Laadun asialla

Tarmo Hietamaa ja Juhana Korhonen odottavat työehtosopimuksesta av-käännösalalle tervehdyttävää askelta.

Toivossa eletään. Juhana Korhonen ja Tarmo Hietamaa toimivat av-kääntäjien tes-neuvottelujen taustatyöryhmässä, joka ajaa alalle yleissitovaa työehtosopimusta ammattiliittojen apuna. Kuva: Eva-Liisa Orupõld

JOURNALISTI
26.2.2015

Nina Erho, teksti
Eva-Liisa Orupõld, kuva

”Laadukas käännös ei käännä pelkästään kieltä vaan koko ohjelmaa tai teosta. Se on luovan työn tulos, mutta ei vie huomiota itse ohjelmalta”, sanoo av-kääntäjä Tarmo Hietamaa.

”Hyvää käännöstä ei kuka tahansa kielitaitoinen pysty tekemään. Siihen tarvitaan koulutusta, yleissivistystä ja kokemusta”, jatkaa kollega Juhana Korhonen.

Molempia huolettaa se, että alan nykyiset työehdot ja -käytännöt rapauttavat käännösten laatua. Osa käytännöistä on ongelmallisia myös av-kääntäjien toimeentulon kannalta.

MTV ulkoisti työsuhteiset freelance-kääntäjänsä käännöstoimisto BTI:lle vuonna 2012. Yleisradiolla on omia työsuhteisia kääntäjiä ja freelance-kääntäjiä. Käännöstoimistojen töissä on sekä kuukausipalkkaisia että freelancereita, myös yrittäjiä.

Av-kääntäjien mielestä toimistot ovat tuoneet Suomeen täkäläisille aiemmin vieraita, ensisijaisesti tuloksentekoon tähtääviä käytäntöjä.
 

Juhana Korhonen on tehnyt BTI:lle käännöksiä vuodesta 2013, mutta viime aikoina töitä ei ole ollut. Mahdollisia syitä ovat, että freelancereista on ylitarjontaa, ja aloittelijat voidaan kouluttaa ”liukuhihnakulttuuriin” suoraan. Muitakin käännöksiä tekevä Korhonen on miettinyt, olisiko helpointa lopettaa yrityksensä.

”Mutta koska mielenkiintoisia projekteja voi aina tulla ja pidän työn tekemisestä, en haluaisi tehdä joko tai -valintaa.”

Tarmo Hietamaa päätti pari vuotta sitten luopua yrittäjyydes-tä av-kääntäjänä, koska palkkiot jäivät kohtuuttoman pieniksi, eikä niistä ja työkulttuurista voinut toimeksiantajan kanssa neuvotella.

”Alalle kouluttautuneena jatkan kuitenkin töitä mieluusti, jos ammattitaidon ja laadun arvostus nousee ja työehdot paranevat.”

Av-kääntäjien tes-neuvotteluissa osapuolten näkemykset ovat lähentyneet, mutta tulokseen on edelleen matkaa.

Av-kääntäjät haluavat sopia alan lähtöpalkkojen kehityksestä, freelancereiden työn repliikkikohtaisesta hinnoittelusta ja siitä, että käännöstoimistoissa noudatettaisiin Ylen töissä samaa sopimusta kuin Ylessä.

Kuva: Juhana Korhonen ja Tarmo Hietamaa toimivat av-kääntäjien tes-neuvottelujen taustatyöryhmässä, joka ajaa alalle yleissitovaa työehtosopimusta ammattiliittojen apuna.



14 2018
Arkisto

Synkkä salaisuus

Toimittaja Ari Lahdenmäki on kirjoittanut lukuisia juttuja etiikasta ja naisten oikeuksista. Marraskuussa hän sai kaksi tuomiota seksuaalirikoksista. Journalisti haastatteli kahtatoista naista, jotka kertovat lisää Lahdenmäen pimeästä puolesta.

Akateeminen iltapäivälehtimies

Pasi Kivioja ennustaa väitöskirjassaan painettujen iltapäivälehtien loppua.

Villille tv-alalle toivotaan tes-suitsia

Elokuva- ja tv-alan työehtosopimuksesta halutaan yleissitova. Journalistiliitto toivoo päätöksen kohentavan alan palkkatasoa.

Utu-uutiset sumentavat todellisuuden

Uutiset kauppakeskuksen vaikeuksista tai alhaisen syntyvyyden aiheuttamasta huoltosuhdehuolesta eivät ole valheita. Silti ne vääristävät asioiden mittakaavan valeuutisille ominaiseen tapaan, kirjoittaa Janne Saarikivi.

Stor i truten. Mikael Sjövall är tillbaka i rollen som journalist och uppskattar möjligheten att ställa också de obekväma frågorna. ”Jag har alltid haft svårt att arbeta med tillrättalagd information där man på skyler över obekväma saker och bäddar in sanningen i begreppsliga rökridåer.”

En reporter som skyr rökridåer

Propagandabranschen kändes som en tvångströja för Mikael Sjövall. Som journalist får han ställa de besvärliga frågorna och berätta sanningen utan att bädda in den.

Vaikuttajasta vuorovaikuttajaksi

Yle tavoittelee tiiviimpää yleisösuhdetta sallimalla uutisten kommentoinnin. Suunnitelmissa on, että toimittajat käyttävät jatkossa osan työajastaan yleisön kanssa keskusteluun. Kyse voi olla uutistyön murroksesta, jossa toimittajien ammatti-identiteettiä määritellään uudelleen.

Toimittaja Tapio Mainio (oik.) työskentelee eläkeläisenä yhtä paljon kuin päivätyössä Helsingin Sanomissa. Nyt toimeksiantajia on useita. Yksi niistä on Kauppalehti, johon hän haastatteli metsänomistaja Jorma Seppästä Suomussalmella.

Samalla viivalla

Moni toimittaja jatkaa työntekoa eläkkeelle jäätyään. Töitä tekemällä voi päästä samaan ansiotasoon kuin aktiiviuran aikana.

Valokuvan puolustaja. Marina Ekroos perusti startupin suojellakseen valokuvakulttuuria, mutta ei ehdi itse enää juurikaan kuvata.

Oikeutta valokuville

Valokuvaaja Marina Ekroos haluaa pelastaa maailman huonosti rajatuilta valokuvilta.

Av kärlek till värvet

I Sverige visar en utredning att mediehusen de senaste åren kraftigt har dumpat frilansarnas arvoden. Något stort engagemang från dem som har fasta jobb har veterligen inte hörts av, skriver Jeannette Björkvist.

Raimo Tyykiluodon on 12 diktaattoria -sarjaa tehdessään pitänyt miettiä, miten kertoa diktaattorien teoista sekä aiheen vaatimalla vakavuudella että koukuttaen kuuntelijat. ”Kaikkea ei pidä kertoa paasaten sormi pystyssä, vaan kuuntelijalle pitää antaa mahdollisuus oivaltaa. Silloin asiat jäävät parhaiten mieleen.”

Sairaan kiinnostavat diktaattorit

Raimo Tyykiluoto mietti aloittaessaan 12 diktaattoria -radiosarjan tekemistä, miten kertoa julmuuksista pröystäilemättä. ”Sarjassa on myös tragikoomisuutta, joka tekee siitä kuunneltavan”, hän kertoo.

Vaarallinen suhde

Kriitikot usein tuntevat oman taiteenlajinsa tekijöitä. Milloin suhde on liian läheinen?

Koska Anni Kuittisen kansantanssiryhmän Motoran Pelmakat jäsenet asuvat eri paikkakunnilla ryhmä harjoittelee vain kerran kuussa. Intensiivisinä tanssiviikonloppuina harjoitustunteja kertyy yhteensä 10 – 14.

Ylpeästi kansantanssija

Anni Kuittinen haluaa murtaa kansantanssia koskevia ennakkoluuloja.

Nopea paluu journalistiksi

Sanna Keskinen, 44, aloittaa tammikuussa Kainuun Sanomien päätoimittajana.

Mediakunta hallituksen tärkein onnistuminen

Journalistiliitto saa joulukuussa uuden valtuuston ja hallituksen. Journalisti selvitti, missä nykyinen hallitus on mielestään onnistunut ja missä jäi parantamisen varaa.

Lapsuuden loppu

Kolmas kerta voisi sanoa toden, mutta sitä toimittaja Simo Ahtee ei uskalla Don Rosan haastattelussa yrittää.

Kieli, alkeet

Se että ihmiset käyttävät vapaamuotoisessa ilmaisussaan englanninkielisiä sanoja ja puhekielisiä muotoja, ei ole kielen rappiota. Se on tavallista kielellistä vaihtelua, kielen rikkautta, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Karhea kirja rikostoimittamisesta

Mielenkiintoisinta Oikeustoimittajien 30-vuotisjuhlakirjassa, Etusivun rikoksissa on juttuprosessien avaaminen ja toimittajan työhön liittyvät inhimilliset yksityiskohdat, kirjoittaa Marja Honkonen.

Höga inkomster med två roller

Personer som både är vd och chefredaktör, så kallade publishers, ligger på topp när man jämför förvärvsinkomsterna 2017 bland mediecheferna i Svenskfinland.

Othman fortsätter skriva

I veckan firades Henrik ”Otis” Othmans sista arbetsdag på Österbottens Tidning (ÖT). Othman hann jobba på ÖT, tidigare Jakobstads Tidning, i nästan 40 år. Han kommer som pensionär att titulera sig publicist.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta