Kiistanalainen kansallismielisyys

JOURNALISTI
17.12.2015

Vesa Heikkinen
vesa.pekka.heikkinen@luukku.com
Kirjoittaja on suomen kielen dosentti ja tietokirjailija.

”Soihdunkantajat saivat perusviestinsä hyvin läpi. Sanasyötin nielaisivat niin poliisit kuin toimittajatkin”, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

”Aktivistiryhmä aikoo häiritä kansallismielisten itsenäisyyspäivän soihtukulkuetta”, otsikoi Helsingin Sanomat. ”Itsenäisyyspäivänä Helsingin Töölössä poliisi piti erillään anarkistisen Vapaus pelissä -mielenosoituksen ja kansallismielisen 612-soihtukulkueen”, uutisoi Ilta-Sanomat.

Keitä ovatkaan nämä kansallismieliset, joista uutisissa taajaan puhutaan? Entä mitä tämä kansallismielisyys oikein on?

Politiikan sanakirjan mukaan kansallismielisyys on nationalismia. Kielitoimiston sanakirjan mukaan nationalismi on myös kansalliskiihkoa.

Toimittajalla on yleensä valinnanvaraa nimeämisissä. Tällä kertaa voitolle pääsi kansallismielisyys-käsitteeseen nojaava nimeäminen. Valintaan vaikutti varmaankin se, miten mainittu joukko on itseään määritellyt ja miten poliisit ovat rähinöistä raportoineet.

Nämä soihdunkantajat saivat perusviestinsä hyvin läpi. Sanasyötin nielaisivat niin poliisit kuin toimittajatkin.

Kun uutisissa puhutaan kiistattomana totuutena kansallismielisestä soihtukulkueesta, jota anarkistit häiritsevät, luodaan käsitystä hyvän ja pahan kohtaamisesta. Kansa hyvä, anarkia paha.

Mutta totuus ei ole tälläkään kertaa selviö. Se, mikä saattaa vaikuttaa tosiolta, onkin kiistiö.

Totuus olisi tyyten toinen, jos sanottaisiin, että soihtukulkueeseen osallistui äärioikeistolaisia tai kansalliskiihkoilijoita. Puhumattakaan siitä, että heihin viitattaisiin sellaisilla sanoilla kuin kansallissosialismi- tai natsimieliset.

Miten tapahtumista olisi voinut raportoida asettumatta minkään ryhmän puolelle? Ehkä kansalle olisi voinut kertoa tylsän totuudenmukaisesti, että kulkueen järjesti kansallismieliseksi itseään kutsuva ryhmä. Ei tuo kovin napakka muotoilu ole, mutta onpahan – tarpeeksi tosi?



8 2020
Arkisto

Harva meistä on korvaamaton superneuvottelija

Työehtosopimukset ovat siitä käteviä, että niiden ansiosta tavan ihmisen ei juuri koskaan tarvitse huolehtia lomista, työajasta, vähimmäispalkasta tai siitä, maksetaanko sairauden ajalta palkkaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Onneksi minä en joudu jakamaan mediatukia

”Mediatukea olisi rehdimpää perustella työpaikkojen säilymisellä kuin demokratialla”, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Vapaapäivien pitäminen on sinulle lähinnä uuvuttavaa, Minna Holopainen

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen tekee töitä melkein koko ajan ja on mahdollisesti itsekin tekoäly.

Näin syntyy Trendin syysmuotijuttu

Trendi tilasi stylisti ja valokuvaaja -työparilta helmikuussa syysmuotijutun. Kesällä kuvaaja ja malli vaihtuivat koronan takia. Juttu kuvattiin elokuussa kotieläintilalla.

Kielenhuollon päämaja ei ole käymässä turhaksi

”On viisainta, ettei yleiskielessä sooloilu karkaa käsistä. Tämä aika ei varsinaisesti kaipaa lisää ymmärryksen puutetta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vi måste respektera – och kredda varandra

”Vi måste respektera varandras arbete och kredda den som kreddas bör”, skriver Felicia Bredenberg.

Koronasta vauhtia muutoksiin

”Voisiko pandemiakurjuuden keskeltä löytyä jotain hyvääkin? Voidaanko esimerkiksi itsensä työllistäjille saada vihdoin pandemian vauhdittamana turvatumpi asema”, kysyy Suomen freelance-journalistien uusi puheenjohtaja Maria Markus.

Munkit ja possut

Kesätoimittaja Ilkka Vänttisen kuvissa näkyi sikoja juuri niin kuin pitikin – ja lisäksi jotain aivan muuta.

Uutistoimistotuki ehkä osaksi median koronatukea – tuen haku on alkanut

Median koronatukea voi saada journalistisen työn kustannuksiin. Myöntämisen ehtona on mainosmyynnin lasku. Erillistä uutistoimintaan suunnattua tukea on saanut aiemmin muun muassa STT.

Etävaltuusto nosti hien otsalle

Kuuluuko? Näkyykö? Journalistiliiton historian ensimmäisessä valtuuston hybridikokouksessa teknisiä pulmia ratkottiin lennosta, kirjoittaa Kira Närhi.

Herrasmies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Matti Vainio 20. 6. 1935 Sortavala – 5. 9. 2020 Hämeenlinna

Arvostettu monitoiminainen

Kuolleita: Toimittaja Liisa Laine Oulu 25. 3. 1936 – 8. 8. 2020 Helsinki

Hjärtat klappade för nyheter och rättvisa

Döda: Journalisten Ia Henriksson 5. 1. 1974 Helsingfors – 11. 7. 2020 Helsingfors

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta