Startup-henki 125 vuotta

JOURNALISTI
26.2.2015

Nina Erho, teksti

Vinkit: Näytelmä Päivälehden ajoista

Helsingin Sanomien edeltäjän Päivälehden synnystä tehdään näytelmä, joka sijoittuu vuoteen 1889. Silloin venäläinen sensuuri vahvistui, ja yhä tärkeämpi tavoite oli saada uutisoida riippumattomasti, vapaamielisesti ja suomeksi, luonnehti päätoimittaja Kaius Niemi taannoin Hesarissa.

Kun Niemeltä kysyy, millaista aikaa elämme nyt, hän sanoo, että Suomen ja Euroopan vaikeat ajat pitävät tiedonjanoa yllä.

”Huolella tehdylle journalismille on suuri tarve.”

Jos nyky-Hesarista tehdään 125 vuoden päästä näytelmä, se kertoo Niemen mukaan siitä, kuinka lehden alkuperäinen ydin, laadukkaan journalismin tekeminen, kantoi yli digimurroksen.

Päivälehden alkuajoissa oli startup-tyylisiä piirteitä, jotka sopivat erityisesti nykyaikaan. Intohimolla, omistautumisella ja kekseliäisyydellä on yhä tärkeämpi merkitys.”

Päivälehti-näytelmän päähenkilöitä ovat Eero Erkko, Juhani Aho ja Arvid Järnefelt. Niemi arvelee, että nyky-Hesarista aikanaan tehtävä näytelmä kuvaa niitä, jotka uskoivat lujasti journalismiin ja ajattelivat riittävän pitkälle tulevaisuuteen.

”Jos käsikirjoitus svengaa, siinä on draamaa mutta myös optimismia. Kumpaakaan ei puutu tästä ajasta.”

Nina Erho

Ihanteiden aika – Päivälehden piiri. Nuori Suomi 125 vuotta sitten.
Näytelmä 12. 3. – 8. 4. Aleksanterin teatterissa Helsingissä.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta