Valokuvaaja Liisa Huima on arastellut autolla ajamista Helsingissä. Nyt hän on aloittamassa ”kertausharjoitukset” tavoitteenaan tehdä kuvauskeikat autolla.

Kangistuneet kaavat uusiksi

JOURNALISTI
17.12.2015

Manu Marttinen, teksti
Heli Saarela, kuva

Liisa Huima sai liiton aloittamasta uravalmennuksesta piristettä uralleen.

Liisa Huima, 39, on toiminut opiskelujen ja erilaisten hanttihommien ohella valokuvaajana yli 14 vuotta. Viime vuosina häntä on vaivannut tunne siitä, että omat luutuneet ajattelumallit rajoittavat ammatissa kehittymistä.

Huima hakeutui Journalistiliiton järjestämään uravalmennukseen, jonka pilottihanke toteutettiin lokakuussa. Valmennukseen pääsi 20 Journalistiliiton jäsentä eri ammattiryhmistä eri puolilta Suomea.

Huima on pitkään ajatellut kirjoittaa, mutta ei ole tehnyt asialle mitään.

”Olen miettinyt, että toimittajat eivät ehkä pidä siitä, että valokuvaajat rupeavat kirjoittamaan. Olen muutenkin miettinyt liikaa sitä, mitä muut odottavat minun tekevän”, Huima sanoo.

Hän haluaa myös uskaltautua ajamaan autolla Helsingissä ja oppia käyttämään tietokoneohjelmia aiempaa monipuolisemmin.

 

Lokakuussa järjestettyyn uravalmennukseen haki yhteensä 47 SJL:n jäsentä. Valitut jaettiin asiakkaiksi kahdelle eri uravalmennuspalveluita tarjoavalle yritykselle.

Journalistiliiton valtuusto päätti 10. joulukuuta, että uravalmennusta jatketaan myös ensi vuonna. Liitto ostaa uravalmennusyritys UP Partnersilta puhelin- ja verkkovalmennusta sisältävän kokonaisuuden 150 liiton jäsenelle. Palvelu maksaa liitolle 40 000 euroa. Liiton jäsenelle palvelu on ilmainen.

Liiton koulutusasiamies Nina Porra sanoo, että palvelu on osa liiton uudistumisprosessia.

”Olemme kuulostelleet jäsenistön tarpeita, ja haluamme vastata niihin konkreettisilla uusilla palveluilla. Tämä on yksi niistä”, Porra sanoo.

Porran mukaan valmennus sopii kaikille, jotka haluavat kirkastaa ammatillista identiteettiään ja kaipaavat tukea esimerkiksi paremman työhakemuksen laatimiseen.

Liisa Huima pettyi aluksi valmennukseen. Hänelle selvisi, että pääosa valmennuksesta koostuu omatoimisesta tekemisestä. Kukaan ei ole tullutkaan sanomaan, mitä pitäisi tehdä. Tärkein vaihe oli perusteellisen kartoituksen tekeminen, jonka jälkeen hän kävi keskustelut uravalmentajan kanssa. Sessioita on kolme, jotka kestivät yhteensä noin kaksi tuntia.

Lopulta Huima oivalsi, että asiat pitää konkretisoida ja muutokset pitää tehdä heti.

”Sorrun usein ajattelemaan, että asiat ehtii tekemään joskus myöhemminkin. Valmentaja kehotti konkreetisoimaan ideat paperille. Esimerkiksi jos haluan ryhtyä kirjoittajaksi, minun pitää hankkia nauhuri”, Huima sanoo.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta