Positiivista palautetta. Riikka Smolander on selostanut Ylellä muun urheilijatoimittajan työn rinnalla noin seitsemän vuotta. Smolander ei muista saaneensa kritiikkiä, jossa olisi viitattu hänen sukupuoleensa.

Selostuskoppi on miesten huone

JOURNALISTI
5.2.2015

Janne Salomaa, teksti
Liisa Takala, kuva

Naisten osuus urheilutoimittajista on kasvanut 2000-luvulla. Selostuskoppi on kuitenkin säilynyt miesten linnakkeena.

”Pasi Rautiaisen sisko Jutta selosti jalkapalloa 1990-luvulla Nelosen edeltäjällä PTV:llä”, vastaa Nelosen urheilupäällikkö Jorma Paakkari kysymykseen siitä, milloin nainen on viimeksi selostanut hänen edustamillaan kanavilla.

Kilpailijoiden selostajakaarti ei ole aivan yhtä miesvaltainen, mutta nainen on silti harvinaisuus selostajakopissa. MTV Sportin vakioselostajista ainoa nainen on alppilajeihin keskittynyt Petra Olamo.

Ylen tv- ja radiokanavilla selostaa myös joitakin naisia, mutta eniten äänessä olevat Ylen selostajat ovat kaikki miehiä. Ruotsinkielisen Yle Sportenin selostajista vain yksi on nainen.

Selostamisen maailmassa vallitsee myös konservatiivinen jako ”miesten ja naisten lajeihin”. Naisselostajia kuulee tavallisimmin esteettisissä taitolajeissa kuten voimistelussa, taitoluistelussa ja ratsastuksessa. Suomalaisten perinteisissä suosikkilajeissa yleisurheilussa, hiihdossa ja jääkiekossa selostaja on käytännössä aina mies.

Muussa urheilujournalismissa tällainen lajijako on jäämässä historiaan. Nainen haastattelijana on yleinen näky niin yleisurheilukentän, lätkäkaukalon kuin hiihtostadioninkin laidalla.

 

Tv-kanavien selostajavalinnoista vastaavien päälliköiden mukaan hyvin harva naistoimittaja on kiinnostunut selostustehtävistä.

”Urheilulähetysten selostaminen on perinteisesti ollut miesten työsarkaa, kun taas juontajan ja toimittajan tehtävissä naisten määrä on kasvanut koko ajan. Nämä asetelmat ohjaavat urheilumediasta kiinnostuneiden nuorten tavoitteita. Tämä näkyy myös meihin yhteyttä ottavien toiveissa”, sanoo MTV:n urheilupäällikkö Markus Autero.

Nelosen Jorma Paakkari ei muista 20 vuoden aikana yhdenkään naisen tarjoutuneen selostajaksi.

”Miehiltä tällaisia soittoja tai sähköposteja tulee viikoittain. Mutta onko niin, ettei naisselostajia käytetä, koska heitä ei ole? Vai niin, ettei naisselostajia ole, koska heitä ei käytetä?”

Esittämäänsä kysymykseen Paakkari ei osaa vastata.

Yle Urheilun päällikkö Panu Pokkinen toteaa, että miesselostajia on myös kansainvälisesti huomattavasti enemmän kuin naisselostajia.

Yle Sportenin päällikkö Johan Portinin mielestä urheiluohjelmille tekisi hyvää, jos naisia kuuluisi enemmän lähetyksissä.

”Antaisin mielelläni enemmän selostustehtäviä naisille. Mutta ei voi olla itsetarkoitus, että nainen selostaa.”

 

Yle Urheilun Riikka Smolander on yksi harvoista selostavista naistoimittajista. Myös Smolander on huomannut, ettei moni hänen naiskollegansa hae selostajatehtäviä, koska perinteinen selostajamalli on miesääni.

”Monelle ei tule edes mieleen, että nainen voisi selostaa jääkiekon arvokisoja.”

Smolander selostaa muun muassa voimistelua, tanssia, uimahyppyjä, muodostelmaluistelua ja cheerleadingia, etupäässä siis ”naisten lajeja”. Hän sanoo, ettei selostustehtäviä silti Ylessä jaeta sukupuolen perustella.

Miksi naiset sitten selostavat taitoluistelua eivätkä jääkiekkoa?

”Etenkin suosituimpien lajien selostajilla on usein vahva harrastustausta lajin parista.”

Selostaminen vaatii urheilujournalismin muodoista kaikkein eniten lajituntemusta, jota harrastus- tai kilpatausta tuo. Smolander itse on harrastanut joukkuevoimistelua.

Kuitenkin myös pelkkä voimakas kiinnostus lajiin riittää hänestä selostajaksi ryhtymiseen. Smolanderkin on selostanut hieman jääkiekkoa, tosin vain lyhyissä pätkissä radion Jääkiekkokierroksessa. Kokonaisen kiekko-ottelun selostamista hän ei suunnittele.

”Monipuolisuus on työssäni parasta. Palloilulajien selostaminen vaatisi paljon keskittymistä vain yhteen lajiin.”

Smolander ei muista saaneensa Jääkiekkokierroksen kuulijoilta kritiikkiä, jossa olisi viitattu hänen sukupuoleensa. Hän epäilee silti, että jääkiekon arvokilpailuissa naisselostajaa arvosteltaisiin herkemmin kuin miestä.

”Jääkiekko on aika perinteinen laji, jonka katsojistakin valtaosa on miehiä. Uskon kuitenkin, että yleisö antaisi naisselostajalle mahdollisuuden.”

 

Urheilutoimittajain Liiton jäsenistä naisia on reilu kymmenen prosenttia. Osuus on kasvanut tasaisesti 1980-luvun alusta lähtien, jolloin yhdistykseen kuului alle kymmenen naista. Yle Urheilun ja MTV Sportin toimittajista jo noin kolmannes on naisia.

Myös ammattikorkeakoulu Haaga-Helian urheilujournalismin opintoihin on hakenut vuosi vuodelta enemmän naisia. Silti enemmistö hakijoista on yhä miehiä.

Tänä vuonna Haaga-Helia kokeilee Eurosportin kanssa pitkän selostajakurssin järjestämistä. Kurssille pyrkineistä runsas viidesosa oli naisia.

Haaga-Heliassa opettava urheilujournalisti Esko Hatunen sanoo alan miehisyyden syyksi sen, että koko urheilumaailma oli miesten aluetta pitkälle toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan saakka.

”Koska urheilijatoimittajat tulivat pitkään urheilumaailman sisältä, hekin olivat miehiä. Vasta 2000-luvulla naisia on ollut niin paljon urheilutoimittajina, ettei asiaa enää ihmetellä.”

Hatunen uskoo, että naisesikuvat lisäävät pian myös naisselostajien määrää.

”Kun naisselostajia ilmaantuu alalle, heistäkin tulee tavallinen asia.”

Kuva: Positiivista palautetta. Riikka Smolander on selostanut Ylellä muun urheilijatoimittajan työn rinnalla noin seitsemän vuotta. Smolander ei muista saaneensa kritiikkiä, jossa olisi viitattu hänen sukupuoleensa.



6 2020
Arkisto

Ylen heikentäminen ei ratkaise kaupallisen median ongelmia

Kaupallista mediaa ei tueta toiveilla euroista vaan ihan oikeilla euroilla, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Kun kyse on elämästä ja kuolemasta, päättäjille ei voi antaa työrauhaa

”Kotona pelkäävälle ihmiselle toimittajasta tulee kirjaimellisesti elintärkeä. Tappavan pandemian aikana kysymykset ovat perimmäisiä”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Suunnittelet kolumnin kirjoittamista, Tomi Einonen

MTV Uutisten vastaava päätoimittaja keskustelee alaistensa kanssa, kun haluaa saada yhteiskunnalliset näkemyksensä esille.

Verkosta tuli suomalaisten tärkein uutislähde

Sanomalehtien verkkosivut ohittivat televisiolähetykset suomalaisten ykkösuutislähteenä. Verkkouutiset luetaan aiempaa useammin älypuhelimella, kertoo kansainvälinen tutkimus.

Oletko käynyt Terveydenvoinnin laitoksella?

”Yhdysrakenteet vaikuttavat joskus leviävän paikkoihin, joissa alkaa tuntua, ettei kirjoittaja enää lainkaan tiedä sääntöjen perusteita”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vad väljer just du bort från historien?

”Låt den där ena reportern göra en lite större grej på sin idé, trots att det inte direkt har att göra med pandemin. Historien tackar”, skriver Liselott Lindström.

Black isolla B:llä

”Keskustelu epätasa-arvosta ja rasismista on kuumentunut monissa amerikkalaistoimituksissa”, kirjoittaa Juha Rekola.

Syksyllä voi taas keskittyä työnhaun sijaan opiskeluun

Journalistiliiton suositus kesätyöntekijöiden rekrytoinnin aikataulusta on saamassa jatkoa, kirjoittaa Laura Forsén.

Uutismies ja kupletisti

Kuolleita: Toimittaja Janne Linnovaara 15. 6. 1970 Jämsänkoski – 28. 5. 2020 Helsinki

Porilainen monilla mausteilla

Kuolleita: Toimittaja Juha-Pekka Lammi 28. 8. 1953 Pori – 13. 4. 2020 Tampere

Asiantunteva toimittaja tallensi piano- ja urkumusiikkia

Kuolleita: Musiikkitoimittaja Leena Santalahti 21. 2. 1943 Heinola – 23. 5. 2020 Espoo

Energinen kirjallisuuden kääntäjä

Kuolleita: Suomentaja Tarja Roinila 27. 1. 1964 Jyväskylä – 19. 5. 2020 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta