Arvokkaat jäähyväiset

JOURNALISTI
17.12.2015

Kari Kuukka
kari@docimages.fi
Kirjoittaja on kuvaaja ja multimediatuottaja.

Joissain lajeissa lehdet luottavat joukkueen omiin kuvaajiin ja ilmaismateriaaliin. Rumia taklauksia kuvissa tuskin näkyy, mutta oikeat sponsorilogot sitäkin varmemmin, kirjoittaa Kari Kuukka.

Muutama viikko sitten eksyin paikalle, kun Jarkko Nieminen pelasi jäähyväisottelunsa Helsingissä täydelle areenalle. Olen 12 vuotta saanut elantoni pääsääntöisesti urheilusta, mutta nyt olen ollut poissa urheilukuvioista jo hetken.

Silti ihmettelin hiukan sitä, että hallissa oli minulle kovin vähän tuttuja kuvaajia. Tuntemattomia naamoja kamera tiukasti käsissään pyöri ympärillä sitäkin enemmän. Fanittamassa ottelua kuvaamisen ohessa.

Hetken ihmeteltyäni tilanne alkoi hahmottua.

Jo Lontoon olympialaisissa – kuten Sotsissakin – näin kuvaajia, jotka työskentelivät niin sanotusti ”on spec” eli ilman palkkiota, kaulassaan ylpeästi lehden akkreditointi ja mielessä joku epämääräinen toive, ehkä jopa lupaus, että heidän kuviaan ostettaisiin. Ehkä.

Käytäntö näyttää nyt vakiintuneen. Tapahtumiin akkreditoidaan kuvaajia, joille ei makseta mitään. Kuvatoimisto myy kuvat – jos onnistuu – ja hyvittää kuvaajille tästä. Myyntihinnan ollessa keskimäärin noin 15 euroa kuvaajan osuus tästä on bussiliput paikalle ja kahvikuppi. Kilometrejähän ei yleensä korvata kai enää missään?

Joissain lajeissa lehdet luottavat joukkueen omiin kuvaajiin ja ilmaismateriaaliin. Rumia taklauksia kuvissa tuskin näkyy, mutta oikeat sponsorilogot sitäkin varmemmin.

Säästämisen kuninkuusluokkaan nousi Iltalehti, joka ilmoitti hankkivansa toimittajille kamerat ja luopuvansa freelancekuvaajistaan. Päätoimittaja perusteli ratkaisua kameroiden kehittymisellä.

Samalla logiikallahan toimittajista voisi luopua, sillä onhan nuo oikolukuohjelmat nykyään jo aika huikeita?

Ehkä viimeinen niitti arkkuun tuli, kun tyttäreni koulukaveri ylpeänä silmät palaen kertoi, miten eräs urheiluaikakauslehti julkaisee hänen kuviaan seuraavassa numerossaan. Hän on lupaava valokuvaajan alku ja luonnollisesti onnittelin.

Poika on 13-vuotias.

Voi tietysti sanoa, että urheilu on viihdettä, joten mitä väliä?

Haluaisin kuitenkin uskoa, että on edes jotain periaatteita, jotka määrittelevät journalismia. Jopa urheilujournalismia. Jopa näinä aikoina.

Jarkon, Teemun, Forsbergin ja Federerin ilta oli hieno tapahtuma. Arvokkaat jäähyväiset. Mutta mielessäni se oli myös jäähyväiset ammattimaiselle urheilukuvalle.



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta