Positiivista palautetta. Riikka Smolander on selostanut Ylellä muun urheilijatoimittajan työn rinnalla noin seitsemän vuotta. Smolander ei muista saaneensa kritiikkiä, jossa olisi viitattu hänen sukupuoleensa.

Selostuskoppi on miesten huone

JOURNALISTI
5.2.2015

Janne Salomaa, teksti
Liisa Takala, kuva

Naisten osuus urheilutoimittajista on kasvanut 2000-luvulla. Selostuskoppi on kuitenkin säilynyt miesten linnakkeena.

”Pasi Rautiaisen sisko Jutta selosti jalkapalloa 1990-luvulla Nelosen edeltäjällä PTV:llä”, vastaa Nelosen urheilupäällikkö Jorma Paakkari kysymykseen siitä, milloin nainen on viimeksi selostanut hänen edustamillaan kanavilla.

Kilpailijoiden selostajakaarti ei ole aivan yhtä miesvaltainen, mutta nainen on silti harvinaisuus selostajakopissa. MTV Sportin vakioselostajista ainoa nainen on alppilajeihin keskittynyt Petra Olamo.

Ylen tv- ja radiokanavilla selostaa myös joitakin naisia, mutta eniten äänessä olevat Ylen selostajat ovat kaikki miehiä. Ruotsinkielisen Yle Sportenin selostajista vain yksi on nainen.

Selostamisen maailmassa vallitsee myös konservatiivinen jako ”miesten ja naisten lajeihin”. Naisselostajia kuulee tavallisimmin esteettisissä taitolajeissa kuten voimistelussa, taitoluistelussa ja ratsastuksessa. Suomalaisten perinteisissä suosikkilajeissa yleisurheilussa, hiihdossa ja jääkiekossa selostaja on käytännössä aina mies.

Muussa urheilujournalismissa tällainen lajijako on jäämässä historiaan. Nainen haastattelijana on yleinen näky niin yleisurheilukentän, lätkäkaukalon kuin hiihtostadioninkin laidalla.

 

Tv-kanavien selostajavalinnoista vastaavien päälliköiden mukaan hyvin harva naistoimittaja on kiinnostunut selostustehtävistä.

”Urheilulähetysten selostaminen on perinteisesti ollut miesten työsarkaa, kun taas juontajan ja toimittajan tehtävissä naisten määrä on kasvanut koko ajan. Nämä asetelmat ohjaavat urheilumediasta kiinnostuneiden nuorten tavoitteita. Tämä näkyy myös meihin yhteyttä ottavien toiveissa”, sanoo MTV:n urheilupäällikkö Markus Autero.

Nelosen Jorma Paakkari ei muista 20 vuoden aikana yhdenkään naisen tarjoutuneen selostajaksi.

”Miehiltä tällaisia soittoja tai sähköposteja tulee viikoittain. Mutta onko niin, ettei naisselostajia käytetä, koska heitä ei ole? Vai niin, ettei naisselostajia ole, koska heitä ei käytetä?”

Esittämäänsä kysymykseen Paakkari ei osaa vastata.

Yle Urheilun päällikkö Panu Pokkinen toteaa, että miesselostajia on myös kansainvälisesti huomattavasti enemmän kuin naisselostajia.

Yle Sportenin päällikkö Johan Portinin mielestä urheiluohjelmille tekisi hyvää, jos naisia kuuluisi enemmän lähetyksissä.

”Antaisin mielelläni enemmän selostustehtäviä naisille. Mutta ei voi olla itsetarkoitus, että nainen selostaa.”

 

Yle Urheilun Riikka Smolander on yksi harvoista selostavista naistoimittajista. Myös Smolander on huomannut, ettei moni hänen naiskollegansa hae selostajatehtäviä, koska perinteinen selostajamalli on miesääni.

”Monelle ei tule edes mieleen, että nainen voisi selostaa jääkiekon arvokisoja.”

Smolander selostaa muun muassa voimistelua, tanssia, uimahyppyjä, muodostelmaluistelua ja cheerleadingia, etupäässä siis ”naisten lajeja”. Hän sanoo, ettei selostustehtäviä silti Ylessä jaeta sukupuolen perustella.

Miksi naiset sitten selostavat taitoluistelua eivätkä jääkiekkoa?

”Etenkin suosituimpien lajien selostajilla on usein vahva harrastustausta lajin parista.”

Selostaminen vaatii urheilujournalismin muodoista kaikkein eniten lajituntemusta, jota harrastus- tai kilpatausta tuo. Smolander itse on harrastanut joukkuevoimistelua.

Kuitenkin myös pelkkä voimakas kiinnostus lajiin riittää hänestä selostajaksi ryhtymiseen. Smolanderkin on selostanut hieman jääkiekkoa, tosin vain lyhyissä pätkissä radion Jääkiekkokierroksessa. Kokonaisen kiekko-ottelun selostamista hän ei suunnittele.

”Monipuolisuus on työssäni parasta. Palloilulajien selostaminen vaatisi paljon keskittymistä vain yhteen lajiin.”

Smolander ei muista saaneensa Jääkiekkokierroksen kuulijoilta kritiikkiä, jossa olisi viitattu hänen sukupuoleensa. Hän epäilee silti, että jääkiekon arvokilpailuissa naisselostajaa arvosteltaisiin herkemmin kuin miestä.

”Jääkiekko on aika perinteinen laji, jonka katsojistakin valtaosa on miehiä. Uskon kuitenkin, että yleisö antaisi naisselostajalle mahdollisuuden.”

 

Urheilutoimittajain Liiton jäsenistä naisia on reilu kymmenen prosenttia. Osuus on kasvanut tasaisesti 1980-luvun alusta lähtien, jolloin yhdistykseen kuului alle kymmenen naista. Yle Urheilun ja MTV Sportin toimittajista jo noin kolmannes on naisia.

Myös ammattikorkeakoulu Haaga-Helian urheilujournalismin opintoihin on hakenut vuosi vuodelta enemmän naisia. Silti enemmistö hakijoista on yhä miehiä.

Tänä vuonna Haaga-Helia kokeilee Eurosportin kanssa pitkän selostajakurssin järjestämistä. Kurssille pyrkineistä runsas viidesosa oli naisia.

Haaga-Heliassa opettava urheilujournalisti Esko Hatunen sanoo alan miehisyyden syyksi sen, että koko urheilumaailma oli miesten aluetta pitkälle toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan saakka.

”Koska urheilijatoimittajat tulivat pitkään urheilumaailman sisältä, hekin olivat miehiä. Vasta 2000-luvulla naisia on ollut niin paljon urheilutoimittajina, ettei asiaa enää ihmetellä.”

Hatunen uskoo, että naisesikuvat lisäävät pian myös naisselostajien määrää.

”Kun naisselostajia ilmaantuu alalle, heistäkin tulee tavallinen asia.”

Kuva: Positiivista palautetta. Riikka Smolander on selostanut Ylellä muun urheilijatoimittajan työn rinnalla noin seitsemän vuotta. Smolander ei muista saaneensa kritiikkiä, jossa olisi viitattu hänen sukupuoleensa.



3 2020
Arkisto

Kriisioloissa medialta vaaditaan malttia

Koronauutisoinnissa sekä toimittajien että yleisön on pakko oppia sietämään epävarmuutta ja muuttuvia tilanteita. Ja myös mediayhtiöiden on joustettava, kirjoittaa Maria Pettersson.

Päivi Anttikoski otti selfien Valtio­neuvoston linnan wc-tiloissa. Ennen ­koronaviruksen leviämistä ja valmiuslain käyttöönottoa siihen oli vielä aikaa.

Suosittelet kaikille toimittajille viestintäjohtajan uraa, Päivi Anttikoski

Valtioneuvoston viestintäjohtaja haluaa järjestää tiedotustilaisuuksia ihmisille eikä toimittajille.

Uutissatiiri viihdyttää ja viettelee, mutta se ei ole journalismia

”Satiirissa voidaan myös tarjota oikeamielistä identiteettiä katsojille”, kirjoittaa Janne Zareff.

Finländska medier dryper av vita räddare

När medierna lyfter upp en enskild person som hjälte kan det bidra till ökad volontärturism, skriver Liselott Lindström.

Koronaviruksen lyhennys voi olla uhkapeliä

”Vaikka 'koronan uhrien' ei tulkittaisikaan viittaavan pöytäpeliriippuvuuteen, myös otsikoissa olisi tyylikkäintä puhua (korona)viruksesta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Hovioikeus pohtii Janitskinin kuoleman vaikutusta tuomioon

MV-lehteen liittyvä oikeudenkäynti saattaa venyä jopa syksyyn.

Freelancer sairastaa omaan laskuunsa

”Freelancerin pitäisi saada työstään riittävä korvaus, joka riittää työterveyshuollon ja sairauspäivärahan maksamiseen”, kirjoittaa Hanna Kaisa Hellsten.

Yt-neuvottelut ovat neuvottelut, eivät sanelua, muistutti käräjäoikeus

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi helmikuussa Helsingin Evankelisen Opiston maksamaan korvauksia journalistisen alan opettajan työsuhteen päättämisriidassa. Oikeus arvioi sitä, käytiinkö yt-neuvottelut laillisesti.

Monipuolinen toimittaja ja tarkka vesipallotuomari

Kuolleita: Toimittaja Pasi Natunen 15. 7. 1967 Kuopio – 4. 2. 2020 Tuusula

Sanojen taitaja ja älykäs keskustelija

Kuolleita: Kulttuuritoimittaja Katriina Laine 27. 8. 1943 Pori – 4. 2. 2020 Pori

Uutisia Raumalta viideltä vuosikymmeneltä

Kuolleita: Uutispäällikkö Maija-Liisa Tuominen 5. 4. 1926 Kokemäki – 22. 2. 2020 Rauma

Ahkera ja leppoisa elävän kuvan ammattilainen

Kuolleita: Ohjaaja ja leikkaaja Matti Markkanen 26. 8. 1945 Kotka – 6. 11. 2019 Mikkeli

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta