Vapautta vailla harkintaa

JOURNALISTI
5.2.2015

Virpi Latva, pariisi, teksti
Richard Bord/Getty Images, kuva

Kisa katsojaluvuista vaaransi panttivangit Pariisissa.

Charlie Hebdon terrori-isku Pariisissa sai kansan marssimaan kaduille lehdistön vapauden puolesta. Mutta jo tapausta seuranneiden kahden panttivankidraaman yhteydessä alettiin puhua vapauden rajoista. Katsojaennätyksistä kilpailevat suorat uutislähetykset tapahtumapaikalta nimittäin vaikeuttivat poliisin toimintaa ja vaaransivat panttivankien turvallisuuden.

Kahden samanaikaisen panttivankitilanteen uutisointi kääntyi nopeasti televisiokanavien väliseksi taisteluksi katsojaluvuista. Poliisien piirittämään kirjapainoon soittaneet toimittajat saivat puhelinkommentteja niin terroristeilta kuin panttivangeiltakin. Kosher-marketin kaapannut terroristi otti puolestaan itse yhteyttä kaupallisen BFM TV:n uutistoimitukseen.

Kymmenet panttivankien olinpaikkaan suunnatut televisiokamerat kiinnostivat myös kaappaajia. Paitsi narsistista tyydytystä, ne antoivat reaaliaikaista tietoa poliisin liikkeistä. Tapahtumapaikalle kerääntyneitä panttivankien omaisia haastatelleet toimittajat saivat tapauksen jälkeen haukkuja niin asianosaisilta kuin sisäministeriltä ja yleiseltä syyttäjältäkin.

 

Televisiokanavia pujotelleilta terroristeilta jäi nimittäin aivan sattumalta näkemättä BFM TV:n uutispätkä, jossa toimittaja kertoi osan panttivangeista piiloutuneen kaupan kylmähuoneeseen. Kansallisen France 2 -television uutisankkurille valkeni kesken suoran lähetyksen, ettei haastateltava panttivangin sisko ollut vielä puhunut asiasta poliisille. Veljensä nimeltä maininnut nainen ei tiennyt tämän onnistuneen piiloutumaan kaappaajalta marketin keittiöön tiskipöydän alle.

Terrorismin vastaisen yksikön RAID:n toimintaa Porte de Vincennesin kaappaustilanteessa koordinoinut poliisi Claude Marty uskoo, ettei sähköiseen mediaan tottunut toimittajasukupolvi osaa ottaa suoran lähetyksen riskejä vakavasti.

”Pariisin edellinen kahdenkymmenen vuoden takainen terrori-isku ei ollut vielä internetin aikaa eikä herättänyt näitä kysymyksiä.”

Sähköistä mediaa valvova elin CSA kutsui viime viikolla radio- ja televisioyhtiöiden edustajat koolle saamaan ohjeistusta terrorismin ja panttivankitilanteiden uutisoinnista.

Kuva: Kameroiden ristitulessa. Tv-kanavien uutiskilpailu olisi voinut koitua kohtalokkaaksi Pariisin panttivangeille.

Charlie Hebdo

  • Poliittinen pilalehti syntyi vuoden 1968 opiskelijamellakoiden hengessä vuonna 1970.
  • Lehden normaalipainos on 45 000. Terrori-iskun jälkeistä numeroa on painettu seitsemän miljoonaa.
  • Henkiin jääneet toimittajat jatkavat lehden tekoa sanomalehti Libérationin tiloissa.


5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta