Seuraavana maalina siintää yleissitovuus

Elokuva- ja tv-tuotantoyhtiöt saivat uuden, entistä laajemman työehtosopimuksen.

Helpottunutta hymyä. Ilkka Vanne ja Terhi Tarvainen olivat neuvottelemassa elokuva- ja tv-tuotantoihin uusia työehtoja. Tiukimmissa kohdissa väännöt tulivat uniin asti, ay-konkari Vanne myöntää.

JOURNALISTI
5.2.2015

Marja Honkonen, teksti
Heli Saarela, kuva

Miltei kolmen vuoden neuvottelu-urakka päättyi kelpo tulokseen, kun elokuva- ja televisiotuotannoille hyväksyttiin uusi, entistä laajempi työehtosopimus. Journalistiliiton, Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liiton sekä Palvelualojen työantajien sopimus astui voimaan helmikuun alussa. Journalistiliitosta sopimuksen piirissä on noin 400 työntekijää.

Uusi sopimus mahdollistaa jaksotyöajan käytön ja parantaa paikallista sopimista. Neuvotteluissa mukana olleet Yhdistyneitä mediatyöntekijöitä edustanut Ilkka Vanne ja SJL:n työehtoasiamies Terhi Tarvainen uskovat sopimuksen olevan kaikkien kannalta niin hyvä, että se houkuttelee entistä useampia tv-tuotantoyhtiöitä järjestäytymään.

Työntekijäpuolen haave on, että sopimuksesta tulisi yleissitova. Tavoite on vielä kaukana, sillä järjestäytyneitä on kourallinen.

”Elokuvapuolella vanhaa sopimusta on noudatettu hyvin. TV-puolella tilanne on ollut villi. Siellä ehdot on tempaistu omasta päästä”, Vanne sanoo.

 

Työaikakysymys oli yksi neuvottelujen hankalimmista. Aiemmin tuotantoja sitoi kahdeksan tunnin työaika, ja ylitöitä kertyi lähes päivittäin. Nyt työvuorot voidaan suunnitella eri pituisiksi tuotannon tarpeen mukaan. Säännöllisen työajan ylimenevä osa maksetaan jaksoylitöinä.

”Tuotantojen aikatauluttamisesta tulee joustavampaa. Se edellyttää kuitenkin hyvää ennakkosuunnittelua”, sanoo lukuisissa tuotannoissa työskennellyt Vanne.

Kirjaus ei ole pelkkä voitto. Palkkoihin saadut pienet korotukset ja jaksoylityön tuomat rahat eivät täysin korvaa lovea, joka syntyy jatkuvien ylitöiden vähentyessä. Tarvainen muistuttaa, että jaksotyön toimivuutta seurataan sopimuskauden aikana.

Uuden sopimuksen myötä halutaan kehittää tuotantoyhtiöihin myös luottamusmiesjärjestelmää. Tämä tavoite mielessä osa paikallisesti sovittavista asioista on rajattu luottamusmiehen kanssa puitaviksi, Tarvainen kertoo.

Sekä Tarvainen että Vanne pitävät sopimusta tilanteeseen nähden hyvänä.

”Pahimmassa vaiheessa neuvotteluja tuntui, että miten kehtaa näyttää kavereille naamaansa, jos joudutaan hyväksymään huono sopimus. Ei tähän kukaan ole täysin tyytyväinen, muttei mikään osapuoli ole sitä mieltä, että mentiin metsään. Tämän kanssa pystyy elämään”, Vanne summaa.

Kuva: Helpottunutta hymyä. Ilkka Vanne ja Terhi Tarvainen olivat neuvottelemassa elokuva- ja tv-tuotantoihin uusia työehtoja. Tiukimmissa kohdissa väännöt tulivat uniin asti, ay-konkari Vanne myöntää.



9 2018
Arkisto
Maisemakonttori. Pilvikki Kause työskentelee yhteisöllisessä työhuoneessa Porton keskustassa. Monet työkavereista ovat eri alojen ”läppärikulkureita”. Naapuritavernassa lounasta saa alle neljällä eurolla. ”Maisemat työhuoneen ikkunasta herättävät aina kateutta”, Kause kertoo.

Hankala alku löytöretkeilijöiden maassa

Muutto uuteen maahan oli vaikeampi kuin kokenut freelancetoimittaja Pilvikki Kause osasi odottaa. Arjen yksinhuoltajana, sairastellessa ja keikkojen harvetessa hän alkoi epäillä, osaako enää kirjoittaakaan.

Spotlights reporter Annvi Gardbergs program om silvervatten nominerades till Snöspaden 2017 bland annat för att hon lyckades lyfta upp och väcka en bred samhällsdebatt om ett tidigare relativt okänt problem.

Hårt efterspel i silvervattnets spår

Yle Spotlights Annvi Gardberg hade räknat med att hennes avslöjande om folk som dricker silvervatten kunde ge höga svallvågor. Men hon hade inte räknat med hur hårt hennes intervjuobjekt skulle drabbas.

Viranomainen vastaa, jos tietopyyntö miellyttää

Toimittajat kertovat viranomaisten vastaavan asiakirjapyyntöihin hyvin, mutta vaikeissa aiheissa ensimmäinen vastaus on usein ”ei”. Jos tiedot jäävät saamatta, harva tekee muuta kuin urputtaa kollegalle.

Tasa-arvobotti on saanut pohtimaan haastateltavien valintoja, Koillissanomien toimituspäällikkö Jenny Halvari kertoo. Vasemmalla kesätoimittaja Vappu Jaakkola.

Journalismi jää kauas tasa-arvosta

Tasa-arvokeskustelu ei ole lisännyt naisten määrää uutisissa. Heinäkuussa parhaiten pärjäsi Koillissanomat. Helsingin Sanomien 50–50-tavoite on kaukana.

Uudistusmielinen uutisjournalisti

Helsingin Sanomista Iltalehden vastaavaksi päätoimittajaksi siirtyvä Erja Yläjärvi uskoo sääuutisiin ja lifestyle-sisältöihin.

Tuntematon koodari

Moni ei edes tiedä, että suomalaiset mediat käyttävät itsekin algoritmeja ja tekevät niiden avulla journalistisia ratkaisuja. Usein ratkaisuja tekee tuntematon koodari, kirjoittaa Elina Grundström.

Kirstu kilisemään kaukomailla

Freelanceriksi ulkomaille, mutta miten? Kokeneet toimittajat kertovat viisi vinkkiä.

Eläkkeellä oleva Heikki Kotilainen toi keräämänsä kuvalakanat näytille Journalistiliiton tiloihin Hakaniemeen. Toistuvia kuvituskuvia hän on kerännyt parin vuoden ajan. Kotilainen ei halua esiintyä ”besserwisserinä”, vain ihmettelevänä ja vähän huvittuneena seuraajana. ”Ei uutiskuva-addiktio mihinkään katoa.”

Joka päivä sama kuva poliisimerkistä

Vanhaa kuvatoimittajaa ja kuvaajaa ihmetyttää sisällöttömien kuvien viljely verkkojutuissa.

Kun tutkijanura ei tuntunutkaan omalta, Laura Koponen ryhtyi hyödyntämään tietojaan tiedetoimittajana. Tähtitieteessä eniten uutta raportoitavaa kertyy astrobiologian ja eksoplaneettojen tutkimuksesta. ”Ehkä maapallon hankaluudet ajavat ajattelemaan elämän edellytyksiä muualla avaruudessa.” Kuva otettiin Helsingin observatoriossa, jossa on myös Koposen työnantajan Ursan tiloja.

Arjen ympyröitä ylemmäs

Tähdet ja avaruus -lehden toimitussihteeri Laura Koponen saa työssään pyöritellä kokonaisen universumin asioita. ”Vaikeinta on tieteen eturintamaan liittyvä epävarmuus, ja joudun usein kirjoittamaan ’mahdollisesti, kenties, saattaa olla’.”

Journalistiliiton uusi lakimies Rami Lindström odottaa innolla muun muassa tes-neuvotteluja, joista hänellä on aiempaakin kokemusta. ”Niissä täytyy ottaa isoja kokonaisuuksia haltuun, huomioida eri intressit ja löytää ratkaisuja nopeasti. Saan itsestäni eniten irti, kun työ on muuta kuin tasaista hallinnointia.”

Auttaminen on kivaa

Journalistiliiton uusi lakimies Rami Lindström selvittää ensitöikseen Ylen irtisanomisia.

Hyvä draivi viehättää Ylessä

Stefani Urmas on aloittanut Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan visuaalisuudesta vastaavana päällikkönä.

Ohjelmapäällikkö Nina Jokiaho nosti Radio Novan Suomen viime vuoden kuunnelluimmaksi kaupalliseksi radiokanavaksi.

Kuuntelijan kuuntelija

Radio Novan ohjelmapäällikkö Niina Jokiaho hilasi kanavan takaisin huipulle.

Kesä koko vuoden

Miten säilyttää lomaltapaluun olotila marraskuuhun? Nämä vinkit kirjautuvat vuodesta toiseen Nina Erhon ”kaikkien aikojen työhyvinvointisyksy” -listoille.

Stuntreportrar och föregångare

Det finns stuntreportage där det känns som om redaktörens eller redaktionens upplevelse spelar en större roll än publikens, skriver Lina Laurent.

Oikein ajoitetut sanat

Manu Marttinen ja joukko muita Taloussanomien määräaikaisia oli puimassa yt-neuvottelujen tilannetta, kun huoneeseen paukkasi vakitoimittaja kyselemään luottamusmieheltä omaa työasiaansa.

Karjalaisen tuottaja Laura Määttänen sai jo lapsena tuntuman ampumiseen, kun poliisi-isä vei hänet ampumaradalle.

Katse tähtäimeen ja mieli tyhjäksi

Laura Määttänen hakee mielen ja sormen harmoniaa urheiluammunnasta. Silloin ajatukset eivät ole otsikoinnissa.

Husiksen kulisseista

Staffan Bruunin kirja Mies joka rakasti uutisia on ”toimittajamuistelmat”, jonka loppu on omistettu Hbl:n poikkeuksellisen jyrkälle alamäelle.”Osa ilmiöistä on koko alalle tuttuja, mutta yksityiskohdat hätkähdyttävät”, kirjoittaa Nina Erho.

Somekansa sokissa

Sanakirja ei vielä tunne somekansaa, mutta sen suosio näyttää nousevan kohisten, kirjoittaa Vesa Heikkinen Kieli-kolumnissaan.

Ehdotus: SJL:n uudeksi nimeksi Mediantekijät

Tulevien vuosien taloutta ja toimintaa suunnitelleen työryhmän puheenjohtajan Lauri Lähteenmäen mukaan liiton satavuotisjuhla vuonna 2021 olisi hyvä ajankohta nimen vaihtamiselle.

Bernerin mediaryhmä jätti rahoituksen auki

”On riittämätöntä ja kestämätöntä, että esitetyille toimenpiteille ei ole varattu rahoitusta käytännöllisesti katsoen lainkaan”, SJL:n puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Bärlund vill locka fler journalister

Från augusti är Johan Bärlund ny rektor för Social- och kommunalhögskolan i Helsingfors. Han ser det som en stor utmaning att åter få upp intresset för journalistikstudier.

HSS Media rekryterar reportrar

Senast i oktober kommer HSS Media att ha två nyanställda reportrar, varav en kommer att bli placerad i Vasa och en i Jakobstad.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta