Helpottunutta hymyä. Ilkka Vanne ja Terhi Tarvainen olivat neuvottelemassa elokuva- ja tv-tuotantoihin uusia työehtoja. Tiukimmissa kohdissa väännöt tulivat uniin asti, ay-konkari Vanne myöntää.

Seuraavana maalina siintää yleissitovuus

JOURNALISTI
5.2.2015

Marja Honkonen, teksti
Heli Saarela, kuva

Elokuva- ja tv-tuotantoyhtiöt saivat uuden, entistä laajemman työehtosopimuksen.

Miltei kolmen vuoden neuvottelu-urakka päättyi kelpo tulokseen, kun elokuva- ja televisiotuotannoille hyväksyttiin uusi, entistä laajempi työehtosopimus. Journalistiliiton, Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liiton sekä Palvelualojen työantajien sopimus astui voimaan helmikuun alussa. Journalistiliitosta sopimuksen piirissä on noin 400 työntekijää.

Uusi sopimus mahdollistaa jaksotyöajan käytön ja parantaa paikallista sopimista. Neuvotteluissa mukana olleet Yhdistyneitä mediatyöntekijöitä edustanut Ilkka Vanne ja SJL:n työehtoasiamies Terhi Tarvainen uskovat sopimuksen olevan kaikkien kannalta niin hyvä, että se houkuttelee entistä useampia tv-tuotantoyhtiöitä järjestäytymään.

Työntekijäpuolen haave on, että sopimuksesta tulisi yleissitova. Tavoite on vielä kaukana, sillä järjestäytyneitä on kourallinen.

”Elokuvapuolella vanhaa sopimusta on noudatettu hyvin. TV-puolella tilanne on ollut villi. Siellä ehdot on tempaistu omasta päästä”, Vanne sanoo.

 

Työaikakysymys oli yksi neuvottelujen hankalimmista. Aiemmin tuotantoja sitoi kahdeksan tunnin työaika, ja ylitöitä kertyi lähes päivittäin. Nyt työvuorot voidaan suunnitella eri pituisiksi tuotannon tarpeen mukaan. Säännöllisen työajan ylimenevä osa maksetaan jaksoylitöinä.

”Tuotantojen aikatauluttamisesta tulee joustavampaa. Se edellyttää kuitenkin hyvää ennakkosuunnittelua”, sanoo lukuisissa tuotannoissa työskennellyt Vanne.

Kirjaus ei ole pelkkä voitto. Palkkoihin saadut pienet korotukset ja jaksoylityön tuomat rahat eivät täysin korvaa lovea, joka syntyy jatkuvien ylitöiden vähentyessä. Tarvainen muistuttaa, että jaksotyön toimivuutta seurataan sopimuskauden aikana.

Uuden sopimuksen myötä halutaan kehittää tuotantoyhtiöihin myös luottamusmiesjärjestelmää. Tämä tavoite mielessä osa paikallisesti sovittavista asioista on rajattu luottamusmiehen kanssa puitaviksi, Tarvainen kertoo.

Sekä Tarvainen että Vanne pitävät sopimusta tilanteeseen nähden hyvänä.

”Pahimmassa vaiheessa neuvotteluja tuntui, että miten kehtaa näyttää kavereille naamaansa, jos joudutaan hyväksymään huono sopimus. Ei tähän kukaan ole täysin tyytyväinen, muttei mikään osapuoli ole sitä mieltä, että mentiin metsään. Tämän kanssa pystyy elämään”, Vanne summaa.

Kuva: Helpottunutta hymyä. Ilkka Vanne ja Terhi Tarvainen olivat neuvottelemassa elokuva- ja tv-tuotantoihin uusia työehtoja. Tiukimmissa kohdissa väännöt tulivat uniin asti, ay-konkari Vanne myöntää.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta