10 kertaa laadukkaammin

Jaakko Tapaninen

 

51-vuotias sisältömarkkinointiyhtiö Great Pointin perustaja ja päästrategi. KSF Median hallituksen ja Suomen Kulttuurirahaston johtokunnan jäsen.

Työskennellyt aiemmin muun muassa kustannusyhtiö Kotimaan toimitusjohtajana, Tammen kustannusjohtajana, Imagen päätoimittajana ja City-lehden reportterina. Kirjoittanut useita tietokirjoja.

Laati vuosi sitten kaupallisten media-yhtiöiden tilauksesta Yleisradion roolia ruotineen Ylen suuri tehtävä -raportin.

JOURNALISTI
17.12.2015

Janne Salomaa, teksti
Meeri Utti, kuva

Yrittäjä Jaakko Tapaninen haluaa lisää kunnianhimoa, tutkivaa datajournalismia ja rahaa mesenaateilta.

Markkinointiyrittäjä ja kirjailija Jaakko Tapaninen haluaa parempaa journalismia: Kymmenen kertaa nykyistä parempaa. Tai ainakin journalistien pitäisi olla kymmenen kertaa kunnianhimoisempia.

Tapaninen ja Marko Ahtisaari kertovat 10X-asenteesta ja median murroksesta tuoreessa 10X Finland -kirjassaan. Kirjassa esitellään digitaalisen median menestyjiä, kuten BuzzFeed, Vice ja The Guardian.

Suomalaisia esimerkkejä ei ole. Syynä on paitsi se, että kirja pohjautuu ulkomaisten media-asiantuntijoiden haastatteluihin, myös se, että Tapanisen mielestä Suomessa ei tehdä yhtään journalistista tuotetta 10X-asenteella. Lähimpänä hänestä on Long Play.

”Journalismissa 10X-asenne voisi tarkoittaa 10X-laatua 10X-määrän sijasta. Maailma on jo niin täynnä mölyä, että keskittymällä sen lisäämiseen tuskin voi rakentaa itselleen vahvaa asemaa”, Tapaninen sanoo.

Miten ihminen pystyy tekemään kymmenen kertaa laadukkaampaa työtä?

Ei ehkä yksin pystykään, Tapaninen vastaa.

”Jos ihminen pelaa shakkia ihmistä vastaan, parempi voittaa. Jos ihminen pelaa konetta vastaan, kone voittaa. Mutta jos ihminen ja kone pelaavat konetta vastaan, ihminen ja kone voittavat.”

Etenkin tutkivassa journalismissa voi Tapanisen mielestä saavuttaa paljon, jos toimittajat opettelevat analysoimaan informaatiota tietokoneella.

 

Tekniikan hyödyntäminen ei sinällään kuitenkaan tuo media-alalle rahaa. Mistä journalistit saavat tulevaisuudessa elantonsa?

10X Finland esittelee neljä ansaintatapaa. Ensimmäinen on yritysten tai yhteisöjen maksama sisältömarkkinointi – joka tosin ei ole journalismia.

”Ja näiden välillä pitää olla selvä raja”, Tapaninen, ex-journalisti ja nykyinen sisältömarkkinoija, sanoo.

Toinen ansaintamalli on tavoitella paljon verkkokävijöitä ja mainoseuroja.

”Suomi saattaa kuitenkin olla liian pieni maa ja kielialue massiiviseen kävijämäärään perustuvan journalismin tuottamiseen.”

Kolmas malli on ”niche”, tarkasti kohderyhmälle tehty sisältö, josta kohdeyleisö on valmis maksamaan.

Tärkeimpänä tulevaisuuden tulonlähteenä Suomessa Tapaninen pitää kuitenkin ideo-logista pääomaa: yleishyödyllisiä säätiöitä ja vauraita yksityishenkilöitä, jotka rahoittavat laatujournalismia sivistyksen ja demokratian nimissä.

Valtiota Tapaninen ei odota journalismin pelastajaksi. Mediatuotteiden arvonlisäveroa hän kuitenkin alentaisi. Samoin hän haluaisi, että Yle tilaisi nykyistä enemmän sisältöä ulkopuolisilta yhtiöiltä.

”Yleisradio on fantastinen asia. Iso kysymys on kuitenkin, miten yhtiö edistäisi parhaiten median moniarvoisuutta.”

Jaakko Tapaninen

 

51-vuotias sisältömarkkinointiyhtiö Great Pointin perustaja ja päästrategi. KSF Median hallituksen ja Suomen Kulttuurirahaston johtokunnan jäsen.

Työskennellyt aiemmin muun muassa kustannusyhtiö Kotimaan toimitusjohtajana, Tammen kustannusjohtajana, Imagen päätoimittajana ja City-lehden reportterina. Kirjoittanut useita tietokirjoja.

Laati vuosi sitten kaupallisten media-yhtiöiden tilauksesta Yleisradion roolia ruotineen Ylen suuri tehtävä -raportin.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta