Att skriva med en forskare

JOURNALISTI
5.2.2015

Lina Laurent, text

Forskaren skrollar igenom dokumentet med över 100  000 tecken. Där finns transkriberade intervjusnuttar, länkar till forskningsrapporter, lösryckta miljöbeskrivningar, fragment av en text som ska bli ett reportage, vårt reportage.

Forskaren tittar på mig och utbrister leende: ”Det är ju nästan färdigt.” Jag undrar om hon skämtar. Till deadline är det tre dagar.

När Kone-stiftelsen i somras utlyste stipendier för journalistik och produktioner som synliggör samhällsklyftor i Finland var en av målsättningarna att sammanföra människor från olika yrkesgrupper: forskare, journalister, bildjournalister, konstnärer, skådespelare med flera.

Tanken är att man med en bredare bakgrund ska hitta nya sätt att lyfta fram viktiga samhällsfrågor och att de som jobbar kring temat ska lära sig av varandra. Två forskare, en fotograf och jag ska belysa hemlöshet bland unga i huvudstadsregionen.

 

På många redaktioner är grupparbete i dag vardag och flera journalister har bevisat att man når bättre resultat när man jobbar i par. Trots det sitter vi alltför mycket och alltför ofta ensamma vid våra datorer.

Tanken på att få bolla tankar om exempelvis symboliken i en miljöbeskrivning med en i ämnet insatt forskare känns närmast utopistisk. Feedback och redigering speciellt före
publicering är något både fast anställda och frilansar drömmer om.

Att forskaren och jag haft olika syn på hur absolut en deadline är eller hur en text ser ut som nästan är färdig utgör samarbetets små aha-upplevelser. Hur man i praktiken jobbar som en arbetsgrupp har också varit spännande. Vid en av intervjuerna var vi sex personer kring samma bord: den som intervjuades, hens vänner, fotografen, forskaren och jag.

 

Men när texten ska mejslas fram blir skillnaderna i våra arbetssätt mer påtagliga: Forskaren tänker på de stora linjerna, på nationella och internationella studier som berör vårt tema eller på hur den intervjuades unika berättelse återspeglar det rådande ekonomiska systemet.

Jag tänker på läsaren, på berättelsen, på övergångarna, på att ha lagom mängd närvaro kombinerat med fakta och på hur texten samspelar med bilderna.

 

En dag före deadline känns reportaget klart men vad hände med nytänket?

Forskaren vågade inte pilla i texten och lägga in kopplingar till studier om hur ojämlikhet fördelar sig i samhället. Jag, som i mitt innersta genuint tror på att texter bara blir bättre när de redigeras flera gånger, kände kontrollbehovet öka och vägrade stryka ett bra citat. Enligt forskaren tog citatet bort udden från den intervjuades kärnbudskap.

Vi har styrts av våra konventioner om hur en vetenskaplig text ska se ut och hur en journalistisk text ska se ut. Eftersom vårt slutresultat ska publiceras i en tidning har det journalistiska formatet vägt starkast. Men måste det vara så?

Kanske vi ändå borde lyfta fram kopplingen till nyliberalismen eller förklara parallellerna till Baron Münchhausen. Det är ännu en dag till deadline. Vi sätter oss ner tillsammans – allt är möjligt.

Skribenten ingår i en arbetsgrupp vars reportage publiceras i tidningen Iso Numero i mars.



6 2019
Arkisto
Ylessä työskentelevät Seurin veljekset löysivät toisensa aikuisuuden kynnyksellä. Ville (oik.) vei Ollin alaikäisenä Helsingin baareihin.” kuva: Jaakko Martikainen

Miltä tuntuu, kun haastateltavat kuvittelevat jatkuvasti puhuvansa veljelle?

Tai kun joutuu kilpailemaan perheenjäsenen kanssa saman alan työpaikoista? Toimittajina työskentelevät sisarusparit avasivat perhe- ja työsuhteitaan.

Jos työnantaja ei ole uskollinen, ei työntekijänkään tarvitse olla

”Työntekijän ei ole järkevää sitoutua tai joustaa enempää kuin työpaikka on valmis sitoutumaan ja joustamaan”, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Ylelle vinoilu loppuu sinun vahtivuorollasi, Johanna Lahti?

Johanna Lahti aloittaa marraskuussa Ilta-Sanomien uutena vastaavana päätoimittajana. ”Kiroiluni on asettunut sellaiselle tasolle, että minut voi päästää huoletta myös kalustettuihin huoneisiin.”

Lukijat maksavat luottamuksesta, epäpuhtaasta journalismista ja fermentointikursseista

Journalismia on aina rahoitettu muullakin kuin hardcore-uutisilla. Journalistien on vain vaikea myöntää sitä, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Näin syntyvät media-alan työehtosopimukset

Paljonko saat palkkaa, kuinka pitkä lomasi on ja joudutko tekemään kiky-tunteja? Muun muassa nämä kysymykset ratkaistaan syksyn ja talven tes-neuvotteluissa. Näin neuvotteluvalmistelut etenevät.

Maryan Abdulkarim on muun muassa kolumnisti, käsikirjoittaja, kirjailija ja taiteilija. ”Tätä urapolkua en osannut suunnitella, vaan asiat ovat seuranneet toisiaan. Kun joku pyytää mukaan johonkin, mietin aina, olenko riittävän hyvä tähän. Mutta kun epäilyistään huolimatta lähtee mukaan, huomaa, että okei – minusta on myös tähän.”

Miksi vähemmistön asiat näyttäytyvät enemmistön kiusana, kysyy Maryan Abdulkarim

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia.”

Pari klikkausta voittaa pään raapimisen

”Arvailu ja kritiikitön googlailu ovat journalismissa edelleen turhan yleisiä menetelmiä varsinkin kiireessä. Ilahduttavan moni toimittaja on kuitenkin vähitellen löytänyt luotettavat verkkopalvelut”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Emojier som journalistik

”Uppdateringen är mångas första kontakt med den journalistik som följer och att fånga läsarens uppmärksamhet är i det här fallet att färga den”, skriver Dan Lolax.

Huolellinen töistä sopiminen helpottaa asiakkaan ja freelancerin elämää

Vaikka ulkoistettaessa työstä halutaan eroon, työn suunnittelu ei saisi päättyä ostajan päässä siihen, kun päätös ulkoistamisesta tehdään, kirjoittaa Hanna Kokkonen.

Raskaus ei ole syy olla jatkamatta määräaikaisuutta

”Raskauden tai äitiyden takia voi tulla helposti syrjityksi huomaamattaan. Aina työnantajakaan ei ymmärrä tekevänsä väärin”, kirjoittaa Journalistiliiton lakimies Rami Lindström.

Tommy Pohjola on kokenut penkoja

Tommy Pohjola aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta.

Alaston paparazzi nappasi uutiskuvan

”Vielä vettä tippuen kaivoin kameran laukusta, vaihdoin zoomin ja otin matalan tähtäysasennon kylmälle ikkunalaudalle”, kirjoittaa Jukka Järvelä.

Intohimoinen tekniikkatoimittaja

Kuolleita: Toimittaja Tero Lehto 25. 5. 1978 Espoo – 3. 7. 2019 Helsinki

Kotiseutu- ja paikallislehtimies

Kuolleita: paikallislehtimies Kurt Ratia 28. 9. 1943 Lahti – 11. 3. 2019 Hyvinkää

Intohimona radio

Kuolleita: toimittaja Heikki Peltonen 27. 6. 1947 Uusikaupunki – 3. 7. 2019 Merikarvia

Toimittajasta jäi muisto itärajalle

Kuolleita: toimittaja Urho Kinnunen 28. 6. 1930 Ilomantsi – 18. 6. 2019 Ilomantsi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta