Matkalla pohjoiseen. Uuden Inarin tekijöitä Lahdessa: Anna-Sofia Nieminen, Antti Sepponen, Elias Lahtinen, Tuija Sorjanen, Eevi Kinnunen, Aleksi Tuomola, Vilma Ruokoski ja Mari Uusivirta. Kuva: Samuli Ikäheimo

Pohjoinen utopia

JOURNALISTI
5.2.2015

Manu Haapalainen, teksti
Samuli Ikäheimo, kuvat

Mari Uusivirta, päätoimittaja:

”Halusimme kokeilla uusia tapoja tehdä journalismia. Aloimme miettiä, mikä olisi kevyt tapa, josta olisi hyötyä myös muille. Päädyimme luomaan paikallislehden utopian. Teemme lehteä suurella intohimolla ja pienillä kustannuksilla. Toivomme, että tästä löytyy ideoita ja inspiraatiota myös reaalimaailman paikallislehtien tekijöille.”

”Inarissa kiehtovat kunnan valtava koko ja pitkät välimatkat, saamelaisvähemmistö, mielenkiintoiset legendat ja tarinat. Sijainti tuntuu Helsingistä katsoen syrjäiseltä, mutta Inari on lähellä niin Murmanskia kuin Kirkkoniemeäkin. Ajatus on vain vahvistunut, että tämä oli oikea paikka perustaa pop up -paikallislehti.”

”Ensisijainen kohderyhmämme ovat koko ajan inarilaiset. Emme ole menossa eksotisoimaan Inaria. Koetamme tehdä journalismia, josta olisi paikallisille hyötyä ja joka herättäisi heissä ajatuksia.”

Tuija Sorjanen, toimittaja, Meidän järvi -jutun toinen kirjoittaja:

”Halusimme tehdä jutun inarilaisille tärkeästä aiheesta, johon myös muut kuin inarilaiset voivat samaistua. Inarijärvi on tärkeä luonnonvarana ja virkistyskäytön kannalta. Juttua tehdessä esiin nousi toistuvasti matkailu. Onneksi juttu rajattiin siihen ja kaavoitukseen liittyviin tunteisiin ja ristiriitoihin.”

”Sillä on hyvät ja huonot puolensa, että emme ole inarilaisia. Asiat näkee ulkopuolelta, kun itsellä ei ole riippuvuuksia kuntaan. Haittapuoli tietysti on, että ei välttämättä tiedä miten eri tahot ovat sitoutuneita toisiinsa.”

”Työtapani saattavat olla tosi kaoottiset. Aika paljon materiaalia tulee kerättyä, ja rajaan aihetta usein vasta kirjoittamisvaiheessa. Olen erityisen tyytyväinen, miten ketteriä manööverejä teimme kun selvisi, että päähenkilöksi ajattelemamme kalastaja ei pääsekään sumun takia lähtemään järvelle. Oli kiva, ettei tarvinnut soittaa kellekään esimiehelle, että voimmeko tehdä jutun sisällön kanssa yllättäviä muuveja.”

Uusi Inari

www.uusiinari.fi

  • Joukkorahoituksen avulla rahoitettua, verkossa ilmestyvää pop up -paikallislehteä tekee Inarissa helmi – maaliskuun ajan kolme kuvaajaa ja viisi toimittajaa. Suurin osa tekijöistä opiskelee Tampereen yliopistossa.
  • Lehden ennakkoversiossa ilmestyneen Meidän järvi -reportaasin ovat kirjoittaneet Tuija Sorjanen ja Vilma Ruokoski. Sen on kuvannut Elias Lahtinen.

Miksi Uusi Inari?

Uusi Inari koskettaa aluetta, jolle indie-journalismi harvoin pääsee. Jälki on kaunista, paikallista ja läsnäolevaa. Arvostan myös yhdessä tekemistä. Inarijärven nykyisyyttä ja tulevaisuutta käsittelevä, jo luettavissa oleva ennakkojuttu Meidän järvi on todella hieno kokonaisuus. Kuvajournalistisesti se yhdistää upeaa klassista reportaasia ja maagista realismia. Juttu katsoo erämaata ja löytää siitä itsestään arvon ja kauneuden, ilman, että sen tarvitsee olla välineenä jollekin itseään suuremmalle. Kokonaisuus on pientä ja suurta samaan aikaan, todellista reportaasin renessanssia. Tykkään.

Touko Hujanen

toukohujanen@gmail.com
Kirjoittaja on palkittu kuvajournalisti.



3 2021
Arkisto

Vaalikoneet vaikuttavat äänestyspäätöksiin. Millaista valtaa käyttävät koneiden tekijät?

Vaalikone ei ole lelu, vaan journalistinen tuote. Esimerkiksi Ylen vaalikoneen takana on kymmeniä tekijöitä, kymmeniä sivuja väitteitä ja yli puolen vuoden työ. Miten vaalikone rakennetaan reilusti? Miten siitä pitäisi kertoa käyttäjille?

Journalistiliitto on aina vaatinut mahdottomia

Loma, viisipäiväinen työviikko tai työehtosopimukset tuntuivat mahdottomilta ajatuksilta ennen kuin riittävä määrä ihmisiä alkoi vaatia niitä. ”Ei riitä, että jäämme vain puolustamaan saavutettuja etuja”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Ilahduit, kun viisi alaistasi lähti kilpailevaan lehteen, Arno Ahosniemi

Kauppalehden vastaava päätoimittaja esittää olevansa ikäistään vanhempi mies, joka odottaa turhaan työtarjousta Etelärannasta.

Koskelan surman uutisoinnissa jäi kertomatta, kuka leikkasi lapsilta

”Helsingistä piirtyy uutisten kautta omituinen kuva kaupunkina, jossa jokin mystinen luonnonvoima kasvattaa luokkakokoja ja näkymätön käsi silppuaa erityisopetuksen kelvottomaan kuntoon”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Historian ensimmäinen toimittajien työehtosopimus on ­allekirjoitettu! Edessä työnantajan Åke Heiniö ja Arvi V. Mäkinen sekä työntekijöitä edustanut Jyrki Juuti, takana Pauli Strandén ja Esko Muinonen vuonna 1967. Kuva: Uuskuva. SJL. KA.

Satavuotias Journalistiliitto aloitti pienenä herrakerhona ja kasvoi vahvaksi ammattiliitoksi

Journalistiliitto on taistellut journalistien oikeuksien ja paremman journalismin puolesta jo vuosisadan - työnantajan ja itse tsaarin vastustuksesta huolimatta.

Konflikten tar kontextens plats

”Nyhetsmedier kan inte bortförklara sitt ansvar för förvirringen genom att peka finger mot myndigheter och politiker”, skriver Dan Lolax.

Auttaisiko työvälinepooli, jos etätyö jää pysyväksi?

Ergonomisen työskentelyn järjestäminen ei ole yksin työntekijän vastuulla – ei työpaikalla eikä kotona työskennellessä, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Tuomas Aalto.

Virus muuntuu, mutta sitä ei muunneta

”Joskus kieleen vakiintuu yhdyssanoja, jotka tarkoittavat keskenään samaa, vaikka niiden osat ovat eri järjestyksessä ja toinen on muutenkin saattanut vaikuttaa toista epäloogisemmalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Pikkukengillä potku omaan takapuoleen

Kiitos siististä sisätyöstä, ajatteli Heikki Kuutti hyisenä pakkaspäivänä. Sitten uutispäällikkö sai juttuidean.

Journalistien työttömyyskassa Finka sulautuu osaksi uutta jättikassaa

Uudesta kassasta tulee Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa. Kolmen kassan yhdistyminen tuo liitolle säästöjä ja lisää kassan yhteiskunnallista vaikutusvaltaa.

Näin tekijänoikeusrahat kiertävät

Tekijänoikeusjärjestö Kopioston kautta kulkee vuosittain noin 50 miljoonaa euroa, jotka se jakaa eteenpäin tekijänoikeuksien haltijoille.

Nitrodiskotaiteilija on poissa

Taittaja-graafikko Hannu Marttinen 12. 9. 1945 Helsinki – 10. 2. 2021 Hämeenlinna

Pienestä naisesta jäi iso jälki

Toimittaja Leena Seretin 11. 11. 1959 Kemi – 28. 1. 2021 Sipoo

Päätoimittaja puolusti koskiluontoa ja periaatteitaan

Päätoimittaja Seppo Vento 13. 6. 1930 Vesanto – 9. 2. 2021 Joensuu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta