Uutisia ulkomailta. Ruotsalaistoimittaja Martin Schibbye oli kuvaajakollegansa kanssa yli vuoden vangittuna Etiopiassa. Nyt hän hankkii joukkorahoitusta ulkomaanreportaaseille.

Joukkorahoitus tuottaa juttuja maailmalta

Palkintoehdokas

 

Blank Spot Project -hanke oli marraskuussa ehdolla Ruotsin suuren journalistipalkinnon saajaksi kategoriassa ”vuoden uudistaja”. Hanke jäi tällä kertaa ilman palkintoa.

Ehdokkuuden perusteluita olivat muun muassa intohimo ulkomaanjournalismia kohtaan ja digitaalisen kansanliikkeen luominen.

Hankkeen reportaasit ovat vapaasti luettavissa ja katsottavissa verkossa osoitteessa blankspotproject.se

JOURNALISTI
17.12.2015

Matias Åberg, Tukholma, teksti
Johanna Hanno, kuva

Ruotsalainen Blank Spot Project tekee reportaaseja maailmalta lukijoiden tuella. Vahvan jäsensuhteen toivotaan tuovan rahaa kassaan myös ensi vuodelle.

Martin Schibbye tietää, mikä maailmalta raportoivan journalistin kohtalo voi pahimmillaan olla: hän ja kuvaajakollega Johan Persson ehtivät olla yli vuoden vangittuina Etiopiassa 2011  –  2012 ennen kuin heidät armahdettiin. Kyseenalainen tuomio tuli muun muassa väitetystä terrorismin tukemisesta.

”Jälkiviisas on helppo olla, mutta emme tietenkään olisi menneet rajan yli, jos olisimme tienneet, että meitä ammutaan ja meidät vangitaan”, sanoo Schibbye työpaikallaan Tukholman keskustassa.

Hänen mielestään toimittajan työssä jatkaminen on paras keino osoittaa kunnioitusta niille kollegoille, jotka ovat vangittuina maailmalla.

Schibbyen ja kumppanien alkuvuodesta julkistama hanke, Blank Spot Project, on julkaissut useita ulkomaanreportaaseja verkossa alkusyksystä lähtien.

Eri journalistien tekemissä jutuissa kerrotaan muun muassa ruotsalaisten hävittäjäkaupoista Thaimaahan sekä Burman eli Myanmarin mineraalibisneksen vaikutuksista paikallisväestön elämään.

 

Tekeillä on myös ollut reportaasi siitä, mitä kuolleiden Isis-taisteilijoiden taskuista löytyy.

”Voimme matkustaa samaan paikkaan kuin muut, mutta kysymykset ja näkökulma voivat olla toisenlaisia. Voimme olla paikalla ennen kuin asioista on tullut uutisia – tai vaihtoehtoisesti jäädä seuraamaan tilannetta, kun muut ovat jo lähteneet”, Schibbye sanoo.

Valtaosa Blank Spot Projectin alkupääomasta on saatu 2 500 jäseneltä viime kevään rahankeruuvaiheessa. Lisäksi hanke on saanut lahjoituksia sekä myynyt omaa osaamistaan.

Vahva jäsensuhde ja joukkoistaminen näyttävät olevan projektin elinehto. Lukijat ovat saaneet tavata tekijöitä ja antaa palautetta paikan päällä sekä seurata reportaasien tekoa suljetuissa Facebook-ryhmissä.

”Monet jäsenet tietävät asioista ja alueista enemmän kuin tekijät ja heidän osaamisensa pitää hyödyntää heti alusta asti. Toimittajille ja kuvaajille on tullut uudenlainen rooli keskustelun vetäjinä”, sanoo Schibbye.

Lupaavasti alkaneella hankkeella on kuitenkin edessään tiukat paikat: kahden miljoonan kruunun eli yli 210 000 euron alkubudjetti on jo käytetty eri projekteihin, ja ensi vuodelle tarvitaan kipeästi lisää rahaa.

Schibbye kollegoineen yrittääkin saada viimekeväiset lahjoittajat uusimaan jäsenmaksunsa alkukevääseen mennessä sekä houkutella mukaan uusia jäseniä. Vuosimaksun suuruus on noin 65 euroa, mutta halutessaan kukin voi lahjoittaa enemmän.

”Tavoitteena on kolmen vuoden sisällä 10 000 jäsentä, joiden lahjoitusten voimin voisimme julkaista arviolta 12 juttua vuodessa.”

 

Ajan kanssa tehty ja pureskeltu ulkomaanjournalismi maksaa. Työpanosten ja matkakulujen lisäksi osansa syövät muun muassa laajat vakuutukset.

”Meidän pitää varautua siihenkin, että joutuisimme lennättämään jonkun ruumiin kotiin. Mutta jos arvioimme etukäteen riskin niin suureksi, että henki on todella vaarassa, emme lähetä tekijöitä sellaiselle alueelle.”

Blank Spot Project lupaa auttaa journalisteja matkajärjestelyissä ja kontakteissa. Tarvittaessa nämä saavat käyttöönsä satelliittiyhteydet yhteydenpitoa varten.

”Turvallisuuden eteen pitää tehdä niin paljon kuin pystyy, vaikkei kaikkia riskejä voikaan poistaa. Esimerkiksi kentältä saadut kokemukset ja yhteistyö paikallisten journalistien kanssa voivat pienentää riskejä”, Schibbye uskoo.

Palkintoehdokas

 

Blank Spot Project -hanke oli marraskuussa ehdolla Ruotsin suuren journalistipalkinnon saajaksi kategoriassa ”vuoden uudistaja”. Hanke jäi tällä kertaa ilman palkintoa.

Ehdokkuuden perusteluita olivat muun muassa intohimo ulkomaanjournalismia kohtaan ja digitaalisen kansanliikkeen luominen.

Hankkeen reportaasit ovat vapaasti luettavissa ja katsottavissa verkossa osoitteessa blankspotproject.se



5 2021
Arkisto

Ensin ne hakivat journalistit. Silloin me sanoimme, että tämä ei käy.

Meidän suomalaisten pitää auttaa kollegoja muissa maissa. Se on oikein, mutta samalla autamme myös itseämme, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Teit paikallisesta varuskunnasta 46-sivuisen erikoisliitteen, koska fanitat armeijaa, Pasi Koivumaa

Karjalaisen päätoimittaja on toimituksessa pidetty hahmo, mutta epäilee Stalinin ja Hitlerin ajatelleen itsestään samoin.

Näin saat kesätyöstäsi kaiken irti

Kokeneet toimittajat jakavat vinkit kesätyöntekijöille. Näillä pääset paremmin alkuun kesätöissä ja kenties koko urallasi.

Mitä journalistin pitää ymmärtää työnantajansa taloudesta?

Iso osinko voi olla hälytysmerkki – tai törkeilyä, jos yrityksessä on samaan aikaan menossa rankka säästöohjelma, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Journalisternas och hjälporganisationernas relation är problematisk

För några år sedan jobbade jag som frivillig informatör för en finsk organisation i Uganda. Det var en upplevelse jag aldrig skulle vilja ha ogjord – men inte heller göra om, skriver Liselott Lindström.

En onnistunut pilaamaan suomen kielen sääntöjä

Kun minut pyydettiin median edustajaksi suomen kielen lautakuntaan, eräs Helsingin Sanomien lukija ei vaikuttanut vilpittömän ilahtuneelta, kirjoittaa Ville Eloranta.

Kyselytunnilla valtuutetut kysyivät hallitukselta ja toimistolta liiton toimintaan ja linjauksiin liittyviä kysymyksiä. Puheenjohtaja Hanne Aho vastaa etäyhteyksin osallistuneille valtuutetuille.

Journalistiliiton kevätvaltuusto toivoi joustoa työhön

Valtuutetut toivoivat liiton edistävän etätyömahdollisuuksia myös korona-ajan jälkeen.

Media keskittyi – pitäisikö myös Journalistiliiton jäsenyhdistysten yhdistää voimansa?

Median ja työn muutokset vähentävät sijainnin merkitystä toiminnan järjestämisessä, kirjoittaa Tapio Räihä.

Kova kiire tarkastajan juttusille

Kun poliisi pysäytti toimittajan ja kuvaajan nopeusratsiaan, Mika Heikkilä turvautui pieneen valkoiseen valheeseen.

Luja ja luotettava pohjalainen

Toimittaja Päivi Leppilahti 23. 6. 1960 Teuva – 21. 3. 2021 Kankaanpää

Lehtikuvauksen uranuurtaja

Kuolleita: Kuvapäällikkö Antti Suominen 16. 9. 1938 Pori – 9. 4. 2021 Ulvila

Laajasti urheilusta ja liikunnasta

Kuolleita: Urheilutoimittaja Erkki Poutanen 19. 11. 1950 Jyväskylä – 4. 4. 2021 Tuusula

Monen lajin mestari

Kuolleita: Toimittaja Matti Korhonen 28. 11. 1928 Liminka – 1. 3. 2021 Oulu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta