Att skriva med en forskare

JOURNALISTI
5.2.2015

Lina Laurent, text

Forskaren skrollar igenom dokumentet med över 100  000 tecken. Där finns transkriberade intervjusnuttar, länkar till forskningsrapporter, lösryckta miljöbeskrivningar, fragment av en text som ska bli ett reportage, vårt reportage.

Forskaren tittar på mig och utbrister leende: ”Det är ju nästan färdigt.” Jag undrar om hon skämtar. Till deadline är det tre dagar.

När Kone-stiftelsen i somras utlyste stipendier för journalistik och produktioner som synliggör samhällsklyftor i Finland var en av målsättningarna att sammanföra människor från olika yrkesgrupper: forskare, journalister, bildjournalister, konstnärer, skådespelare med flera.

Tanken är att man med en bredare bakgrund ska hitta nya sätt att lyfta fram viktiga samhällsfrågor och att de som jobbar kring temat ska lära sig av varandra. Två forskare, en fotograf och jag ska belysa hemlöshet bland unga i huvudstadsregionen.

 

På många redaktioner är grupparbete i dag vardag och flera journalister har bevisat att man når bättre resultat när man jobbar i par. Trots det sitter vi alltför mycket och alltför ofta ensamma vid våra datorer.

Tanken på att få bolla tankar om exempelvis symboliken i en miljöbeskrivning med en i ämnet insatt forskare känns närmast utopistisk. Feedback och redigering speciellt före
publicering är något både fast anställda och frilansar drömmer om.

Att forskaren och jag haft olika syn på hur absolut en deadline är eller hur en text ser ut som nästan är färdig utgör samarbetets små aha-upplevelser. Hur man i praktiken jobbar som en arbetsgrupp har också varit spännande. Vid en av intervjuerna var vi sex personer kring samma bord: den som intervjuades, hens vänner, fotografen, forskaren och jag.

 

Men när texten ska mejslas fram blir skillnaderna i våra arbetssätt mer påtagliga: Forskaren tänker på de stora linjerna, på nationella och internationella studier som berör vårt tema eller på hur den intervjuades unika berättelse återspeglar det rådande ekonomiska systemet.

Jag tänker på läsaren, på berättelsen, på övergångarna, på att ha lagom mängd närvaro kombinerat med fakta och på hur texten samspelar med bilderna.

 

En dag före deadline känns reportaget klart men vad hände med nytänket?

Forskaren vågade inte pilla i texten och lägga in kopplingar till studier om hur ojämlikhet fördelar sig i samhället. Jag, som i mitt innersta genuint tror på att texter bara blir bättre när de redigeras flera gånger, kände kontrollbehovet öka och vägrade stryka ett bra citat. Enligt forskaren tog citatet bort udden från den intervjuades kärnbudskap.

Vi har styrts av våra konventioner om hur en vetenskaplig text ska se ut och hur en journalistisk text ska se ut. Eftersom vårt slutresultat ska publiceras i en tidning har det journalistiska formatet vägt starkast. Men måste det vara så?

Kanske vi ändå borde lyfta fram kopplingen till nyliberalismen eller förklara parallellerna till Baron Münchhausen. Det är ännu en dag till deadline. Vi sätter oss ner tillsammans – allt är möjligt.

Skribenten ingår i en arbetsgrupp vars reportage publiceras i tidningen Iso Numero i mars.



15 2018
Arkisto

Sanan saattajat

Kristillinen media on huono bisnes, jota tehdään kutsumuksen voimalla. Aivan erityisen hankala sitä on tehdä niin, että se kelpaisi kaikille, sanoo alan konkari Kirsi Rostamo.

Elämäntapajohtaja

Journalistiliiton puheenjohtajaksi uudelleen valittu Hanne Aho uskoo liiton jäsenmäärän kääntyvän nousuun.

Aishi Zidania kiitettiin palkintoperusteissa myös siitä, etteivät painostus, uutistyön vääristely-yritykset ja nettiviha ole lannistaneet häntä. Jarno Liskin todettiin tekevän monin paikoin riskialtista tutkivaa journalismia sinnikkäästi ja peräänantamattomasti ilman työsuhteen turvaa.

Sananvapauden käyttäjät

Kun ympäristö painostaa, Aishi Zidan ja Jarno Liski nojaavat journalistin perustehtävään. Työ palkittiin Sananvapauden miekalla.

KSF Medias fjolårsresultat, ett minus på 4,2 miljoner euro, var bättre än på många år. Nya vd:n Anna Hellersedt litar på att det nu är en bra tidpunkt för bolaget att införa en ny betallösning för digital journalistik.

Efter stormen

KSF Medias nya vd Anna Hellerstedt betonar öppen kommunikation inom bolaget och vill förankra stora linjer hos personalen. Främsta löfte hittills: mer fokus på journalistiken – hur det ska förverkligas har vi inte ännu sett.

Tv-ohjaaja ja toimittaja Marja Jaakola on halunnut olla työvuosien jälkeen kuin kuka tahansa. Hän ei ole työskennellyt eläkkeellä. Kuva: Liisa Huima

Ei ole valtaa loistoa

Eläkkeellä identiteetti on rakennettava uudelleen. Toimittajalle se voi olla vaikeaa.

Liikaa keskustelua

Medioiden verkkokeskusteluissa vihan lietsomisen ja asiallisen kommentoinnin välissä on leveä vyöhyke, jolla delete-nappia painetaan liian harvoin, kirjoittaa Asko Lehtonen.

Älä soita sille enää koskaan!

Mediayhtiö harkitsi kieltävänsä tuurajia käyttämästä lähdesuojan alaisia tietoja muissa töissä. Ajatus lähteiden ”omistamisesta” on omituinen, kokenut oikeustoimittaja sanoo.

Jouluihminen. A-lehtien tuottaja Elisa Miinin aloittaa jouluvalmistelut jo elokuussa ja lopettaa joulunvieton tapaninpäivänä. ”Ajatukseni kääntyvät välipäivinä jo pois joulusta ja kohti uutta vuotta, kun olen jo joulua pitkään siinä vaiheessa viettänyt.”

Glögiä jo elokuussa

A-lehtien tuottaja Elisa Miininin kotona on kaksi joulukuusta. Toiseen niistä saa koskea vain hän.

Pekka Vahvasen Kone kaikkivaltias -kirja on saanut kehuja siitä, että ’joku on tätä järjettömyyttä vastaan’. Toisaalta se on kirvoittanut kritiikkiä etenkin teknologiapiireistä. ”Uskon, että kun tunnepitoista kritiikkiä saa, on osunut johonkin oikeaan kohtaan.”

Kadonneen onnen jäljillä

Tutkimusten valossa teknologis-taloudellinen kehitys ei ole enää vuosikymmeniin tehnyt meistä onnellisempia, sanoo digitalisaation ongelmista kirjan kirjoittanut Pekka Vahvanen.

Milloin freelancer on jäävi?

Mikä on eettinen aikaväli jutulle tiettyyn lehteen ja jutulle saman lehden kustantajasta? Vaikuttaako juttutyyppi asiaan? Vastausten pohtimiseen tarvitaan lisää konkreettisia eväitä, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Edellistä työtä jatkamaan

Tiina Ojutkangas aloittaa tammikuussa Kokkolassa ilmestyvän Keskipohjanmaan päätoimittajana.

Dags att tända lyset

På redaktionerna i Finland finns en hel del att lära av Demokratijouren, om hur man bygger upp konkreta rutiner som förebygger hot och hat, skriver Johan Svenlin.

Perehdy tietoturvaan tänään

Vaikka et työskentelisi erityistä tietoturvaa vaativien lähteiden ja aiheiden parissa, ala perehtyä niiden suojaamiseen nyt. Toimittajan salausopas kertoo, miksi se kannattaa.

75 prosenttia

Mistä tietää, että vaalit ovat lähestymässä? Yksi varma merkki on numerohokemien vyöry journalistisiin teksteihin, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Liftaamalla ehtii paremmin

Kirjaan uppoutunut Juha Mäkinen ei huomannut nousta bussiin, mutta onneksi juttukeikalle ehtii toisellakin tavalla.

Otavamedia jatkaa yt-kierrosta ensi vuonna

Otavamedia aloittaa yt-neuvottelut kuvaryhmässään 2. tammikuuta 2019. Yt-neuvotteluja on viime viikkona päättynyt Otavamediassa, Sanoma Media Finlandissa, Aamulehdessä ja A-lehdissä.

Färre fotografer på Hufvudstadsbladet

”Jag är övertygad om att läsarna inte kommer att uppleva någon försämring av bildjournalistiken i HBL framöver”, säger chefredaktör Susanna Landor.

Håkans leder Studentbladet

Som chefredaktör vill Håkans bland annat närma sig studentkårer som tidigare lämnat Svenska studerandes intresseorganisation.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta