Vapautta vailla harkintaa

JOURNALISTI
5.2.2015

Virpi Latva, pariisi, teksti
Richard Bord/Getty Images, kuva

Kisa katsojaluvuista vaaransi panttivangit Pariisissa.

Charlie Hebdon terrori-isku Pariisissa sai kansan marssimaan kaduille lehdistön vapauden puolesta. Mutta jo tapausta seuranneiden kahden panttivankidraaman yhteydessä alettiin puhua vapauden rajoista. Katsojaennätyksistä kilpailevat suorat uutislähetykset tapahtumapaikalta nimittäin vaikeuttivat poliisin toimintaa ja vaaransivat panttivankien turvallisuuden.

Kahden samanaikaisen panttivankitilanteen uutisointi kääntyi nopeasti televisiokanavien väliseksi taisteluksi katsojaluvuista. Poliisien piirittämään kirjapainoon soittaneet toimittajat saivat puhelinkommentteja niin terroristeilta kuin panttivangeiltakin. Kosher-marketin kaapannut terroristi otti puolestaan itse yhteyttä kaupallisen BFM TV:n uutistoimitukseen.

Kymmenet panttivankien olinpaikkaan suunnatut televisiokamerat kiinnostivat myös kaappaajia. Paitsi narsistista tyydytystä, ne antoivat reaaliaikaista tietoa poliisin liikkeistä. Tapahtumapaikalle kerääntyneitä panttivankien omaisia haastatelleet toimittajat saivat tapauksen jälkeen haukkuja niin asianosaisilta kuin sisäministeriltä ja yleiseltä syyttäjältäkin.

 

Televisiokanavia pujotelleilta terroristeilta jäi nimittäin aivan sattumalta näkemättä BFM TV:n uutispätkä, jossa toimittaja kertoi osan panttivangeista piiloutuneen kaupan kylmähuoneeseen. Kansallisen France 2 -television uutisankkurille valkeni kesken suoran lähetyksen, ettei haastateltava panttivangin sisko ollut vielä puhunut asiasta poliisille. Veljensä nimeltä maininnut nainen ei tiennyt tämän onnistuneen piiloutumaan kaappaajalta marketin keittiöön tiskipöydän alle.

Terrorismin vastaisen yksikön RAID:n toimintaa Porte de Vincennesin kaappaustilanteessa koordinoinut poliisi Claude Marty uskoo, ettei sähköiseen mediaan tottunut toimittajasukupolvi osaa ottaa suoran lähetyksen riskejä vakavasti.

”Pariisin edellinen kahdenkymmenen vuoden takainen terrori-isku ei ollut vielä internetin aikaa eikä herättänyt näitä kysymyksiä.”

Sähköistä mediaa valvova elin CSA kutsui viime viikolla radio- ja televisioyhtiöiden edustajat koolle saamaan ohjeistusta terrorismin ja panttivankitilanteiden uutisoinnista.

Kuva: Kameroiden ristitulessa. Tv-kanavien uutiskilpailu olisi voinut koitua kohtalokkaaksi Pariisin panttivangeille.

Charlie Hebdo

  • Poliittinen pilalehti syntyi vuoden 1968 opiskelijamellakoiden hengessä vuonna 1970.
  • Lehden normaalipainos on 45 000. Terrori-iskun jälkeistä numeroa on painettu seitsemän miljoonaa.
  • Henkiin jääneet toimittajat jatkavat lehden tekoa sanomalehti Libérationin tiloissa.


4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta