Talous on politiikkaa

Kauppalehden talouspolitiikan ja työmarkkinoiden toimittaja Kaija Ahtela, 57, on nimitetty lehden Brysselin-kirjeenvaihtajaksi. Hän aloittaa tehtävässään helmikuussa 2016. Aiemmin Ahtela on työskennellyt eri tehtävissä Ilta-Sanomissa ja Taloussanomissa sekä politiikan toimittajana Demarissa ja Uudessa Suomessa.

JOURNALISTI
17.12.2015

Janne Salomaa, teksti

Kauppalehden talouspolitiikan ja työmarkkinoiden toimittaja Kaija Ahtela, 57, on nimitetty lehden Brysselin-kirjeenvaihtajaksi.

Miksi halusit kirjeenvaihtajaksi Brysseliin?

Vanhanakin täytyy ottaa vastaan uusia haasteita. Eurooppa on mielenkiintoisessa vaiheessa, kun talouden takkuaminen ja pakolaisongelma koettelevat EU:n kestävyyttä.

 

Miten arvioit tulevan asemapaikkasi turvallisuustilannetta?

Tuskin mikään Euroopan suurkaupunki on ollut turvallinen enää vuosiin. Toki terroriuhka pelottaa. Outoa olisi, jos se ei pelottaisi. Tämän ikäisenä sitä on kuitenkin oppinut elämään pelkojensa kanssa.

 

Onko terroriuhka vaikuttanut jotenkin uuteen työhön valmistautumiseen?

Ei ole. Valtaosa ihmisistä kuolee kuitenkin vanhuuttaan, todennäköisesti minäkin.

 

Kumpaa työsi on enemmän: talouden vai politiikan toimittamista?

Talous on tulokulma työssäni, erityisesti yritysten toimintaan vaikuttavat päätökset. Mutta talous on myös politiikkaa, ja politiikka on taloutta. Ei niitä voi leikata irti toisistaan.

 

Miten hyvin tunnet EU-koneiston?

Tunnen kutakuinkin kaikki Brysselissä olevat suomalaispoliitikot ja osan avustajista. Neuvoston pääsihteeristössä oleva Reijo Kemppinen oli esimieheni 1980-luvulla Uudessa Suomessa.

EU-asiat ovat myös kotimaan politiikkaa. Valtaosa Suomen lainsäädännöstä perustuu direktiiveihin tai EU:n asetuksiin.

 

Mitä kieliä osaat?

Englannilla aion pärjätä. Tosin suoritin ranskan perusopinnot muutama vuosi sitten yliopistolla, mutta en voi kehuskella taidollani. Papereiden perusteella myös virkamiesruotsin pitäisi olla hallussa. Se ja lyhyt saksa auttavat periaatteessa ymmärtämään flaamin kieltä – siis periaatteessa. Mutta eikös se mene niin, että kun herra antaa tehtävän, se antaa myös siihen riittävän kielitaidon.

 

Teit muutama vuosi sitten opintovapaalla gradun teoreettisesta filosofiasta ja opiskelit psykologiaa. Mitä hyötyä opinnoistasi on ollut toimittajan työssä?

Kaikki hauska pitää aivosolut virkeänä, ja laaja yleissivistys on etu: toimittajan työhän on informaation käsittelyä, pilkkomista, kokoamista ja jalostamista.

Filosofia antaa hyvät välineet analyyttiseen ja loogiseen ajatteluun. Aatehistoria tuo perspektiiviä ymmärtää erilaisia ajassa olevia virtauksia. Psykologian opinnoista on etua ihmisten kanssa toimimisessa.

 

Pestisi kestää noin kaksi vuotta. Onko euroalue koossa vielä palattuasi?

Jaa-a. Olen toimittaja, en ennustaja.

Kauppalehden talouspolitiikan ja työmarkkinoiden toimittaja Kaija Ahtela, 57, on nimitetty lehden Brysselin-kirjeenvaihtajaksi. Hän aloittaa tehtävässään helmikuussa 2016. Aiemmin Ahtela on työskennellyt eri tehtävissä Ilta-Sanomissa ja Taloussanomissa sekä politiikan toimittajana Demarissa ja Uudessa Suomessa.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta