Positiivista palautetta. Riikka Smolander on selostanut Ylellä muun urheilijatoimittajan työn rinnalla noin seitsemän vuotta. Smolander ei muista saaneensa kritiikkiä, jossa olisi viitattu hänen sukupuoleensa.

Selostuskoppi on miesten huone

JOURNALISTI
5.2.2015

Janne Salomaa, teksti
Liisa Takala, kuva

Naisten osuus urheilutoimittajista on kasvanut 2000-luvulla. Selostuskoppi on kuitenkin säilynyt miesten linnakkeena.

”Pasi Rautiaisen sisko Jutta selosti jalkapalloa 1990-luvulla Nelosen edeltäjällä PTV:llä”, vastaa Nelosen urheilupäällikkö Jorma Paakkari kysymykseen siitä, milloin nainen on viimeksi selostanut hänen edustamillaan kanavilla.

Kilpailijoiden selostajakaarti ei ole aivan yhtä miesvaltainen, mutta nainen on silti harvinaisuus selostajakopissa. MTV Sportin vakioselostajista ainoa nainen on alppilajeihin keskittynyt Petra Olamo.

Ylen tv- ja radiokanavilla selostaa myös joitakin naisia, mutta eniten äänessä olevat Ylen selostajat ovat kaikki miehiä. Ruotsinkielisen Yle Sportenin selostajista vain yksi on nainen.

Selostamisen maailmassa vallitsee myös konservatiivinen jako ”miesten ja naisten lajeihin”. Naisselostajia kuulee tavallisimmin esteettisissä taitolajeissa kuten voimistelussa, taitoluistelussa ja ratsastuksessa. Suomalaisten perinteisissä suosikkilajeissa yleisurheilussa, hiihdossa ja jääkiekossa selostaja on käytännössä aina mies.

Muussa urheilujournalismissa tällainen lajijako on jäämässä historiaan. Nainen haastattelijana on yleinen näky niin yleisurheilukentän, lätkäkaukalon kuin hiihtostadioninkin laidalla.

 

Tv-kanavien selostajavalinnoista vastaavien päälliköiden mukaan hyvin harva naistoimittaja on kiinnostunut selostustehtävistä.

”Urheilulähetysten selostaminen on perinteisesti ollut miesten työsarkaa, kun taas juontajan ja toimittajan tehtävissä naisten määrä on kasvanut koko ajan. Nämä asetelmat ohjaavat urheilumediasta kiinnostuneiden nuorten tavoitteita. Tämä näkyy myös meihin yhteyttä ottavien toiveissa”, sanoo MTV:n urheilupäällikkö Markus Autero.

Nelosen Jorma Paakkari ei muista 20 vuoden aikana yhdenkään naisen tarjoutuneen selostajaksi.

”Miehiltä tällaisia soittoja tai sähköposteja tulee viikoittain. Mutta onko niin, ettei naisselostajia käytetä, koska heitä ei ole? Vai niin, ettei naisselostajia ole, koska heitä ei käytetä?”

Esittämäänsä kysymykseen Paakkari ei osaa vastata.

Yle Urheilun päällikkö Panu Pokkinen toteaa, että miesselostajia on myös kansainvälisesti huomattavasti enemmän kuin naisselostajia.

Yle Sportenin päällikkö Johan Portinin mielestä urheiluohjelmille tekisi hyvää, jos naisia kuuluisi enemmän lähetyksissä.

”Antaisin mielelläni enemmän selostustehtäviä naisille. Mutta ei voi olla itsetarkoitus, että nainen selostaa.”

 

Yle Urheilun Riikka Smolander on yksi harvoista selostavista naistoimittajista. Myös Smolander on huomannut, ettei moni hänen naiskollegansa hae selostajatehtäviä, koska perinteinen selostajamalli on miesääni.

”Monelle ei tule edes mieleen, että nainen voisi selostaa jääkiekon arvokisoja.”

Smolander selostaa muun muassa voimistelua, tanssia, uimahyppyjä, muodostelmaluistelua ja cheerleadingia, etupäässä siis ”naisten lajeja”. Hän sanoo, ettei selostustehtäviä silti Ylessä jaeta sukupuolen perustella.

Miksi naiset sitten selostavat taitoluistelua eivätkä jääkiekkoa?

”Etenkin suosituimpien lajien selostajilla on usein vahva harrastustausta lajin parista.”

Selostaminen vaatii urheilujournalismin muodoista kaikkein eniten lajituntemusta, jota harrastus- tai kilpatausta tuo. Smolander itse on harrastanut joukkuevoimistelua.

Kuitenkin myös pelkkä voimakas kiinnostus lajiin riittää hänestä selostajaksi ryhtymiseen. Smolanderkin on selostanut hieman jääkiekkoa, tosin vain lyhyissä pätkissä radion Jääkiekkokierroksessa. Kokonaisen kiekko-ottelun selostamista hän ei suunnittele.

”Monipuolisuus on työssäni parasta. Palloilulajien selostaminen vaatisi paljon keskittymistä vain yhteen lajiin.”

Smolander ei muista saaneensa Jääkiekkokierroksen kuulijoilta kritiikkiä, jossa olisi viitattu hänen sukupuoleensa. Hän epäilee silti, että jääkiekon arvokilpailuissa naisselostajaa arvosteltaisiin herkemmin kuin miestä.

”Jääkiekko on aika perinteinen laji, jonka katsojistakin valtaosa on miehiä. Uskon kuitenkin, että yleisö antaisi naisselostajalle mahdollisuuden.”

 

Urheilutoimittajain Liiton jäsenistä naisia on reilu kymmenen prosenttia. Osuus on kasvanut tasaisesti 1980-luvun alusta lähtien, jolloin yhdistykseen kuului alle kymmenen naista. Yle Urheilun ja MTV Sportin toimittajista jo noin kolmannes on naisia.

Myös ammattikorkeakoulu Haaga-Helian urheilujournalismin opintoihin on hakenut vuosi vuodelta enemmän naisia. Silti enemmistö hakijoista on yhä miehiä.

Tänä vuonna Haaga-Helia kokeilee Eurosportin kanssa pitkän selostajakurssin järjestämistä. Kurssille pyrkineistä runsas viidesosa oli naisia.

Haaga-Heliassa opettava urheilujournalisti Esko Hatunen sanoo alan miehisyyden syyksi sen, että koko urheilumaailma oli miesten aluetta pitkälle toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan saakka.

”Koska urheilijatoimittajat tulivat pitkään urheilumaailman sisältä, hekin olivat miehiä. Vasta 2000-luvulla naisia on ollut niin paljon urheilutoimittajina, ettei asiaa enää ihmetellä.”

Hatunen uskoo, että naisesikuvat lisäävät pian myös naisselostajien määrää.

”Kun naisselostajia ilmaantuu alalle, heistäkin tulee tavallinen asia.”

Kuva: Positiivista palautetta. Riikka Smolander on selostanut Ylellä muun urheilijatoimittajan työn rinnalla noin seitsemän vuotta. Smolander ei muista saaneensa kritiikkiä, jossa olisi viitattu hänen sukupuoleensa.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta