Valokuvaaja Liisa Huima on arastellut autolla ajamista Helsingissä. Nyt hän on aloittamassa ”kertausharjoitukset” tavoitteenaan tehdä kuvauskeikat autolla.

Kangistuneet kaavat uusiksi

JOURNALISTI
17.12.2015

Manu Marttinen, teksti
Heli Saarela, kuva

Liisa Huima sai liiton aloittamasta uravalmennuksesta piristettä uralleen.

Liisa Huima, 39, on toiminut opiskelujen ja erilaisten hanttihommien ohella valokuvaajana yli 14 vuotta. Viime vuosina häntä on vaivannut tunne siitä, että omat luutuneet ajattelumallit rajoittavat ammatissa kehittymistä.

Huima hakeutui Journalistiliiton järjestämään uravalmennukseen, jonka pilottihanke toteutettiin lokakuussa. Valmennukseen pääsi 20 Journalistiliiton jäsentä eri ammattiryhmistä eri puolilta Suomea.

Huima on pitkään ajatellut kirjoittaa, mutta ei ole tehnyt asialle mitään.

”Olen miettinyt, että toimittajat eivät ehkä pidä siitä, että valokuvaajat rupeavat kirjoittamaan. Olen muutenkin miettinyt liikaa sitä, mitä muut odottavat minun tekevän”, Huima sanoo.

Hän haluaa myös uskaltautua ajamaan autolla Helsingissä ja oppia käyttämään tietokoneohjelmia aiempaa monipuolisemmin.

 

Lokakuussa järjestettyyn uravalmennukseen haki yhteensä 47 SJL:n jäsentä. Valitut jaettiin asiakkaiksi kahdelle eri uravalmennuspalveluita tarjoavalle yritykselle.

Journalistiliiton valtuusto päätti 10. joulukuuta, että uravalmennusta jatketaan myös ensi vuonna. Liitto ostaa uravalmennusyritys UP Partnersilta puhelin- ja verkkovalmennusta sisältävän kokonaisuuden 150 liiton jäsenelle. Palvelu maksaa liitolle 40 000 euroa. Liiton jäsenelle palvelu on ilmainen.

Liiton koulutusasiamies Nina Porra sanoo, että palvelu on osa liiton uudistumisprosessia.

”Olemme kuulostelleet jäsenistön tarpeita, ja haluamme vastata niihin konkreettisilla uusilla palveluilla. Tämä on yksi niistä”, Porra sanoo.

Porran mukaan valmennus sopii kaikille, jotka haluavat kirkastaa ammatillista identiteettiään ja kaipaavat tukea esimerkiksi paremman työhakemuksen laatimiseen.

Liisa Huima pettyi aluksi valmennukseen. Hänelle selvisi, että pääosa valmennuksesta koostuu omatoimisesta tekemisestä. Kukaan ei ole tullutkaan sanomaan, mitä pitäisi tehdä. Tärkein vaihe oli perusteellisen kartoituksen tekeminen, jonka jälkeen hän kävi keskustelut uravalmentajan kanssa. Sessioita on kolme, jotka kestivät yhteensä noin kaksi tuntia.

Lopulta Huima oivalsi, että asiat pitää konkretisoida ja muutokset pitää tehdä heti.

”Sorrun usein ajattelemaan, että asiat ehtii tekemään joskus myöhemminkin. Valmentaja kehotti konkreetisoimaan ideat paperille. Esimerkiksi jos haluan ryhtyä kirjoittajaksi, minun pitää hankkia nauhuri”, Huima sanoo.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta