Agenda ei ole luonnonlaki

JOURNALISTI
5.2.2015

Jussi Förbom

forbom@gmail.com

Kirjoittaja on siirtolaisuus- ja ihmisoikeuspolitiikkaa seuraava vapaa toimittaja ja tietokirjailija.

Median on syytä skarpata kirjoittaessaan siirtolaisista. Laittomuuden retoriikka epäinhimillistää ja syö uskottavuutta, kirjoittaa Jussi Förbom.

”Eikö me vain voitaisi puhua laittomista siirtolaisista, kun se niin kätevästi kertoo, mistä on kyse?” Näin kysyi ison maakuntalehden toimittaja työpajassa, jota olin vetämässä Suomen Pakolaisavun viestintäpäällikön kanssa. Vastasimme yhteen ääneen: Ette. Ihminen voi toimia säännösten vastaisesti, mutta ajatus laittomasta ihmisestä on mieletön. Siksi ihmisen kutsuminen laittomaksi on asiayhteydestä riippumatta leimaavaa ja epäinhimillistä.

Myös väite lainvastaisesta toiminnasta on helppo kumota. Pakottavista syistä liikkeelle lähteneillä ihmisillä ei useinkaan ole ollut mahdollisuutta hankkia asiakirjoja. Turvapaikan hakeminen toisesta maasta on silti täysin laillinen peruste saapua maahan myös ilman papereita. Kyse on ihmisoikeudesta, ei rikoksesta.

Euroopassa ollaan kuitenkin niin peloissaan laittoman maahanmuuton seurannaisvaikutuksista, että maahantulija leimataan kelvottomaksi heti, kun hänellä ei ole ojentaa viranomaiselle passia ja viisumia. Tämän poliittisen eetoksen nimissä rajat on suljettu niin tiukasti, ettei niitä voi ylittää turvallisesti eikä vailla leimautumisen pelkoa. Vaikka siis pääsisikin perille eikä hukkuisi Välimereen tai astuisi miinaan Turkin ja Kreikan rajalla, on viranomaisten ja poliitikkojen silmissä lainsuojaton.

 

Median ei ole syytä uusintaa moista asennetta. Silti seuraavanlaisia esimerkkejä löytää nopeasti ja helposti: ”Muutamaa tuntia aikaisemmin he olivat kodittomia ja vailla tulevaisuutta Afrikassa – nyt laittomia siirtolaisia Euroopassa, jossa kaikki on mahdollista.” (Yle Uutiset 11. 11. 2014); ”Laittomien siirtolaisten hukkumiset saavat paljon
vähemmän huomiota – osittain juuri siksi, että ne tapaukset ovat niin toistuvia.” (HS 28. 12. 2014); ”Sisäministeri Päivi  Räsänen (kd.) peräänkuuluttaa EU:lle uskottavaa laittomien maahantulijoiden palautuspolitiikkaa.” (STT 3. 3. 2014).

Ylen jutussa kerrotaan myötäelävästi miehistä, jotka ovat onnistuneet ylittämään Marokon ja Espanjan välisen raja-aidan Melillan kaupungissa. Vaikka he yhä ovat Afrikan puolella Välimerta, heillä on mahdollisuus hakea Espanjasta turvapaikkaa. Jutun kuitenkin pilaa laiton-sanan ahkera käyttö, joka leimaa miehet lähestulkoon uhaksi järjestäytyneelle yhteiskunnalle.

Hesarin jutussa taas on kyse murheellisista, usein unohdetuista kuolemista Välimerellä. Vaikka jutussa halutaan korostaa empaattista näkökulmaa, sen analyysi jää keskeneräiseksi. Salakuljettajien törkeä toiminta ei ole syy, vaan seuraus. Kun turvalliset maahanpääsyreitit on tukittu, rikolliset luonnollisesti käyttävät tilannetta hyväkseen. Kyse on poliittisten päätösten kerrannaisvaikutuksista. On kohtuutonta, että epätoivoiseen tilanteeseen ajautuneet viattomat ihmiset leimataan laittomiksi vain epäonnistuneen politiikan vuoksi.

Räsäs-esimerkissä taas kyse on Suomeen saapuneista turvapaikanhakijoista, jotka ovat saaneet kielteisen päätöksen mutta joita ei voi palauttaa kotimaahansa. Sen sijaan, että Maahanmuuttovirasto antaisi heille tilapäisen oleskeluluvan, kuten laki ainakin vielä toistaiseksi edellyttää, heidät jätetään tyhjän päälle. Uutinen on osa sisäministeriön viime vuonna toimeenpanemaa kampanjaa. Siinä viranomaisten haluttomuus toimia laillisesti ja inhimillisesti selitettiin itse hakijoita syyllistämällä. Valtaosa Suomen mediasta tarttui syöttiin ja heilutti leimakirvestä kiltisti ministeriön toiveiden mukaan.

 

Yhdysvalloissa uutistoimisto AP päätti huhtikuussa 2013, että sanalla ”illegal” voi luonnehtia jatkossa vain tekoja ja tilanteita, ei ihmisiä. Sen sijaan The New York Timesin public editor Margaret Sullivan kirjoitti blogipostauksessaan lokakuussa 2012, että lukijat eivät hyötyisi tällaisesta muutoksesta. Termi ”illegal immigrant” on hänestä ”selkeä ja tarkka ja hoitaa homman kahdella sanalla, jotka ovat ymmärrettäviä kaikille”.

Huhtikuuhun 2013 mennessä lehti linjasi, että toimittajien olisi syytä etsiä termille vaihtoehtoja, mutta edelleenkään sen käyttöä ei kielletty. Lehden journalistisista standardeista vastaava apulaistoimituspäällikkö Philip B. Corbett korosti tuolloin yhä selkeyttä ja lukijaystävällisyyttä. Hänestä esimerkiksi siirtolaisaktivistien suosima ja ”tuputtama” ”undocumented” oli eufemismi, eikä ollut lehden tehtävä ”valita puolia” poliittisessa kamppailussa.

Suomessa muutosta ei tapahdu, ennen kuin HS, Yle ja STT tunnustavat retoriikan painon. Vaan pitkä on matka. Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtaja Atte Jääskeläinen linjasi äskettäin, että termiä ”tasa-arvoinen avioliittolaki” ei saa käyttää, koska se herättää voimakkaan myönteisiä mielikuvia ja pelaa näin liikaa lainmuutoksen puolustajien pussiin. Jääskeläiseltä kysyttiin välittömästi, miksi Yle sitten yhä käyttää termiä ”laiton siirtolainen”, vaikka se herättää voimakkaan kielteisiä mielikuvia. Jääskeläinen ei vastannut.

”Paperittomat ovat laittomia siirtolaisia, ja termin välttäminen on sievistelyä”, eräs Hesarin tuolloinen päällikkötoimittaja puolestaan kommentoi taannoisessa Facebook-keskustelussa. ”Paperiton on epämääräinen termi. Toimittajien pitää pyrkiä selvyyteen: lukijan pitää ymmärtää, mistä on kyse. Lain mukaan on olemassa laillisia ja laittomia siirtolaisia. Toki voi tulla tilanne, jossa ei enää ole laittomia siirtolaisia, mutta toistaiseksi näin ei ole päätetty”, hän kirjoitti.

Kysyin toimittajalta ketjussa, mihin lakiin hän viittaa, mutten saanut vastausta. Ei sellaista lakia olisi löytynytkään.

Laki sallii ihmisten tulla rajan yli tyhjin käsin ja hakea turvapaikkaa. Vallitseva poliittinen agenda toki haluaa, että kaikki ei-tavanomaiset tavat, joilla he saapuvat meidän alueellemme, julistetaan laittomiksi. Agenda ei kuitenkaan ole mikään luonnonlaki, vaan tietoinen poliittinen valinta. Joka kerran, kun toimittaja nimittää ihmistä laittomaksi, hän asettuu tämän valinnan puolelle. Siksi Philip B. Corbett on väärässä.

Maailmassa on tänään enemmän pakolaisina eläviä ihmisiä kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. Sodat ja katastrofit eivät ole katoamassa mihinkään. Toimittajien on syytä skarpata.



3 2019
Arkisto

Inhimillinen erehdys

Toimittaja Ilkka Pernu luuli päässeensä unelmaduuniin, mutta huomasi pian antaneensa journalistin ammattitaitonsa markkinointiviestinnälle. Entistä useampi toimittaja tekee journalismin ohella konsultointia ja muuta viestintätyötä. Heikentääkö se median uskottavuutta?

”Joka jutussa on oltava ilmastonäkökulma”

Vihreän Langan päätoimittajan Riikka Suomisen mukaan media alisuorittaa ilmastonmuutoksen.

Kansainvälinen kuvajournalismi vaatii lentämistä – siksi siitä on luovuttava, sanoo Touko Hujanen

Ilmastonmuutosnäkökulma lävisti Vuoden kuvajournalistin koko työn ja arjen.

Oikeasti haluaisit olla muotitoimittaja, Pekka Mervola

Keskisuomalaisen päätoimittaja kirjoittaa paljon kolumneja, joista syntyy usein kohuja. Ylestä hän puhuu pomonsa kanssa korkeintaan kerran kuussa.

Toimittajien keskiluokkaisuus vaikuttaa uutisointiin köyhiä koskevista laeista

Toimittajat unohtivat sote-uudistuksesta sosiaalipalveluiden puolen. Sen unohtivat myös lainsäätäjät, mutta eipä heitä siitä juuri tiedotusvälineissäkään muistuteltu. Miksi olisi, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Jukka Koivulan, 32, mielestä Jyväskylän kaltaiset yliopistokaupungit häviävät siinä, etteivät työllistä kouluttamiaan toimittajia niin hyvin kuin voisivat. Itse hän muutti Jyväskylään reilu neljä vuotta sitten Maaseudun Tulevaisuuden aluetoimittajaksi.

Yli tuhat kolmekymppistä katosi

Kolmekymppisissä on käynyt media-alalla kato, kertovat Journalistiliiton ja työnantajien tilastot. Taantuma teki alalle tulosta vaikeaa.

Hanna Ilkko maskeeraa näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanin Nyrkki-tv-sarjan kuvauksissa Vantaalla.

"Luulin että puuteroit vaan neniä"

Maskeeraajan täytyy tietää, mitä seuraavassa kohtauksessa tapahtuu.

Stark röst. Samar Yazbek var det stora affischnamnet på årets upplaga av Umeå Littfest, där hon berättade om situationen i Syrien och arbetet med boken Nitton kvinnor – Berättelser om syriskt motstånd.

Samlar in berättelser om motståndet

Samar Yazbek låter nitton kvinnor berätta om de fasor de upplevde under Syriekrisens första år.

Koulutusmyynnistä lisätuloja mediataloille

Mediatalot tekevät lisäbisnestä kouluttamalla yrityksiä ja viranomaisia. ”On eduksi journalismille, mitä paremmin sekä haastattelija että haastateltava osaavat hommansa”, Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokanen sanoo.

Ylen karjalankielinen freelancer Natalia Giloeva pitää karjalankielisiä uutisia päätyönään. Häntä ilahduttaa, että esimerkiksi uutisia varten luotu počinruočči eli siansaksa on levinnyt muiden karjalankielisten käyttöön. ”Haluaisin että karjalaiset vaikuttaisivat itse kieleensä, ettei sitä tekisi ainoastaan kääntäjä tai lautakunta.”

Kuibo parem karjalakse?

Vähemmistökielen sanasto kasvaa käännösuutisilla ja Facebook-kyselyillä.

Näin syntyy Ylen Tulosilta

Eduskuntavaali-illan tv-lähetyksen valmistelu alkaa melkein vuotta ennen h-hetkeä. Vaali-iltana on töissä satoja yleläisiä.

Zeldan viides, kulisseja käsittelevä numero syntyy paljolti sähköisten viestimien varassa, koska Hanna Valle opiskelee Amsterdamissa. Aiempien numeroiden teemat ovat ruumis, rakkaus, valta ja mieli. ”Zeldan lähtökohta on feministinen, mutta annamme tilaa käsitellä monenlaisia tuntemuksia ja havaintoja. On hienoa laajentaa lukijoiden näkemystä maailmasta ja rakenteista, jotka siihen vaikuttavat.”

Vapaaehtoisten kokeilujen koti

Visuaalinen suunnittelija Hanna Valle halusi rakentaa ympärilleen yhteisön, jonka kanssa käsitellä tärkeitä aiheita. Syntyi verkkolehti Zelda.

Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck vieraili maaliskuussa Myanmarissa Yangon Film Schoolissa. Maan poliittisesta tilanteesta huolimatta opiskelijat ovat pystyneet tekemään myös kriittisiä dokumentteja. Kuvassa on Starckin kanssa koulun henkilökuntaa, opiskelijoita ja valmistuneita, jotka ovat edelleen mukana sen toiminnassa, vasemmalta Nwaye Zar Che Soe, Wai Mar Nyunt, Lindsey Merrison, Aleksandra Minkiewicz, Starck, Soe Arkar Htun, Khin Myanmar.

Kokoaan suurempi "nollaseiska"

Viestintä ja kehitys -säätiö moninkertaistaa journalisteilta kerätyn solidaarisuusrahan. Kuluva vuosi on Vikesin viidestoista.

Vinnande samarbete. Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund vid prisutdelning i januari i år.

Avslöjade Danmarks största bankskandal – belönades med Cavlingpriset

Samarbetet mellan Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund fungerade väl, men det nationsöverskridande granskande arbetet krävde också råd och kunskapsdelning från kollegor runt om i världen.

Terveystiedon toimittaja

Uusi päätoimittaja Anne Lahnajärvi haluaa Mediuutisten tuottavan lääkäreiden puheenaiheet.

Apua ammatillisiin unelmiin

Haaveiletko tietokirjan kirjoittamisesta, valokuvanäyttelystä tai opintomatkasta? Journalisti listaa apurahoja journalisteille, kuvittajille ja kääntäjille.

Journalisti täyttää huhtikuussa 95 vuotta. ”Vuosien saatossa lehti on muuttunut järjestökentän rasahdusten raportoijasta koko median, journalismin ja viestintäalan suuntaa kommentoivaksi ja muokkaavaksi voimaksi”, sanoo päätoimittaja Maria Pettersson.

Journalistin paperiversio uudistui, verkkolehti uudistuu seuraavaksi

Päätoimittaja Maria Pettersson lupaa alan syvällistä arviointia ja reilua mediakritiikkiä.

När intrycket är färgat

Fullständig objektivitet är en platonsk idé men hurdant intryck journalisten gör är hårdvaluta. Lämnar intrycket en partifärg är devalveringen i full gång, skriver Dan Lolax.

Tähtien määrä katosi puolueen nimestä

Vanhoilla puolueilla on teksteissä vakiintuneet käyttönimensä ja lyhenteensä, mutta toimiiko sama ”aakkosmankeli” uusilla, pohtii Ville Eloranta.

Avoimuus parantaisi palkkakeskustelua

Media-alan työn tulokset ovat kaikkien nähtävillä, mutta miksi työstä maksettava korvaus ei ole, kysyy Tytti Oras.

Taloutta tv-uutisissa kommentoineista poliitikoista yli 90 prosenttia miehiä

Muita miesvetoisia aiheita olivat muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sisäpolitiikka, vaalit ja teollisuus, ilmenee Joonas Lehtosen pro gradusta.

Väinöt sekaisin

Elettiin vuotta 1975. Olin Savon Sanomien kesätoimittajana Helsingissä. Etyk-hulinan lomassa tapahtui muutakin – muun muassa kesätoimittajan nimisekoilu, kirjoittaa Ilkka Vänttinen.

Sopimalla voi pelastaa työpaikan

Journalistiliiton juristi Sanna Nikula ei vieläkään ole varma, mikä sai työnantajan muuttamaan mielensä. Kertaalleen irtisanotulle löytyi kuitenkin uusi työ.

Koura- ja Bonnier-palkinnot jaettiin

KOURA-koulutusrahasto palkitsi tv-, radio- ja verkkosisältöjä kuudessa kategoriassa. Erikoispalkinnot saivat Ylen Sara Rigatellin ja MTV:n Timo Innasen jutut seksuaalisesta ahdistelusta ja häirinnästä.

Kainuulainen urheilumies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Seppo Karppinen 9.1.1944 Kajaani – 7.12.2018 Kajaani

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta