Vapautta vailla harkintaa

JOURNALISTI
5.2.2015

Virpi Latva, pariisi, teksti
Richard Bord/Getty Images, kuva

Kisa katsojaluvuista vaaransi panttivangit Pariisissa.

Charlie Hebdon terrori-isku Pariisissa sai kansan marssimaan kaduille lehdistön vapauden puolesta. Mutta jo tapausta seuranneiden kahden panttivankidraaman yhteydessä alettiin puhua vapauden rajoista. Katsojaennätyksistä kilpailevat suorat uutislähetykset tapahtumapaikalta nimittäin vaikeuttivat poliisin toimintaa ja vaaransivat panttivankien turvallisuuden.

Kahden samanaikaisen panttivankitilanteen uutisointi kääntyi nopeasti televisiokanavien väliseksi taisteluksi katsojaluvuista. Poliisien piirittämään kirjapainoon soittaneet toimittajat saivat puhelinkommentteja niin terroristeilta kuin panttivangeiltakin. Kosher-marketin kaapannut terroristi otti puolestaan itse yhteyttä kaupallisen BFM TV:n uutistoimitukseen.

Kymmenet panttivankien olinpaikkaan suunnatut televisiokamerat kiinnostivat myös kaappaajia. Paitsi narsistista tyydytystä, ne antoivat reaaliaikaista tietoa poliisin liikkeistä. Tapahtumapaikalle kerääntyneitä panttivankien omaisia haastatelleet toimittajat saivat tapauksen jälkeen haukkuja niin asianosaisilta kuin sisäministeriltä ja yleiseltä syyttäjältäkin.

 

Televisiokanavia pujotelleilta terroristeilta jäi nimittäin aivan sattumalta näkemättä BFM TV:n uutispätkä, jossa toimittaja kertoi osan panttivangeista piiloutuneen kaupan kylmähuoneeseen. Kansallisen France 2 -television uutisankkurille valkeni kesken suoran lähetyksen, ettei haastateltava panttivangin sisko ollut vielä puhunut asiasta poliisille. Veljensä nimeltä maininnut nainen ei tiennyt tämän onnistuneen piiloutumaan kaappaajalta marketin keittiöön tiskipöydän alle.

Terrorismin vastaisen yksikön RAID:n toimintaa Porte de Vincennesin kaappaustilanteessa koordinoinut poliisi Claude Marty uskoo, ettei sähköiseen mediaan tottunut toimittajasukupolvi osaa ottaa suoran lähetyksen riskejä vakavasti.

”Pariisin edellinen kahdenkymmenen vuoden takainen terrori-isku ei ollut vielä internetin aikaa eikä herättänyt näitä kysymyksiä.”

Sähköistä mediaa valvova elin CSA kutsui viime viikolla radio- ja televisioyhtiöiden edustajat koolle saamaan ohjeistusta terrorismin ja panttivankitilanteiden uutisoinnista.

Kuva: Kameroiden ristitulessa. Tv-kanavien uutiskilpailu olisi voinut koitua kohtalokkaaksi Pariisin panttivangeille.

Charlie Hebdo

  • Poliittinen pilalehti syntyi vuoden 1968 opiskelijamellakoiden hengessä vuonna 1970.
  • Lehden normaalipainos on 45 000. Terrori-iskun jälkeistä numeroa on painettu seitsemän miljoonaa.
  • Henkiin jääneet toimittajat jatkavat lehden tekoa sanomalehti Libérationin tiloissa.


4 2021
Arkisto

Merja Ylä-Anttila pitää Yle-lain uudistusta tarpeettomana, mutta välttelee kommentoimasta sitä julkisesti

Merja Ylä-Anttila tuli Ylen toimitusjohtajaksi vuonna 2018. Hän on sen jälkeen ehtinyt uudistaa Ylen organisaation, jättää kädenjälkensä Ylen strategiaan ja tutustua hieman uusiin kollegoihinsa kahvittelemalla noin neljänsadan yleläisen kanssa.

Median ammattilaisen on tiedettävä, kenen ideologiaa edistää

Tiedotusvälineen pitää saada itse valita, mitä sanoja ja käsitteitä käyttää. On kuitenkin tiedettävä, mistä käsitteet ovat peräisin ja kenen ideologiaa ne pönkittävät, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Väkivalta varjostaa ja mustasukkaisuus piinaa – miksi otsikoissa raiskaukset vain tapahtuvat, kysyy toimittaja Sara Harju

Sukupuolittuneessa ja seksuaalisessa väkivallassa tekijä usein ohitetaan käyttämällä passiivia ikään kuin väkivalta olisi hallitsematon voima, jota vastaan ei voi pyristellä.

Toimittajana saat kätevästi näkyvyyttä sometilillesi ja laukkumallistollesi, Jenni Alexandrova

Radiotoimittaja Jenni Alexandrova kirjoittaa blogissaan viineistä ja ihmettelee, miksi Alko ei ole lähettänyt hänelle lahjaviinejä.

Liian pitkälle menevä tasa-arvo on hyvä tarina, mutta harvoin totta

Tällaisessa ilmapiirissä ei ole suuri ihme, että maan suurin sanomalehti alkaa nähdä kaiken paitsi luonnontieteellisen tutkimuksen luisuvan tieteellisyydestä kohti silkkaa ”intersektionaalista ideologiaa”, kirjoittaa Janne Zareff.

Näin Journalistiliitto toimii

Satavuotiaalla Journalistiliitolla on toimisto Helsingin Hakaniemessä, mutta jäseniä ympäri maan. Mitä tekevät liiton toimitusosastot, paikallisyhdistykset, valtuusto, hallitus ja toimisto?

Kuusi vuotta sitten freelancerit petettiin. Nyt lainsäätäjät voivat turvata luovan työn tekijöiden elannon.

Luovan työn tekijöiden kohtuulliset korvaukset voitaisiin varmistaa, kun EU-pykäliä tuodaan kotimaiseen tekijänoikeuslainsäädäntöön, kirjoittaa Sanna Nikula.

Uudet puolueet eivät sopeutuneet kirjoitusohjeeseen

”Moni uusi puolueennimi oli rakenteeltaan erilainen kuin vanhat, joten niiden erisnimisyyden häivyttäminen alkukirjaintempulla tuntui oudolta robotiikalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Den ensidiga bevakningen av rikspolitiken

Att den åländska riksdagsledamoten är den mest frekvent intervjuade rikspolitikern i de åländska medierna är varken konstigt eller fel, det är avsaknaden av andra röster som är det, skriver Felicia Bredenberg.

Kun hätä on suurin, on kollega lähellä

Juuri kun Radio Novan uutiset olivat alkamassa, ankkuri Jussi Karhunen tunsi muljahduksen mahassaan.

Totuuden tyyni tulkki on poissa

Toimittaja Jorma Lehto 2. 3. 1947 Seinäjoki – 25. 3. 2021 Mustasaari

”Alla finlandssvenska medier är dåliga på något sätt”

Vårens näst sista Mediespråkswebbinarium kräver självironi och god humor. Den 23 april ger sig komikern Alfred Backa nämligen på den finlandssvenska journalistiken i en roast där alla får sig kring öronen.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta