Toisella kierroksella. Opiskelijaelämä Kautokeinossa on Jenni Leukumaavaaran mukaan ”aika erilaista” kuin vuosikymmen sitten Jyväskylän yliopistossa journalistiikkaa opiskellessa. Kipakka pakkanen ja hinnakkaat ravintolat ovat houkutelleet humputtelun sijaan yliopiston saunaan ja kuntosalille.

Kautokeino on tilaisuus ajatella toisin

JOURNALISTI
5.2.2015

Marja Honkonen, teksti
Jouni Porsanger, kuva

Toimittaja Jenni Leukumaavaara etsii alkuperäiskansajournalismiin rakentavia kulmia maisteriohjelmasta.

ILO:n alkuperäiskansasopimuksesta kirjoittavan nimi jää mieleen, eikä aina hyvällä. Toimittaja Jenni Leukumaavaara on oppinut saamelaiskysymysten herkkyyden muutettuaan Rovaniemelle freelanceriksi neljä vuotta sitten. Jokin on jonkun mielestä aina pielessä, oli juttu kirjoitettu miten vain.

”Ne ovat olleet journalistin urani vaikeimpia aiheita”, viitisentoista vuotta toimittajana työskennellyt Leukumaavaara sanoo.

Usein jo juttutilauksissa haetaan konfliktia. Leukumaavaara uskoo, että saamelais- ja muista alkuperäiskansa-aiheista voisi kirjoittaa toisellakin tavalla. Siihen hän etsii nyt työkaluja Norjan Kautokeinosta, missä saamelaiskorkeakoulu Sámi allaskuvla käynnisti tammikuussa alkuperäiskansajournalismin maisteriohjelman.

Laatuaan ensimmäinen kaksivuotinen ohjelma on suunnattu jo aiemmin asian parissa työskennelleille. Apulaisprofessori Lia Markelinin mukaan ohjelma antaa tuttuihin viestinnän teorioihin erilaisen näkökulman.

Leukumaavaaralle se sopii.

”Ensimmäisellä luennolla luvattiin hajottaa ajattelu, ja rakentaa se sitten uudelleen.”

 

Maisteriohjelman 14 opiskelijan joukko on kirjava. Mukana on sekä alkuperäiskansoihin kuuluvia että muita useasta eri maasta. Suomesta opiskelijoita on kolme. Ohjelman nuorin on parikymppinen ja vanhin yli viisikymppinen.

Ylitorniolta kotoisin oleva Leukumaavaara, 32, ei ole saamelainen. Pohjoissaamea hän alkaa nyt opiskella, koska kieli auttaa ymmärtämään kulttuuria.

Kerran kuussa viikon intensiivijaksoissa tapahtuva opetus mahdollistaa freelancetyön. Työskentelykenttä painottuu Rovaniemen ja Kautokeinon välille.

Leukumaavaara toivoo opiskelun avaavan uusia mahdollisuuksia.

”Journalismin murros on hyvä aika miettiä sitä, millä arvoilla sitä haluaa tehdä. Uskon, että tämä on hedelmällisempää kuin viimeksi parikymppisenä”, hän pohtii.

”Kautokeino on jo ympäristönä niin erilainen, että se antaa tilaisuuden ajatella toisin.”

Kuva: Toisella kierroksella. Opiskelijaelämä Kautokeinossa on Jenni Leukumaavaaran mukaan ”aika erilaista” kuin vuosikymmen sitten Jyväskylän yliopistossa journalistiikkaa opiskellessa. Kipakka pakkanen ja hinnakkaat ravintolat ovat houkutelleet humputtelun sijaan yliopiston saunaan ja kuntosalille.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta