Poimuri

JOURNALISTI
26.2.2015


Mediasta sanottua.

Maksumuuri yksinäänkin auttaa digipuolta, mutta on vaikea sanoa, pelastaako se koko paperilehteen nojannutta lehtitaloa. Se riippuu siitä, minkä verran saamme sähköisiin palveluihin kokonaan uusia tilaajia.

Keskisuomalaisen sähköisten sisältöjen tuottaja Ville Grahn Suomen Lehdistössä 1/2015


Minkä takia sitten media, jonka edustaja minäkin olen, suoltaa tällaista potaskaa uutisvirtoihinsa? Saadakseen klikkauksia. Nyt lähes kaikki sanomalehdet ovat siirtämässä uutissisältönsä maksumuurin taakse. Ehkä viimein saamme väännettyä bullshit-hanat kiinni.

Verkkotuottaja Eero Leppänen Lapin Kansassa 12. helmikuuta


Ratkaisumme [STT:n palveluista luopuminen] ei liity STT:n sisältöjen laatuun, jota pidämme erinomaisena. Kysymys on digipalvelujemme maksumuurista, joka asettaa meille kovat velvoitteet kaikissa kanavissa. Lukijat odottavat meiltä omaa, syvällistä ja monipuolisesti näkökulmia avaavaa sisältöä. Ei riitä, että meillä on samat sisällöt kuin ilmaiseksi uutisia jakelevilla viestimillä.

Päätoimittaja Kaius Niemi Helsingin Sanomissa 12. helmikuuta


On selvää, että ammattijournalistien tuottamaa sisältöä ei kannata pitkän päälle ilmaiseksi jakaa. Siitä on saatava raha niin kuin kaikista muistakin hyvistä palveluista. Ihmisiä on verkossa totutettu pitkän aikaa ilmaiseen sisältöön, mutta tämä tulee kyllä loppumaan.

Alma Median toimitusjohtaja Kai Telanne Yle Uutisten verkkosivuilla 13. helmikuuta



3 2021
Arkisto

Vaalikoneet vaikuttavat äänestyspäätöksiin. Millaista valtaa käyttävät koneiden tekijät?

Vaalikone ei ole lelu, vaan journalistinen tuote. Esimerkiksi Ylen vaalikoneen takana on kymmeniä tekijöitä, kymmeniä sivuja väitteitä ja yli puolen vuoden työ. Miten vaalikone rakennetaan reilusti? Miten siitä pitäisi kertoa käyttäjille?

Journalistiliitto on aina vaatinut mahdottomia

Loma, viisipäiväinen työviikko tai työehtosopimukset tuntuivat mahdottomilta ajatuksilta ennen kuin riittävä määrä ihmisiä alkoi vaatia niitä. ”Ei riitä, että jäämme vain puolustamaan saavutettuja etuja”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Ilahduit, kun viisi alaistasi lähti kilpailevaan lehteen, Arno Ahosniemi

Kauppalehden vastaava päätoimittaja esittää olevansa ikäistään vanhempi mies, joka odottaa turhaan työtarjousta Etelärannasta.

Koskelan surman uutisoinnissa jäi kertomatta, kuka leikkasi lapsilta

”Helsingistä piirtyy uutisten kautta omituinen kuva kaupunkina, jossa jokin mystinen luonnonvoima kasvattaa luokkakokoja ja näkymätön käsi silppuaa erityisopetuksen kelvottomaan kuntoon”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Historian ensimmäinen toimittajien työehtosopimus on ­allekirjoitettu! Edessä työnantajan Åke Heiniö ja Arvi V. Mäkinen sekä työntekijöitä edustanut Jyrki Juuti, takana Pauli Strandén ja Esko Muinonen vuonna 1967. Kuva: Uuskuva. SJL. KA.

Satavuotias Journalistiliitto aloitti pienenä herrakerhona ja kasvoi vahvaksi ammattiliitoksi

Journalistiliitto on taistellut journalistien oikeuksien ja paremman journalismin puolesta jo vuosisadan - työnantajan ja itse tsaarin vastustuksesta huolimatta.

Konflikten tar kontextens plats

”Nyhetsmedier kan inte bortförklara sitt ansvar för förvirringen genom att peka finger mot myndigheter och politiker”, skriver Dan Lolax.

Auttaisiko työvälinepooli, jos etätyö jää pysyväksi?

Ergonomisen työskentelyn järjestäminen ei ole yksin työntekijän vastuulla – ei työpaikalla eikä kotona työskennellessä, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Tuomas Aalto.

Virus muuntuu, mutta sitä ei muunneta

”Joskus kieleen vakiintuu yhdyssanoja, jotka tarkoittavat keskenään samaa, vaikka niiden osat ovat eri järjestyksessä ja toinen on muutenkin saattanut vaikuttaa toista epäloogisemmalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Pikkukengillä potku omaan takapuoleen

Kiitos siististä sisätyöstä, ajatteli Heikki Kuutti hyisenä pakkaspäivänä. Sitten uutispäällikkö sai juttuidean.

Journalistien työttömyyskassa Finka sulautuu osaksi uutta jättikassaa

Uudesta kassasta tulee Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa. Kolmen kassan yhdistyminen tuo liitolle säästöjä ja lisää kassan yhteiskunnallista vaikutusvaltaa.

Näin tekijänoikeusrahat kiertävät

Tekijänoikeusjärjestö Kopioston kautta kulkee vuosittain noin 50 miljoonaa euroa, jotka se jakaa eteenpäin tekijänoikeuksien haltijoille.

Nitrodiskotaiteilija on poissa

Taittaja-graafikko Hannu Marttinen 12. 9. 1945 Helsinki – 10. 2. 2021 Hämeenlinna

Pienestä naisesta jäi iso jälki

Toimittaja Leena Seretin 11. 11. 1959 Kemi – 28. 1. 2021 Sipoo

Päätoimittaja puolusti koskiluontoa ja periaatteitaan

Päätoimittaja Seppo Vento 13. 6. 1930 Vesanto – 9. 2. 2021 Joensuu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta