Pohjoinen utopia

Matkalla pohjoiseen. Uuden Inarin tekijöitä Lahdessa: Anna-Sofia Nieminen, Antti Sepponen, Elias Lahtinen, Tuija Sorjanen, Eevi Kinnunen, Aleksi Tuomola, Vilma Ruokoski ja Mari Uusivirta. Kuva: Samuli Ikäheimo

JOURNALISTI
5.2.2015

Manu Haapalainen, teksti
Samuli Ikäheimo, kuvat

Mari Uusivirta, päätoimittaja:

”Halusimme kokeilla uusia tapoja tehdä journalismia. Aloimme miettiä, mikä olisi kevyt tapa, josta olisi hyötyä myös muille. Päädyimme luomaan paikallislehden utopian. Teemme lehteä suurella intohimolla ja pienillä kustannuksilla. Toivomme, että tästä löytyy ideoita ja inspiraatiota myös reaalimaailman paikallislehtien tekijöille.”

”Inarissa kiehtovat kunnan valtava koko ja pitkät välimatkat, saamelaisvähemmistö, mielenkiintoiset legendat ja tarinat. Sijainti tuntuu Helsingistä katsoen syrjäiseltä, mutta Inari on lähellä niin Murmanskia kuin Kirkkoniemeäkin. Ajatus on vain vahvistunut, että tämä oli oikea paikka perustaa pop up -paikallislehti.”

”Ensisijainen kohderyhmämme ovat koko ajan inarilaiset. Emme ole menossa eksotisoimaan Inaria. Koetamme tehdä journalismia, josta olisi paikallisille hyötyä ja joka herättäisi heissä ajatuksia.”

Tuija Sorjanen, toimittaja, Meidän järvi -jutun toinen kirjoittaja:

”Halusimme tehdä jutun inarilaisille tärkeästä aiheesta, johon myös muut kuin inarilaiset voivat samaistua. Inarijärvi on tärkeä luonnonvarana ja virkistyskäytön kannalta. Juttua tehdessä esiin nousi toistuvasti matkailu. Onneksi juttu rajattiin siihen ja kaavoitukseen liittyviin tunteisiin ja ristiriitoihin.”

”Sillä on hyvät ja huonot puolensa, että emme ole inarilaisia. Asiat näkee ulkopuolelta, kun itsellä ei ole riippuvuuksia kuntaan. Haittapuoli tietysti on, että ei välttämättä tiedä miten eri tahot ovat sitoutuneita toisiinsa.”

”Työtapani saattavat olla tosi kaoottiset. Aika paljon materiaalia tulee kerättyä, ja rajaan aihetta usein vasta kirjoittamisvaiheessa. Olen erityisen tyytyväinen, miten ketteriä manööverejä teimme kun selvisi, että päähenkilöksi ajattelemamme kalastaja ei pääsekään sumun takia lähtemään järvelle. Oli kiva, ettei tarvinnut soittaa kellekään esimiehelle, että voimmeko tehdä jutun sisällön kanssa yllättäviä muuveja.”

Uusi Inari

www.uusiinari.fi

  • Joukkorahoituksen avulla rahoitettua, verkossa ilmestyvää pop up -paikallislehteä tekee Inarissa helmi – maaliskuun ajan kolme kuvaajaa ja viisi toimittajaa. Suurin osa tekijöistä opiskelee Tampereen yliopistossa.
  • Lehden ennakkoversiossa ilmestyneen Meidän järvi -reportaasin ovat kirjoittaneet Tuija Sorjanen ja Vilma Ruokoski. Sen on kuvannut Elias Lahtinen.

Miksi Uusi Inari?

Uusi Inari koskettaa aluetta, jolle indie-journalismi harvoin pääsee. Jälki on kaunista, paikallista ja läsnäolevaa. Arvostan myös yhdessä tekemistä. Inarijärven nykyisyyttä ja tulevaisuutta käsittelevä, jo luettavissa oleva ennakkojuttu Meidän järvi on todella hieno kokonaisuus. Kuvajournalistisesti se yhdistää upeaa klassista reportaasia ja maagista realismia. Juttu katsoo erämaata ja löytää siitä itsestään arvon ja kauneuden, ilman, että sen tarvitsee olla välineenä jollekin itseään suuremmalle. Kokonaisuus on pientä ja suurta samaan aikaan, todellista reportaasin renessanssia. Tykkään.

Touko Hujanen

toukohujanen@gmail.com
Kirjoittaja on palkittu kuvajournalisti.



15 2018
Arkisto

Sanan saattajat

Kristillinen media on huono bisnes, jota tehdään kutsumuksen voimalla. Aivan erityisen hankala sitä on tehdä niin, että se kelpaisi kaikille, sanoo alan konkari Kirsi Rostamo.

Elämäntapajohtaja

Journalistiliiton puheenjohtajaksi uudelleen valittu Hanne Aho uskoo liiton jäsenmäärän kääntyvän nousuun.

Aishi Zidania kiitettiin palkintoperusteissa myös siitä, etteivät painostus, uutistyön vääristely-yritykset ja nettiviha ole lannistaneet häntä. Jarno Liskin todettiin tekevän monin paikoin riskialtista tutkivaa journalismia sinnikkäästi ja peräänantamattomasti ilman työsuhteen turvaa.

Sananvapauden käyttäjät

Kun ympäristö painostaa, Aishi Zidan ja Jarno Liski nojaavat journalistin perustehtävään. Työ palkittiin Sananvapauden miekalla.

KSF Medias fjolårsresultat, ett minus på 4,2 miljoner euro, var bättre än på många år. Nya vd:n Anna Hellersedt litar på att det nu är en bra tidpunkt för bolaget att införa en ny betallösning för digital journalistik.

Efter stormen

KSF Medias nya vd Anna Hellerstedt betonar öppen kommunikation inom bolaget och vill förankra stora linjer hos personalen. Främsta löfte hittills: mer fokus på journalistiken – hur det ska förverkligas har vi inte ännu sett.

Tv-ohjaaja ja toimittaja Marja Jaakola on halunnut olla työvuosien jälkeen kuin kuka tahansa. Hän ei ole työskennellyt eläkkeellä. Kuva: Liisa Huima

Ei ole valtaa loistoa

Eläkkeellä identiteetti on rakennettava uudelleen. Toimittajalle se voi olla vaikeaa.

Liikaa keskustelua

Medioiden verkkokeskusteluissa vihan lietsomisen ja asiallisen kommentoinnin välissä on leveä vyöhyke, jolla delete-nappia painetaan liian harvoin, kirjoittaa Asko Lehtonen.

Älä soita sille enää koskaan!

Mediayhtiö harkitsi kieltävänsä tuurajia käyttämästä lähdesuojan alaisia tietoja muissa töissä. Ajatus lähteiden ”omistamisesta” on omituinen, kokenut oikeustoimittaja sanoo.

Jouluihminen. A-lehtien tuottaja Elisa Miinin aloittaa jouluvalmistelut jo elokuussa ja lopettaa joulunvieton tapaninpäivänä. ”Ajatukseni kääntyvät välipäivinä jo pois joulusta ja kohti uutta vuotta, kun olen jo joulua pitkään siinä vaiheessa viettänyt.”

Glögiä jo elokuussa

A-lehtien tuottaja Elisa Miininin kotona on kaksi joulukuusta. Toiseen niistä saa koskea vain hän.

Pekka Vahvasen Kone kaikkivaltias -kirja on saanut kehuja siitä, että ’joku on tätä järjettömyyttä vastaan’. Toisaalta se on kirvoittanut kritiikkiä etenkin teknologiapiireistä. ”Uskon, että kun tunnepitoista kritiikkiä saa, on osunut johonkin oikeaan kohtaan.”

Kadonneen onnen jäljillä

Tutkimusten valossa teknologis-taloudellinen kehitys ei ole enää vuosikymmeniin tehnyt meistä onnellisempia, sanoo digitalisaation ongelmista kirjan kirjoittanut Pekka Vahvanen.

Milloin freelancer on jäävi?

Mikä on eettinen aikaväli jutulle tiettyyn lehteen ja jutulle saman lehden kustantajasta? Vaikuttaako juttutyyppi asiaan? Vastausten pohtimiseen tarvitaan lisää konkreettisia eväitä, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Edellistä työtä jatkamaan

Tiina Ojutkangas aloittaa tammikuussa Kokkolassa ilmestyvän Keskipohjanmaan päätoimittajana.

Dags att tända lyset

På redaktionerna i Finland finns en hel del att lära av Demokratijouren, om hur man bygger upp konkreta rutiner som förebygger hot och hat, skriver Johan Svenlin.

Perehdy tietoturvaan tänään

Vaikka et työskentelisi erityistä tietoturvaa vaativien lähteiden ja aiheiden parissa, ala perehtyä niiden suojaamiseen nyt. Toimittajan salausopas kertoo, miksi se kannattaa.

75 prosenttia

Mistä tietää, että vaalit ovat lähestymässä? Yksi varma merkki on numerohokemien vyöry journalistisiin teksteihin, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Liftaamalla ehtii paremmin

Kirjaan uppoutunut Juha Mäkinen ei huomannut nousta bussiin, mutta onneksi juttukeikalle ehtii toisellakin tavalla.

Otavamedia jatkaa yt-kierrosta ensi vuonna

Otavamedia aloittaa yt-neuvottelut kuvaryhmässään 2. tammikuuta 2019. Yt-neuvotteluja on viime viikkona päättynyt Otavamediassa, Sanoma Media Finlandissa, Aamulehdessä ja A-lehdissä.

Färre fotografer på Hufvudstadsbladet

”Jag är övertygad om att läsarna inte kommer att uppleva någon försämring av bildjournalistiken i HBL framöver”, säger chefredaktör Susanna Landor.

Håkans leder Studentbladet

Som chefredaktör vill Håkans bland annat närma sig studentkårer som tidigare lämnat Svenska studerandes intresseorganisation.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta