Helpottunutta hymyä. Ilkka Vanne ja Terhi Tarvainen olivat neuvottelemassa elokuva- ja tv-tuotantoihin uusia työehtoja. Tiukimmissa kohdissa väännöt tulivat uniin asti, ay-konkari Vanne myöntää.

Seuraavana maalina siintää yleissitovuus

JOURNALISTI
5.2.2015

Marja Honkonen, teksti
Heli Saarela, kuva

Elokuva- ja tv-tuotantoyhtiöt saivat uuden, entistä laajemman työehtosopimuksen.

Miltei kolmen vuoden neuvottelu-urakka päättyi kelpo tulokseen, kun elokuva- ja televisiotuotannoille hyväksyttiin uusi, entistä laajempi työehtosopimus. Journalistiliiton, Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liiton sekä Palvelualojen työantajien sopimus astui voimaan helmikuun alussa. Journalistiliitosta sopimuksen piirissä on noin 400 työntekijää.

Uusi sopimus mahdollistaa jaksotyöajan käytön ja parantaa paikallista sopimista. Neuvotteluissa mukana olleet Yhdistyneitä mediatyöntekijöitä edustanut Ilkka Vanne ja SJL:n työehtoasiamies Terhi Tarvainen uskovat sopimuksen olevan kaikkien kannalta niin hyvä, että se houkuttelee entistä useampia tv-tuotantoyhtiöitä järjestäytymään.

Työntekijäpuolen haave on, että sopimuksesta tulisi yleissitova. Tavoite on vielä kaukana, sillä järjestäytyneitä on kourallinen.

”Elokuvapuolella vanhaa sopimusta on noudatettu hyvin. TV-puolella tilanne on ollut villi. Siellä ehdot on tempaistu omasta päästä”, Vanne sanoo.

 

Työaikakysymys oli yksi neuvottelujen hankalimmista. Aiemmin tuotantoja sitoi kahdeksan tunnin työaika, ja ylitöitä kertyi lähes päivittäin. Nyt työvuorot voidaan suunnitella eri pituisiksi tuotannon tarpeen mukaan. Säännöllisen työajan ylimenevä osa maksetaan jaksoylitöinä.

”Tuotantojen aikatauluttamisesta tulee joustavampaa. Se edellyttää kuitenkin hyvää ennakkosuunnittelua”, sanoo lukuisissa tuotannoissa työskennellyt Vanne.

Kirjaus ei ole pelkkä voitto. Palkkoihin saadut pienet korotukset ja jaksoylityön tuomat rahat eivät täysin korvaa lovea, joka syntyy jatkuvien ylitöiden vähentyessä. Tarvainen muistuttaa, että jaksotyön toimivuutta seurataan sopimuskauden aikana.

Uuden sopimuksen myötä halutaan kehittää tuotantoyhtiöihin myös luottamusmiesjärjestelmää. Tämä tavoite mielessä osa paikallisesti sovittavista asioista on rajattu luottamusmiehen kanssa puitaviksi, Tarvainen kertoo.

Sekä Tarvainen että Vanne pitävät sopimusta tilanteeseen nähden hyvänä.

”Pahimmassa vaiheessa neuvotteluja tuntui, että miten kehtaa näyttää kavereille naamaansa, jos joudutaan hyväksymään huono sopimus. Ei tähän kukaan ole täysin tyytyväinen, muttei mikään osapuoli ole sitä mieltä, että mentiin metsään. Tämän kanssa pystyy elämään”, Vanne summaa.

Kuva: Helpottunutta hymyä. Ilkka Vanne ja Terhi Tarvainen olivat neuvottelemassa elokuva- ja tv-tuotantoihin uusia työehtoja. Tiukimmissa kohdissa väännöt tulivat uniin asti, ay-konkari Vanne myöntää.



8 2020
Arkisto

Harva meistä on korvaamaton superneuvottelija

Työehtosopimukset ovat siitä käteviä, että niiden ansiosta tavan ihmisen ei juuri koskaan tarvitse huolehtia lomista, työajasta, vähimmäispalkasta tai siitä, maksetaanko sairauden ajalta palkkaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Onneksi minä en joudu jakamaan mediatukia

”Mediatukea olisi rehdimpää perustella työpaikkojen säilymisellä kuin demokratialla”, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Vapaapäivien pitäminen on sinulle lähinnä uuvuttavaa, Minna Holopainen

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen tekee töitä melkein koko ajan ja on mahdollisesti itsekin tekoäly.

Näin syntyy Trendin syysmuotijuttu

Trendi tilasi stylisti ja valokuvaaja -työparilta helmikuussa syysmuotijutun. Kesällä kuvaaja ja malli vaihtuivat koronan takia. Juttu kuvattiin elokuussa kotieläintilalla.

Kielenhuollon päämaja ei ole käymässä turhaksi

”On viisainta, ettei yleiskielessä sooloilu karkaa käsistä. Tämä aika ei varsinaisesti kaipaa lisää ymmärryksen puutetta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vi måste respektera – och kredda varandra

”Vi måste respektera varandras arbete och kredda den som kreddas bör”, skriver Felicia Bredenberg.

Koronasta vauhtia muutoksiin

”Voisiko pandemiakurjuuden keskeltä löytyä jotain hyvääkin? Voidaanko esimerkiksi itsensä työllistäjille saada vihdoin pandemian vauhdittamana turvatumpi asema”, kysyy Suomen freelance-journalistien uusi puheenjohtaja Maria Markus.

Munkit ja possut

Kesätoimittaja Ilkka Vänttisen kuvissa näkyi sikoja juuri niin kuin pitikin – ja lisäksi jotain aivan muuta.

Uutistoimistotuki ehkä osaksi median koronatukea – tuen haku on alkanut

Median koronatukea voi saada journalistisen työn kustannuksiin. Myöntämisen ehtona on mainosmyynnin lasku. Erillistä uutistoimintaan suunnattua tukea on saanut aiemmin muun muassa STT.

Etävaltuusto nosti hien otsalle

Kuuluuko? Näkyykö? Journalistiliiton historian ensimmäisessä valtuuston hybridikokouksessa teknisiä pulmia ratkottiin lennosta, kirjoittaa Kira Närhi.

Herrasmies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Matti Vainio 20. 6. 1935 Sortavala – 5. 9. 2020 Hämeenlinna

Arvostettu monitoiminainen

Kuolleita: Toimittaja Liisa Laine Oulu 25. 3. 1936 – 8. 8. 2020 Helsinki

Hjärtat klappade för nyheter och rättvisa

Döda: Journalisten Ia Henriksson 5. 1. 1974 Helsingfors – 11. 7. 2020 Helsingfors

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta