Matkalla pohjoiseen. Uuden Inarin tekijöitä Lahdessa: Anna-Sofia Nieminen, Antti Sepponen, Elias Lahtinen, Tuija Sorjanen, Eevi Kinnunen, Aleksi Tuomola, Vilma Ruokoski ja Mari Uusivirta. Kuva: Samuli Ikäheimo

Pohjoinen utopia

JOURNALISTI
5.2.2015

Manu Haapalainen, teksti
Samuli Ikäheimo, kuvat

Mari Uusivirta, päätoimittaja:

”Halusimme kokeilla uusia tapoja tehdä journalismia. Aloimme miettiä, mikä olisi kevyt tapa, josta olisi hyötyä myös muille. Päädyimme luomaan paikallislehden utopian. Teemme lehteä suurella intohimolla ja pienillä kustannuksilla. Toivomme, että tästä löytyy ideoita ja inspiraatiota myös reaalimaailman paikallislehtien tekijöille.”

”Inarissa kiehtovat kunnan valtava koko ja pitkät välimatkat, saamelaisvähemmistö, mielenkiintoiset legendat ja tarinat. Sijainti tuntuu Helsingistä katsoen syrjäiseltä, mutta Inari on lähellä niin Murmanskia kuin Kirkkoniemeäkin. Ajatus on vain vahvistunut, että tämä oli oikea paikka perustaa pop up -paikallislehti.”

”Ensisijainen kohderyhmämme ovat koko ajan inarilaiset. Emme ole menossa eksotisoimaan Inaria. Koetamme tehdä journalismia, josta olisi paikallisille hyötyä ja joka herättäisi heissä ajatuksia.”

Tuija Sorjanen, toimittaja, Meidän järvi -jutun toinen kirjoittaja:

”Halusimme tehdä jutun inarilaisille tärkeästä aiheesta, johon myös muut kuin inarilaiset voivat samaistua. Inarijärvi on tärkeä luonnonvarana ja virkistyskäytön kannalta. Juttua tehdessä esiin nousi toistuvasti matkailu. Onneksi juttu rajattiin siihen ja kaavoitukseen liittyviin tunteisiin ja ristiriitoihin.”

”Sillä on hyvät ja huonot puolensa, että emme ole inarilaisia. Asiat näkee ulkopuolelta, kun itsellä ei ole riippuvuuksia kuntaan. Haittapuoli tietysti on, että ei välttämättä tiedä miten eri tahot ovat sitoutuneita toisiinsa.”

”Työtapani saattavat olla tosi kaoottiset. Aika paljon materiaalia tulee kerättyä, ja rajaan aihetta usein vasta kirjoittamisvaiheessa. Olen erityisen tyytyväinen, miten ketteriä manööverejä teimme kun selvisi, että päähenkilöksi ajattelemamme kalastaja ei pääsekään sumun takia lähtemään järvelle. Oli kiva, ettei tarvinnut soittaa kellekään esimiehelle, että voimmeko tehdä jutun sisällön kanssa yllättäviä muuveja.”

Uusi Inari

www.uusiinari.fi

  • Joukkorahoituksen avulla rahoitettua, verkossa ilmestyvää pop up -paikallislehteä tekee Inarissa helmi – maaliskuun ajan kolme kuvaajaa ja viisi toimittajaa. Suurin osa tekijöistä opiskelee Tampereen yliopistossa.
  • Lehden ennakkoversiossa ilmestyneen Meidän järvi -reportaasin ovat kirjoittaneet Tuija Sorjanen ja Vilma Ruokoski. Sen on kuvannut Elias Lahtinen.

Miksi Uusi Inari?

Uusi Inari koskettaa aluetta, jolle indie-journalismi harvoin pääsee. Jälki on kaunista, paikallista ja läsnäolevaa. Arvostan myös yhdessä tekemistä. Inarijärven nykyisyyttä ja tulevaisuutta käsittelevä, jo luettavissa oleva ennakkojuttu Meidän järvi on todella hieno kokonaisuus. Kuvajournalistisesti se yhdistää upeaa klassista reportaasia ja maagista realismia. Juttu katsoo erämaata ja löytää siitä itsestään arvon ja kauneuden, ilman, että sen tarvitsee olla välineenä jollekin itseään suuremmalle. Kokonaisuus on pientä ja suurta samaan aikaan, todellista reportaasin renessanssia. Tykkään.

Touko Hujanen

toukohujanen@gmail.com
Kirjoittaja on palkittu kuvajournalisti.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta