Tutkiva journalismi yhdistää voimia

JOURNALISTI
5.2.2015

 Jussi Tuormaa, Augsburg, teksti

”On totuutta tavoittelevia, mutta myös sensaatioita metsästäviä tutkivia journalisteja”, sanoo Hans Leyendecker, Süddeutsche Zeitungin (SZ) poliittisen toimituksen esimies ja Saksan tunnetuin tutkiva toimittaja jo 1980-luvun alusta Der Spiegelissä työskennellessään.

Saksassa on alkanut tutkivan journalismin renessanssi vastapainona mediatalojen rajuille supistuksille. Koventunut kilpailu pakottaa erottautumaan omaperäisillä hankkeilla, jutuilla ja skuupeilla. Maassa on syntynyt uutta tutkivan journalismin yhteistyötä.

SZ ja alueelliset yleisradioyhtiöt NDR ja WDR käynnistivät viime helmikuussa tutkivan hankkeen. Se poiki ensimmäiseksi paljastuksen Yhdysvaltojen ja Saksan tiedustelupalveluiden yhteistyöstä vuosina 2004 – 2009.

Seuraava yhteishanke oli jo kansainvälinen. Suuryritysten veronkiertoa paljastaneiden Luxemburg-vuotojen selvittämiseen osallistui saksalaisten toimijoiden lisäksi tutkivien toimittajien verkosto, jossa oli mukana myös brittiläinen The Guardian.

Muita uusia kuvioita ovat Die Zeitin ja yleisradioyhtiö BR:n yhteistyö sekä tutkivien journalistien kollektiivi Correctiv, joka toimii Bosch-säätiön ja joukkorahoituksen turvin lehtitaloista riippumattomana.

Hans Leyendecker korostaa yhteistyön merkitystä. Journalistien tehtävä on tuoda julkisuuteen jotain, mitä ei ole aiemmin tiedetty.

”Tutkiva journalismi on päivittäistä puurtamista, ei vain skuupin metsästystä.”



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta