Aikalisä. Kaisa Holanti otti välivuoden ja miettii opiskelupaikan vaihtamista ammattikorkeakouluun. Hän uskoo selvään ammattiin tähtäävien, käytännöllisten opintojen sopivan itselleen paremmin.

Liki kolmannes otti aikalisän

JOURNALISTI
5.2.2015

Marja Honkonen, teksti
Maija Tammi, kuva

Tampereen yliopistossa toista vuotta journalistiikkaa opiskelevista moni jätti tulematta kursseille. Aloituspaikkojen määrä pysyy korkeakouluissa lähes entisellään.

Tampereen yliopiston journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma on ollut tänä lukuvuonna epätavallisessa tilanteessa. 12 opiskelijaa eli lähes kolmannes 39 journalistiikan toisen vuoden pääaineopiskelijasta ei suorita opintoja suositellussa aikataulussa, vaan on jättäytynyt oppiaineen kursseilta pois. Tieteenalayksikössä ei ole selvitetty, kuinka suuri osa on käytännössä keskeyttänyt opintonsa ja miksi.

Journalistiikan professori Ari Heinonen arvioi, että kurssivahvuuksien vaihtelu on pitkän aikavälin tarkastelussa normaalin rajoissa. Hän uskoo, että ainakin osa suorittaa puuttuvat opinnot tuonnempana. Kerätyn palautteen mukaan opetukseen ollaan suhteellisen tyytyväisiä.

Myös opinto-ohjauksesta vastaava yliopisto-opettaja Maarit Jaakkola varoo tekemästä vuosikurssin kutistumisesta johtopäätöksiä. Hän kuitenkin myöntää, että hyppäys on iso, ja se voi johtua osin alan epävarmuudesta.

”Yksilöllisen ohjauksen tarve on kasvanut. Ei ole enää niin selvää, mihin ammattiin viestintäalalla tähdätään”, Jaakkola sanoo.

Jyväskylän yliopiston journalistiikalla vastaavaa ilmiötä ei toistaiseksi ole ollut. Opintonsa jättää kesken vuosikurssia kohden muutama opiskelija.

 

Tampereella opiskellut Kaisa Holanti päätti tauon pitämisestä viime keväänä. Suoraan lukion jälkeen opintonsa aloittanut Holanti totesi, että välivuosi töissä oli oman jaksamisen kannalta viisas vaihtoehto.

Koulutus vastasi Holannin odotuksia, mutta ala ei tunnu omalta.

”Se vaatisi kovaa paloa, kun työpaikat ovat vähissä”, Holanti sanoo.

Nyt hän harkitsee ammattikorkeakouluun hakemista.

Lisää tukea Holanti olisi kaivannut tulevaisuutensa pohdiskeluun ja esimerkiksi pääaineen vaihtamiseen. Opinto-ohjaus ei silti olisi vaikuttanut välivuosipäätökseen.

Jotkut opiskelijoista ovat yllättyneet opintojen sisällöistä ja vaativuudesta. Tietopohjaa ja valmiuksia käytännön kursseille etsitään sivuaineista.

 

Journalistiikan valintakokeen  toimivuutta mietitään Heinosen mukaan tänä keväänä perusteellisesti, osana säännöllistä uudistustyötä. Vaikutukset näkyvät vuoden 2016 kokeissa. Yhden vuoden kokemukset eivät suoraan vaikuta opiskelijavalintaan.

”Toistaiseksi meille on tullut hyvää väkeä, joka suoriutuu opinnoistaan ja sijoittuu mukavasti työelämään”, Heinonen sanoo.

Muutoksia jo tämän kevään hakuun on silti luvassa. Hakumenettely uudistui syksyllä, ja nyt yliopistot ja ammattikorkeakoulut pannaan suosikkijärjestykseen samalle lomakkeelle.

”Jää nähtäväksi, mikä vaikutus sillä on. Täytyy toivoa, että hakijat ovat selvillä eri koulutuksien sisällöistä ja osaavat valita mieluisensa”, Heinonen sanoo.

 

Journalismikoulutuksen aloituspaikkojen määrä pysyy liki entisellään. Tampereella kuvajournalismin linjalle valitaan peräti 12 opiskelijaa, tuplamäärä aiempaan verrattuna, mutta vastedes vain kahden vuoden välein.

Oulun ammattikorkeakoulussa journalismin suuntautumisvaihtoehtoon on jaossa 22 paikkaa, nimellisesti kaksi aiempaa enemmän. Vanhat nuorten ja aikuisten aloituspaikat valitaan kuitenkin nykyisin samasta kiintiöstä. Käytännössä määrä siis pienenee, tutkintovastaava Heli Huttunen kertoo.

Ouluun hakijoiden määrä on pyörinyt jo pitkään 700 tienoilla. Huttusen mukaan selviää vasta haun päätyttyä, vaikuttaako uusi hakujärjestelmä kiinnostukseen.

Muutoin journalismikoulutuksen paikkamäärä on pysynyt ennallaan. Yhteensä paikka on tarjolla 157 – 161 alempaa korkeakoulututkintoa aloittavalle opiskelijalle.

Kuva: Aikalisä. Kaisa Holanti otti välivuoden ja miettii opiskelupaikan vaihtamista ammattikorkeakouluun. Hän uskoo selvään ammattiin tähtäävien, käytännöllisten opintojen sopivan itselleen paremmin.

Yhteishaku 2015

  • Yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin haetaan yhteishaussa samalla verkkolomakkeella.
  • Journalismiopintoihin haetaan pääsääntöisesti haun toisessa osassa, 17.3.–9.4.
  • Yhteishaussa opiskelija voi pyrkiä kuuteen eri koulutusohjelmaan. Vastaan voi ottaa yhden paikan lukukaudessa.


5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta