Aikalisä. Kaisa Holanti otti välivuoden ja miettii opiskelupaikan vaihtamista ammattikorkeakouluun. Hän uskoo selvään ammattiin tähtäävien, käytännöllisten opintojen sopivan itselleen paremmin.

Liki kolmannes otti aikalisän

JOURNALISTI
5.2.2015

Marja Honkonen, teksti
Maija Tammi, kuva

Tampereen yliopistossa toista vuotta journalistiikkaa opiskelevista moni jätti tulematta kursseille. Aloituspaikkojen määrä pysyy korkeakouluissa lähes entisellään.

Tampereen yliopiston journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma on ollut tänä lukuvuonna epätavallisessa tilanteessa. 12 opiskelijaa eli lähes kolmannes 39 journalistiikan toisen vuoden pääaineopiskelijasta ei suorita opintoja suositellussa aikataulussa, vaan on jättäytynyt oppiaineen kursseilta pois. Tieteenalayksikössä ei ole selvitetty, kuinka suuri osa on käytännössä keskeyttänyt opintonsa ja miksi.

Journalistiikan professori Ari Heinonen arvioi, että kurssivahvuuksien vaihtelu on pitkän aikavälin tarkastelussa normaalin rajoissa. Hän uskoo, että ainakin osa suorittaa puuttuvat opinnot tuonnempana. Kerätyn palautteen mukaan opetukseen ollaan suhteellisen tyytyväisiä.

Myös opinto-ohjauksesta vastaava yliopisto-opettaja Maarit Jaakkola varoo tekemästä vuosikurssin kutistumisesta johtopäätöksiä. Hän kuitenkin myöntää, että hyppäys on iso, ja se voi johtua osin alan epävarmuudesta.

”Yksilöllisen ohjauksen tarve on kasvanut. Ei ole enää niin selvää, mihin ammattiin viestintäalalla tähdätään”, Jaakkola sanoo.

Jyväskylän yliopiston journalistiikalla vastaavaa ilmiötä ei toistaiseksi ole ollut. Opintonsa jättää kesken vuosikurssia kohden muutama opiskelija.

 

Tampereella opiskellut Kaisa Holanti päätti tauon pitämisestä viime keväänä. Suoraan lukion jälkeen opintonsa aloittanut Holanti totesi, että välivuosi töissä oli oman jaksamisen kannalta viisas vaihtoehto.

Koulutus vastasi Holannin odotuksia, mutta ala ei tunnu omalta.

”Se vaatisi kovaa paloa, kun työpaikat ovat vähissä”, Holanti sanoo.

Nyt hän harkitsee ammattikorkeakouluun hakemista.

Lisää tukea Holanti olisi kaivannut tulevaisuutensa pohdiskeluun ja esimerkiksi pääaineen vaihtamiseen. Opinto-ohjaus ei silti olisi vaikuttanut välivuosipäätökseen.

Jotkut opiskelijoista ovat yllättyneet opintojen sisällöistä ja vaativuudesta. Tietopohjaa ja valmiuksia käytännön kursseille etsitään sivuaineista.

 

Journalistiikan valintakokeen  toimivuutta mietitään Heinosen mukaan tänä keväänä perusteellisesti, osana säännöllistä uudistustyötä. Vaikutukset näkyvät vuoden 2016 kokeissa. Yhden vuoden kokemukset eivät suoraan vaikuta opiskelijavalintaan.

”Toistaiseksi meille on tullut hyvää väkeä, joka suoriutuu opinnoistaan ja sijoittuu mukavasti työelämään”, Heinonen sanoo.

Muutoksia jo tämän kevään hakuun on silti luvassa. Hakumenettely uudistui syksyllä, ja nyt yliopistot ja ammattikorkeakoulut pannaan suosikkijärjestykseen samalle lomakkeelle.

”Jää nähtäväksi, mikä vaikutus sillä on. Täytyy toivoa, että hakijat ovat selvillä eri koulutuksien sisällöistä ja osaavat valita mieluisensa”, Heinonen sanoo.

 

Journalismikoulutuksen aloituspaikkojen määrä pysyy liki entisellään. Tampereella kuvajournalismin linjalle valitaan peräti 12 opiskelijaa, tuplamäärä aiempaan verrattuna, mutta vastedes vain kahden vuoden välein.

Oulun ammattikorkeakoulussa journalismin suuntautumisvaihtoehtoon on jaossa 22 paikkaa, nimellisesti kaksi aiempaa enemmän. Vanhat nuorten ja aikuisten aloituspaikat valitaan kuitenkin nykyisin samasta kiintiöstä. Käytännössä määrä siis pienenee, tutkintovastaava Heli Huttunen kertoo.

Ouluun hakijoiden määrä on pyörinyt jo pitkään 700 tienoilla. Huttusen mukaan selviää vasta haun päätyttyä, vaikuttaako uusi hakujärjestelmä kiinnostukseen.

Muutoin journalismikoulutuksen paikkamäärä on pysynyt ennallaan. Yhteensä paikka on tarjolla 157 – 161 alempaa korkeakoulututkintoa aloittavalle opiskelijalle.

Kuva: Aikalisä. Kaisa Holanti otti välivuoden ja miettii opiskelupaikan vaihtamista ammattikorkeakouluun. Hän uskoo selvään ammattiin tähtäävien, käytännöllisten opintojen sopivan itselleen paremmin.

Yhteishaku 2015

  • Yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin haetaan yhteishaussa samalla verkkolomakkeella.
  • Journalismiopintoihin haetaan pääsääntöisesti haun toisessa osassa, 17.3.–9.4.
  • Yhteishaussa opiskelija voi pyrkiä kuuteen eri koulutusohjelmaan. Vastaan voi ottaa yhden paikan lukukaudessa.


4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta