Selostuskoppi on miesten huone

Naisten osuus urheilutoimittajista on kasvanut 2000-luvulla. Selostuskoppi on kuitenkin säilynyt miesten linnakkeena.

Positiivista palautetta. Riikka Smolander on selostanut Ylellä muun urheilijatoimittajan työn rinnalla noin seitsemän vuotta. Smolander ei muista saaneensa kritiikkiä, jossa olisi viitattu hänen sukupuoleensa.

JOURNALISTI
5.2.2015

Janne Salomaa, teksti
Liisa Takala, kuva

”Pasi Rautiaisen sisko Jutta selosti jalkapalloa 1990-luvulla Nelosen edeltäjällä PTV:llä”, vastaa Nelosen urheilupäällikkö Jorma Paakkari kysymykseen siitä, milloin nainen on viimeksi selostanut hänen edustamillaan kanavilla.

Kilpailijoiden selostajakaarti ei ole aivan yhtä miesvaltainen, mutta nainen on silti harvinaisuus selostajakopissa. MTV Sportin vakioselostajista ainoa nainen on alppilajeihin keskittynyt Petra Olamo.

Ylen tv- ja radiokanavilla selostaa myös joitakin naisia, mutta eniten äänessä olevat Ylen selostajat ovat kaikki miehiä. Ruotsinkielisen Yle Sportenin selostajista vain yksi on nainen.

Selostamisen maailmassa vallitsee myös konservatiivinen jako ”miesten ja naisten lajeihin”. Naisselostajia kuulee tavallisimmin esteettisissä taitolajeissa kuten voimistelussa, taitoluistelussa ja ratsastuksessa. Suomalaisten perinteisissä suosikkilajeissa yleisurheilussa, hiihdossa ja jääkiekossa selostaja on käytännössä aina mies.

Muussa urheilujournalismissa tällainen lajijako on jäämässä historiaan. Nainen haastattelijana on yleinen näky niin yleisurheilukentän, lätkäkaukalon kuin hiihtostadioninkin laidalla.

 

Tv-kanavien selostajavalinnoista vastaavien päälliköiden mukaan hyvin harva naistoimittaja on kiinnostunut selostustehtävistä.

”Urheilulähetysten selostaminen on perinteisesti ollut miesten työsarkaa, kun taas juontajan ja toimittajan tehtävissä naisten määrä on kasvanut koko ajan. Nämä asetelmat ohjaavat urheilumediasta kiinnostuneiden nuorten tavoitteita. Tämä näkyy myös meihin yhteyttä ottavien toiveissa”, sanoo MTV:n urheilupäällikkö Markus Autero.

Nelosen Jorma Paakkari ei muista 20 vuoden aikana yhdenkään naisen tarjoutuneen selostajaksi.

”Miehiltä tällaisia soittoja tai sähköposteja tulee viikoittain. Mutta onko niin, ettei naisselostajia käytetä, koska heitä ei ole? Vai niin, ettei naisselostajia ole, koska heitä ei käytetä?”

Esittämäänsä kysymykseen Paakkari ei osaa vastata.

Yle Urheilun päällikkö Panu Pokkinen toteaa, että miesselostajia on myös kansainvälisesti huomattavasti enemmän kuin naisselostajia.

Yle Sportenin päällikkö Johan Portinin mielestä urheiluohjelmille tekisi hyvää, jos naisia kuuluisi enemmän lähetyksissä.

”Antaisin mielelläni enemmän selostustehtäviä naisille. Mutta ei voi olla itsetarkoitus, että nainen selostaa.”

 

Yle Urheilun Riikka Smolander on yksi harvoista selostavista naistoimittajista. Myös Smolander on huomannut, ettei moni hänen naiskollegansa hae selostajatehtäviä, koska perinteinen selostajamalli on miesääni.

”Monelle ei tule edes mieleen, että nainen voisi selostaa jääkiekon arvokisoja.”

Smolander selostaa muun muassa voimistelua, tanssia, uimahyppyjä, muodostelmaluistelua ja cheerleadingia, etupäässä siis ”naisten lajeja”. Hän sanoo, ettei selostustehtäviä silti Ylessä jaeta sukupuolen perustella.

Miksi naiset sitten selostavat taitoluistelua eivätkä jääkiekkoa?

”Etenkin suosituimpien lajien selostajilla on usein vahva harrastustausta lajin parista.”

Selostaminen vaatii urheilujournalismin muodoista kaikkein eniten lajituntemusta, jota harrastus- tai kilpatausta tuo. Smolander itse on harrastanut joukkuevoimistelua.

Kuitenkin myös pelkkä voimakas kiinnostus lajiin riittää hänestä selostajaksi ryhtymiseen. Smolanderkin on selostanut hieman jääkiekkoa, tosin vain lyhyissä pätkissä radion Jääkiekkokierroksessa. Kokonaisen kiekko-ottelun selostamista hän ei suunnittele.

”Monipuolisuus on työssäni parasta. Palloilulajien selostaminen vaatisi paljon keskittymistä vain yhteen lajiin.”

Smolander ei muista saaneensa Jääkiekkokierroksen kuulijoilta kritiikkiä, jossa olisi viitattu hänen sukupuoleensa. Hän epäilee silti, että jääkiekon arvokilpailuissa naisselostajaa arvosteltaisiin herkemmin kuin miestä.

”Jääkiekko on aika perinteinen laji, jonka katsojistakin valtaosa on miehiä. Uskon kuitenkin, että yleisö antaisi naisselostajalle mahdollisuuden.”

 

Urheilutoimittajain Liiton jäsenistä naisia on reilu kymmenen prosenttia. Osuus on kasvanut tasaisesti 1980-luvun alusta lähtien, jolloin yhdistykseen kuului alle kymmenen naista. Yle Urheilun ja MTV Sportin toimittajista jo noin kolmannes on naisia.

Myös ammattikorkeakoulu Haaga-Helian urheilujournalismin opintoihin on hakenut vuosi vuodelta enemmän naisia. Silti enemmistö hakijoista on yhä miehiä.

Tänä vuonna Haaga-Helia kokeilee Eurosportin kanssa pitkän selostajakurssin järjestämistä. Kurssille pyrkineistä runsas viidesosa oli naisia.

Haaga-Heliassa opettava urheilujournalisti Esko Hatunen sanoo alan miehisyyden syyksi sen, että koko urheilumaailma oli miesten aluetta pitkälle toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan saakka.

”Koska urheilijatoimittajat tulivat pitkään urheilumaailman sisältä, hekin olivat miehiä. Vasta 2000-luvulla naisia on ollut niin paljon urheilutoimittajina, ettei asiaa enää ihmetellä.”

Hatunen uskoo, että naisesikuvat lisäävät pian myös naisselostajien määrää.

”Kun naisselostajia ilmaantuu alalle, heistäkin tulee tavallinen asia.”

Kuva: Positiivista palautetta. Riikka Smolander on selostanut Ylellä muun urheilijatoimittajan työn rinnalla noin seitsemän vuotta. Smolander ei muista saaneensa kritiikkiä, jossa olisi viitattu hänen sukupuoleensa.



1 2019
Arkisto

Kasvukipuja

Voimisteluvalmentamista käsitelleestä Urheilulehden jutusta syntyi jälkipyykki, jonka takia Urheilutoimittajain liitosta erosi jäseniä. Se kertoo urheilujournalismin muutoksesta, joka on ollut tuloillaan pitkään.

Vihaviestien vyörytyksessä

Oikeustoimittaja Päivi Happonen ihmetteli Ylen blogissa Oulun poliisin tiedotuslinjaa. Poliisi kritisoi Happosta Twitterissä ja se aiheutti vihaviestien tulvan.

IS:ssa uutisia tekevät kaikki osastot. ”Sanoisin, että osastojen välillä on enemmän yhteistyötä kuin kilpailua. Yleensä IS:n saamasta uutisesta iloitaan osastorajojen yli”, sanoo Ilta-Sanomien uutispäällikkö Elina Koivisto (toinen oikealta). Kuvassa myös politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala, Uutis- ja yhteiskuntatoimituksen esimies Miia Honkanen, rikostoimittaja Niko Ranta, urheilun esimies Vesa Rantanen ja toimittaja Miikka Hujanen.

STT:n siteerausmäärät romahtivat

STT:n eniten siteeraamien viestimien kärkikymmenikkö pysyi lähes ennallaan, mutta siteerausten määrä laski yli kolmanneksen. Kärjessä jatkavat Yle ja HS. Ilta-Sanomat kipusi neljänneksi, ja Maaseudun Tulevaisuus nousi ensi kertaa kymmenen joukkoon.

Uudelleenjärjestelyjen jälkeen pääkirjoituksia kirjoittavat Aamulehdessä toimituksen johtoryhmä, uutispäälliköt ja osa toimittajista, sanoo päätoimittaja Jussi Tuulensuu. ”Linjan noudattamisesta vastaa päätoimittaja, joka myös muodostaa tarvittaessa lehden kannan merkittävimpiin aiheisiin.” Kuvassa Yleisradio haastattelee Tuulensuuta Aamulehden yt-neuvottelujen seurauksista 29. marraskuuta.

Kuka päättää lehden linjan?

Aamulehti lakkautti pääkirjoituksista huolehtineen artikkelitoimituksensa ja vähensi pääkirjoitusten määrää. Satakunnan Kansa luopui erityisistä pääkirjoittajista jo vuonna 2015. Mitä tekevät muut maakuntalehdet?

Uutiset vaikuttavat vaaleihin

Vaikka vaalitentteihin valittaisiin kuinka hienoja ja tärkeitä teemoja, ne eivät välttämättä jätä äänestäjien tietoisuuteen edes haaleaa muistijälkeä. Uutiset jättävät, kirjoittaa Elina Grundström.

För tio år sedan var Jannike Store planeringschef på Radio Vega. I dag är hon teatertekniker på Unga Teatern och elektriker med det egna bolaget ”Käringen med strömmen”. På teatern gör hon allt från scenografier till kluriga tekniska lösningar. Hon har bland annat konstruerat radiostyrda höns (Pettson och Findus) och självlysande äpplen (Mio min Mio).

”De mest givande kaffepauserna finns på raksan”

De bytte bransch, men har haft stor nytta av sin journalistiska bakgrund. Möt Jannike Store, Eva Hagman och Sanne Wikström som alla valde ”Plan B”.

Jussi Turunen valmistui Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta teologian maisteriksi neljä vuotta sitten, mutta palasi tekemään ylioppilaslehti Uljasta. Vaikka lehden äkillinen lakkauttaminen oli erikoinen kokemus, Turusen paloa journalistin työhön se ei sammuttanut.

Ei niin uljas loppu

Ylioppilaslehti Uljas lakkautettiin vain 34 päivää uuden päätoimittajan palkkaamisen jälkeen. Turun ja Tampereen ylioppilaslehdissä tilanne elää, mutta Oulun lehti sai rehtorista ystävän.

Valtaa vain muiden myöntyessä

Kun tietokirjailija väittää omiaan, kustannustoimittaja korjaa keskustellen. Antti Heikkilän kohukirjan kaltaisen teoksen kustannuspäätöstä hänen on kuitenkin vaikea muuttaa muuksi.

Tuija Siltamäki saatteli Aviisin määrittelemättömän mittaiselle ilmestymistauolle. Hänet kuvattiin tammikuussa Tampereen ylioppilaskunnan toimistossa, josta melkein koko henkilökunta on muuttanut korkeakoulujen yhdistyessä syntyneen uuden ylioppilaskunnan tiloihin Hervantaan.

Kuin viimeistä Aviisia

Tuija Siltamäki päätoimitti mahdollisesti maailmanhistorian viimeisen Aviisin. ”Ylioppilaslehtien tulevaisuudessa huolettaa halu sitoutua yhteisiin asioihin, jotka eivät ole joka hetki mieluisia.”

Airin Bahmani kirjoitti Syyrian sota -kirjaa Kansalliskirjaston rauhassa.

Kenttätöissä Irakissa

Toimittaja Airin Bahmani haastattelee Lähi-idässä Syyrian sodan uhreja, poliitikkoja ja feministejä.

Av-kääntäjä Jukka Sorsa pelkää, että av-kääntämisestä on tulossa matalapalkka-ala, jolle ei kannata kouluttautua. Hänen työnsä Pre-Textin työsuhteisena freelancerina ovat vähentyneet viime vuosina.

Kolmen kastin kääntäjät

Av-kääntäjä Jukka Sorsa haluaa tes-neuvotteluissa kohentaa erityisesti ei-työsuhteisten freelancereiden asemaa. He ovat kääntäjistä heikoimmassa asemassa.

Kuvat kätevästi Etuovesta tai Oikotieltä

Moni toimitus poimii ilmaiskuvia juttuihinsa asunnonvälityssivustoilta. Käyttöehdot antavat konserneille oikeuden kuvien julkaisuun ilman eri korvausta.

Cheerleadingissä ei ole pakollisia liikkeitä, vaan jokainen esitys on erilainen. Tämä tekee arvostelusta haastavaa. Cheerleading-tuomari Anne Achtén kanssa harjoittelemassa oli helsinkiläisen Funky Team Gorillaz -joukkueen jäseniä.

Tyylipisteiden jakaja

Radiotuottaja Anne Achté arvioi olevansa Euroopan ahkerin cheerleading-tuomari.

Palvelujournalismia aikuistuville

Säde Mäkipää, 26, on aloittanut Improbatur-lehden päätoimittajana.

Ormen äter sin svans

Varför väcker Liike Nyt intresse? För att nyhetsmedierna bevakar den. Vi är en orm som äter sin egen svans, skriver Dan Lolax.

Ihan vain eduskuntavaalit

Kun me toimittajat nimeämme vaalit, kyse on tarinan käännekohdan etsimisestä. Mutta tiedättekö mitä? Vallankumousta ei ole tulossa, Janne Zareff kirjoittaa.

Gallupin aika

Kapeneeko puolueen etumatka toiseen tai hiipuuko puolueen kannatus vielä silläkin hetkellä, kun lukija lukee gallup-uutista, kysyy Vesa Heikkinen.

Tyhmänä uskaltaa

Kun Teollisuusneuvos ehdotti löylyjen jälkeen, että myös Aamulehti kutsuisi koripallojoukkuetta Nansoksi, Matti Mörttinen ei epäillyt vastata suorasukaisesti.

Tärkeä, mutta aina epävarma näyttö

Kari Raivion Näytön paikka -kirja korostaa tutkitun tiedon tärkeyttä, mutta muistuttaa sen iäti epävarmasta luonteesta – siitä, miten huonosti se sopii journalismin joko-tai-maailmaan, kirjoittaa Marja Honkonen.

Linda Pelkonen voitti hovissa

Helsingin hovioikeus on tuominnut toimittaja Linda Pelkoselle lukuisia kertoja soitelleen miehen laittomasta uhkauksesta sakkoihin.

Psykologiliitto antoi potkut päätoimittajalleen

Hannele Peltosen potkujen taustalla ovat päätoimittajan ja lehteä kustantavan Psykologiliiton johdon väliset jännitteet, joista Journalisti kertoi viime syksynä.

Ommöblering i HSS-toppen

HSS Media byter vd. Under rekryteringsprocessen sköts jobbet av Vasabladets chefredaktör Niklas Nyberg.

Gardberg: Viktigt ha stöd då det stormar

Yle Spotlights Annvi Gardberg har tilldelats Topeliuspriset. Journalisten bad Gardberg om tre tips på hur en journalist klarar sig då det stormar som hårdast.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta