JSN hylkäsi 79 prosenttia kanteluista

Kantelun hylkäämisestä voi valittaa

 

JSN on viime vuosina karsinut valtaosan saamistaan kanteluista. Kantelija saa aina perustelut päätöksestä ja voi tehdä uudelleenkäsittelypyynnön, jonka ratkaisevat JSN:n varapuheenjohtajat.

Tänä vuonna JSN on saanut noin 30 uudelleenkäsittelypyyntöä, joista yksikään ei ole johtanut hylkäyspäätöksen pyörtämiseen. Viime vuonna neuvosto otti yhden ta-pauksen käsitelyyn uudelleenkäsittelypyynnön perusteella. Lopulta JSN antoi kantelusta vapauttavan päätöksen.

JOURNALISTI
17.12.2015

Janne Salomaa, teksti
Heli Saarela, grafiikka

Julkisen sanan neuvosto on tänä vuonna saanut ennätysmäärän kanteluita. Iso osa niistä on kuitenkin ollut puutteellisia tai aiheettomia.

Kulunut vuosi on ollut ennätyksellisen kiireinen JSN:n toimistolle. JSN oli saanut 10. joulukuuta mennessä yhteensä 429 kantelua. Aiempi ennätysvuosi oli 2011, jolloin neuvostolle kanneltiin 358 kertaa. Viime vuosikymmenellä kanteluita tuli yleensä alle 200 vuodessa.

Valtaosan kanteluista neuvosto kuitenkin hylkää. Tänä vuonna puheenjohtaja Risto Uimonen on päättänyt ottaa neuvoston käsiteltäväksi 92 kantelua. Se on vain 21 prosenttia kaikista kanteluista.

Karsiminen johtuu Uimosen mukaan siitä, että suurin osa kanteluista on puutteellisia tai aiheettomia.

”JSN:llä on tarkat ohjeet siitä, millaisia kanteluja se käsittelee. Jos kantelee toisen ihmisen puolesta ilman hänen suostumustaan yksityisyyden suojaan liittyvässä asiassa, kantelua ei voida ottaa käsittelyyn. Samoin käy silloin, jos kantelija ei osoita, mitä journalistin ohjetta tiedotusväline on hänen mielestään rikkonut. Se ei riitä, että kirjoittaa ’Yleisradion toimineen aina väärin’”, Uimonen sanoo.

 

JSN:n sihteeristöllä on merkittävä valta siihen, mitkä tapaukset päätyvät neuvoston käsittelyyn. Sihteeristö karsii suoraan noin 10 – 15 prosenttia kanteluista.

”Ensimmäisinä karsitaan nimettömät kantelut ja tapaukset, jotka eivät kuulu JSN:n sääntelyn piiriin, kuten mainokset. Neuvosto ei myöskään käsittele tapausta, jos kantelija väittää, että kyse on rikoksesta, vaan suosittelee kääntymään poliisin puoleen”, kertoo JSN:n pääsihteeri Ilkka Vänttinen.

Lopuista kanteluista sihteeristö valmistelee puheenjohtajalle esityksen siitä, tulisiko tapaus käsitellä neuvostossa. Usein hylkäysesityksen syynä on se, ettei kantelijan henkilöllisyyttä ole saatu varmistettua tai että media on korjannut virheensä asianmukaisesti JSN:n yhteydenoton jälkeen.

Risto Uimosen mukaan yksikään aiheellinen kantelu ei ole jäänyt käsittelemättä suuren kantelumäärän takia.

”Kun kantelumäärät ovat kasvaneet, myös langettavien päätösten osuus on kasvanut. Se kertoo siitä, että neuvostoon viedään journalismin ja journalistisen etiikan kannalta oikeita asioita ”, puheenjohtaja sanoo.

Langettavien osuus JSN:n ratkaisuista oli tänä vuonna marraskuun kokouksen jälkeen ennätyssuuri 51 prosenttia. Viime vuonna langettavien osuus oli 40 prosenttia, ja sekin rikkoi aiemman ennätyksen. JSN:n vuoden viimeinen kokous pidettiin lehden painoon menon jälkeen keskiviikkona 16. joulukuuta.

 

Kantelumäärien kasvun lisäksi suuri langetusprosentti johtuu Uimosen mukaan myös siitä, että toimittajat sortuvat liian usein alkeellisiin virheisiin.

”Toimituksissa ei tunneta riittävästi Journalistin ohjeita.”

Viime vuoden tapaan JSN on tänä vuonna huomauttanut eniten virheen korjaukseen liittyvistä puutteista.

Suuri kanteluiden ja langettavien määrä osoittaa Uimosesta neuvoston olevan uskottava.

”Yleisö luottaa, että JSN:llä on merkitystä.”

Toisaalta kanteluvyöry koettelee JSN:n resursseja. Yli kolmannes kanteluista, jotka JSN on tänä vuonna hyväksynyt käsiteltäväksi, käsitellään vasta ensi vuonna.

JSN saa ensimmäisen kokopäi-väisen puheenjohtajan, kun Elina Grundström aloittaa vuoden alussa. Se ei kuitenkaan Uimosen mukaan välttämättä nopeuta kanteluiden käsittelyä, ellei puheenjohtajan rooli muutu.

Risto Uimonen toivoo, että JSN:n kannatusyhdistys harkitsisi, pitäisikö puheenjohtajalle antaa oikeus tehdä langettavia päätöksiä kaikkein selvimmissä tapauksissa.

”Mielestäni neuvoston antamista langettavista päätöksistä 5 – 10 prosenttia on ollut viime vuosina sellaisia, että puheenjohtaja olisi voinut tehdä niistä ratkaisun sihteeristön esittelyn perusteella.”

Kantelun hylkäämisestä voi valittaa

 

JSN on viime vuosina karsinut valtaosan saamistaan kanteluista. Kantelija saa aina perustelut päätöksestä ja voi tehdä uudelleenkäsittelypyynnön, jonka ratkaisevat JSN:n varapuheenjohtajat.

Tänä vuonna JSN on saanut noin 30 uudelleenkäsittelypyyntöä, joista yksikään ei ole johtanut hylkäyspäätöksen pyörtämiseen. Viime vuonna neuvosto otti yhden ta-pauksen käsitelyyn uudelleenkäsittelypyynnön perusteella. Lopulta JSN antoi kantelusta vapauttavan päätöksen.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta