankari ja nolla

Matti Nykäsen viimeinen palvelus medialle oli tarjota kierros itsetutkiskelua. Enää tuskin tulee julkkista, joka saisi synkän puolensa samaan tapaan anteeksi, sanoo kulttuurihistorian tutkija.

Vaikka kaikki laukut ovat Emmi Tuomistolle käyttöesineitä, Louis Vuittoneitaan hän ei viskaa auton lattialle tai anna koiriensa Ollin ja Mimin talloa. Vuittonin ruudullisen ”Alman” hän hankki marraskuussa, etualan ”Neverfullin” vuodelta 2011 ihan hiljattain.

Liekeissä laukuista

Emmi Tuomisto osti viime vuonna 16 laukkua. Silti arjen juhlaksi riittää myös ihanuuksien bongailu netistä ja toisten olkapäiltä.

Tuuraajasta päätoimittajaksi

Satu Kangas-Viljamäki aloitti 11. helmikuuta päätoimittajana kaupunkilehti Selänteessä.

Kati Koivikko on ollut Sanoma Prolla 11 vuotta. Entisestä kuvatoimittajasta on tullut ”hybridituotteiden” tekijä. ”Oman työn aikatauluttamista vaaditaan aiempaa enemmän, mutta minusta on ihana ajatella isoja kokonaisuuksia.”

Kuvin kiinni ajassa

Oppimateriaalikuvittamisen rima on noussut, väittää visualisti Kati Koivikko. ”Aapinen on herkin tuote”, hän sanoo.

Liitto vei oikeuteen 50 riitaa

Vanhin liiton viime vuonna selvittämä riita sai alkunsa vuonna 2013.

Aina ei mene putkeen

”Usein kaikki menee kuvauskeikalla putkeen. Joskus taas ei mene.” Lauri Rotko kertaa kolumnissaan kolme klassikkoa.

Ontuva taleban

Kun poliitikkojen sanomisista kerrotaan, avattakoon riittävästi, millaista myrkkyä sanat ovat syöneet, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Hullun hommaa

Ajattelin että jestas; nyt on aamiaisaika ja minä könyän 300 metrin syvyydessä ikiroudan alla seuranani ventovieras kaivosmies, kirjoittaa Maria Paldanius.

Painavia rivejä johtamisesta

Siinä missä moni johtamiskirja kertoo ”keissejä”, Teija Rantalan Pieni kirja johtamisesta kertoo vain sen, mitä niistä on opittu, kirjoittaa Nina Erho.

Vem visar vägen i klimatjournalistiken?

Kan ett mediehus på en sida uppmana till större och fler åtgärder för att minska klimatavtrycket och på en annan uppmana samma läsare att resa iväg på en nöjesresa till andra sidan jorden, frågar Lina Laurent.

Klimatkris och bränder när svenska Gräv firar 30 år

Affischnamnet är Martha Mendoza från AP. Som vanligt kommer det att delas ut guldspadar inom olika kategorier för insatser inom grävande journalistik.

Dahlén tar över på Ålandstidningen

Daniel Dahlén kommer närmast från Ålcom, där han varit VD. Han har ingen tidigare erfarenhet av att leda publicistisk verksamhet.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta