Toivossa eletään. Juhana Korhonen ja Tarmo Hietamaa toimivat av-kääntäjien tes-neuvottelujen taustatyöryhmässä, joka ajaa alalle yleissitovaa työehtosopimusta ammattiliittojen apuna. Kuva: Eva-Liisa Orupõld

Laadun asialla

JOURNALISTI
26.2.2015

Nina Erho, teksti
Eva-Liisa Orupõld, kuva

Tarmo Hietamaa ja Juhana Korhonen odottavat työehtosopimuksesta av-käännösalalle tervehdyttävää askelta.

”Laadukas käännös ei käännä pelkästään kieltä vaan koko ohjelmaa tai teosta. Se on luovan työn tulos, mutta ei vie huomiota itse ohjelmalta”, sanoo av-kääntäjä Tarmo Hietamaa.

”Hyvää käännöstä ei kuka tahansa kielitaitoinen pysty tekemään. Siihen tarvitaan koulutusta, yleissivistystä ja kokemusta”, jatkaa kollega Juhana Korhonen.

Molempia huolettaa se, että alan nykyiset työehdot ja -käytännöt rapauttavat käännösten laatua. Osa käytännöistä on ongelmallisia myös av-kääntäjien toimeentulon kannalta.

MTV ulkoisti työsuhteiset freelance-kääntäjänsä käännöstoimisto BTI:lle vuonna 2012. Yleisradiolla on omia työsuhteisia kääntäjiä ja freelance-kääntäjiä. Käännöstoimistojen töissä on sekä kuukausipalkkaisia että freelancereita, myös yrittäjiä.

Av-kääntäjien mielestä toimistot ovat tuoneet Suomeen täkäläisille aiemmin vieraita, ensisijaisesti tuloksentekoon tähtääviä käytäntöjä.
 

Juhana Korhonen on tehnyt BTI:lle käännöksiä vuodesta 2013, mutta viime aikoina töitä ei ole ollut. Mahdollisia syitä ovat, että freelancereista on ylitarjontaa, ja aloittelijat voidaan kouluttaa ”liukuhihnakulttuuriin” suoraan. Muitakin käännöksiä tekevä Korhonen on miettinyt, olisiko helpointa lopettaa yrityksensä.

”Mutta koska mielenkiintoisia projekteja voi aina tulla ja pidän työn tekemisestä, en haluaisi tehdä joko tai -valintaa.”

Tarmo Hietamaa päätti pari vuotta sitten luopua yrittäjyydes-tä av-kääntäjänä, koska palkkiot jäivät kohtuuttoman pieniksi, eikä niistä ja työkulttuurista voinut toimeksiantajan kanssa neuvotella.

”Alalle kouluttautuneena jatkan kuitenkin töitä mieluusti, jos ammattitaidon ja laadun arvostus nousee ja työehdot paranevat.”

Av-kääntäjien tes-neuvotteluissa osapuolten näkemykset ovat lähentyneet, mutta tulokseen on edelleen matkaa.

Av-kääntäjät haluavat sopia alan lähtöpalkkojen kehityksestä, freelancereiden työn repliikkikohtaisesta hinnoittelusta ja siitä, että käännöstoimistoissa noudatettaisiin Ylen töissä samaa sopimusta kuin Ylessä.

Kuva: Juhana Korhonen ja Tarmo Hietamaa toimivat av-kääntäjien tes-neuvottelujen taustatyöryhmässä, joka ajaa alalle yleissitovaa työehtosopimusta ammattiliittojen apuna.



8 2019
Arkisto

Freelancereiden tulot kasvavat ja he voivat hyvin, mutta he tekevät vähemmän journalismia

”On välttämätöntä, että liitto saisi jatkossa edustaa freelancereita neuvotteluissa”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Suolen toiminta kiinnostaa lukijoita enemmän kuin politiikka, Anu Ubaud

Helsingin Sanomien uusi päätoimittaja Anu Ubaud on tarkka yöunistaan ja siitä, ettei HS tee sisältömarkkinointiyhteistyötä Kiinan kansantasavallan kanssa.

Putinin trollit hyötyisi kriittisyydestä, mutta on tärkeä, ainutlaatuinen teos

”Kirjalla on kaksi suurta ansiota. Ensimmäinen on se, että Aro paljastaa, miten vaisusti isot yhtiöt kuten Facebook, Twitter ja Google ovat toimineet propagandaa vastaan”, kirjoittaa Anna-Lena Laurén arviossaan Jessikka Aron kirjasta.

Kiire on huumetta, kyvyttömyyttä ja usein oma valinta

”Olisiko sinulla vähemmän syövyttävää kiirettä, jos veisit asiat useammin loppuun saakka ja ottaisit vastuun päätöksistäsi”, kysyy Lauri Rotko.

När skattepengarna blev affärshemlighet

”Bara för att Finland just nu är det tredje minst korrupta landet i världen är vi på inget sätt immuna eller ens vaccinerade”, skiver Mikaela Löv.

Ylen journalismissa pitää näkyä yleisön arki

Poliitikot päättävät Ylen rahoituksesta ja tavoitteista. Näin tavoitteet vaikuttivat tasa-arvosta ja kotitöiden jakautumisesta kertovan jutun syntyyn.

Onko eropaketti hyvä diili? Siitä päättämiseen tarvitaan aikaa ja rauhaa.

Työsuhteiden päättäminen tapahtuu kaavamaisen mekaanisesti, vaikka siinä tilanteessa jos missä kaikkia pitäisi kohdella yksilöinä, kirjoittaa Tuomo Lappalainen

Uusi opiskelijalähettiläs Laura Forsén toivoo liiton puuttuvan palkattomiin harjoitteluihin

Laura Forsén aloitti lokakuun alussa Journalistiliiton opiskelijalähettiläänä. ”Uskon, että voin tuoda mukanani ajattelua 'boksin ulkopuolelta'.”

Jyrsijä ei pysynyt uskollisena latinalle

Ajatus gerbillistä oli sinänsä kaunis, kirjoittaa Ville Eloranta.

”Siellähän te olettekin”

Kuolleita: Uutisjuontaja Kari Toivonen 28. 7. 1942 Helsinki – 28. 9. 2019 Helsinki

Valoisa työkaveri on poissa

Kuolleita: Tapani Hannikainen 23. 3. 1958 Nuijamaa – 28. 9. 2019 Helsinki

”Pirzi” omistautui perheelle ja ystäville

Kuolleita: Toimistosihteeri Pirkko Vuortama 19. 6. 1940 Lappeenranta – 1. 3. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta