10 kertaa laadukkaammin

Jaakko Tapaninen

 

51-vuotias sisältömarkkinointiyhtiö Great Pointin perustaja ja päästrategi. KSF Median hallituksen ja Suomen Kulttuurirahaston johtokunnan jäsen.

Työskennellyt aiemmin muun muassa kustannusyhtiö Kotimaan toimitusjohtajana, Tammen kustannusjohtajana, Imagen päätoimittajana ja City-lehden reportterina. Kirjoittanut useita tietokirjoja.

Laati vuosi sitten kaupallisten media-yhtiöiden tilauksesta Yleisradion roolia ruotineen Ylen suuri tehtävä -raportin.

JOURNALISTI
17.12.2015

Janne Salomaa, teksti
Meeri Utti, kuva

Yrittäjä Jaakko Tapaninen haluaa lisää kunnianhimoa, tutkivaa datajournalismia ja rahaa mesenaateilta.

Markkinointiyrittäjä ja kirjailija Jaakko Tapaninen haluaa parempaa journalismia: Kymmenen kertaa nykyistä parempaa. Tai ainakin journalistien pitäisi olla kymmenen kertaa kunnianhimoisempia.

Tapaninen ja Marko Ahtisaari kertovat 10X-asenteesta ja median murroksesta tuoreessa 10X Finland -kirjassaan. Kirjassa esitellään digitaalisen median menestyjiä, kuten BuzzFeed, Vice ja The Guardian.

Suomalaisia esimerkkejä ei ole. Syynä on paitsi se, että kirja pohjautuu ulkomaisten media-asiantuntijoiden haastatteluihin, myös se, että Tapanisen mielestä Suomessa ei tehdä yhtään journalistista tuotetta 10X-asenteella. Lähimpänä hänestä on Long Play.

”Journalismissa 10X-asenne voisi tarkoittaa 10X-laatua 10X-määrän sijasta. Maailma on jo niin täynnä mölyä, että keskittymällä sen lisäämiseen tuskin voi rakentaa itselleen vahvaa asemaa”, Tapaninen sanoo.

Miten ihminen pystyy tekemään kymmenen kertaa laadukkaampaa työtä?

Ei ehkä yksin pystykään, Tapaninen vastaa.

”Jos ihminen pelaa shakkia ihmistä vastaan, parempi voittaa. Jos ihminen pelaa konetta vastaan, kone voittaa. Mutta jos ihminen ja kone pelaavat konetta vastaan, ihminen ja kone voittavat.”

Etenkin tutkivassa journalismissa voi Tapanisen mielestä saavuttaa paljon, jos toimittajat opettelevat analysoimaan informaatiota tietokoneella.

 

Tekniikan hyödyntäminen ei sinällään kuitenkaan tuo media-alalle rahaa. Mistä journalistit saavat tulevaisuudessa elantonsa?

10X Finland esittelee neljä ansaintatapaa. Ensimmäinen on yritysten tai yhteisöjen maksama sisältömarkkinointi – joka tosin ei ole journalismia.

”Ja näiden välillä pitää olla selvä raja”, Tapaninen, ex-journalisti ja nykyinen sisältömarkkinoija, sanoo.

Toinen ansaintamalli on tavoitella paljon verkkokävijöitä ja mainoseuroja.

”Suomi saattaa kuitenkin olla liian pieni maa ja kielialue massiiviseen kävijämäärään perustuvan journalismin tuottamiseen.”

Kolmas malli on ”niche”, tarkasti kohderyhmälle tehty sisältö, josta kohdeyleisö on valmis maksamaan.

Tärkeimpänä tulevaisuuden tulonlähteenä Suomessa Tapaninen pitää kuitenkin ideo-logista pääomaa: yleishyödyllisiä säätiöitä ja vauraita yksityishenkilöitä, jotka rahoittavat laatujournalismia sivistyksen ja demokratian nimissä.

Valtiota Tapaninen ei odota journalismin pelastajaksi. Mediatuotteiden arvonlisäveroa hän kuitenkin alentaisi. Samoin hän haluaisi, että Yle tilaisi nykyistä enemmän sisältöä ulkopuolisilta yhtiöiltä.

”Yleisradio on fantastinen asia. Iso kysymys on kuitenkin, miten yhtiö edistäisi parhaiten median moniarvoisuutta.”

Jaakko Tapaninen

 

51-vuotias sisältömarkkinointiyhtiö Great Pointin perustaja ja päästrategi. KSF Median hallituksen ja Suomen Kulttuurirahaston johtokunnan jäsen.

Työskennellyt aiemmin muun muassa kustannusyhtiö Kotimaan toimitusjohtajana, Tammen kustannusjohtajana, Imagen päätoimittajana ja City-lehden reportterina. Kirjoittanut useita tietokirjoja.

Laati vuosi sitten kaupallisten media-yhtiöiden tilauksesta Yleisradion roolia ruotineen Ylen suuri tehtävä -raportin.



1 2021
Arkisto

Journalismin seuraavat sata vuotta

Journalistiliitto täyttää maaliskuussa 100 vuotta. Vuosisadan aikana on tapahtunut paljon: olemme saaneet esimerkiksi radion, television, internetin ja sosiaalisen median, mutta myös journalismin ansaintamallien kriisin. On aika kuvitella, miltä tulevat vuosikymmenet voisivat näyttää. Journalisti pyysi ennusteita kymmeneltä ajattelijalta.

Mitä puoluetta politiikantoimittajat ryöpyttävät eniten? Miten he suhtautuvat eri pääministereihin? Entä työmarkkinajärjestöihin?

Journalisti analysoi kuuden tunnetun politiikan toimittajan kolumnit, näkökulma-artikkelit ja muut mielipiteelliset tekstit.

Tähtäät isona kansanedustajaksi, Hanne Aho

Sata vuotta täyttävän Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho haluaa tulla tasapainoiseksi ihmiseksi ja haaveilee tes-neuvotteluiden aikana paluusta Suomen Kuvalehden graafikoksi.

Toimittajat, persuuntuneita vai vihervasemmistoa?

”Suomessa perussuomalaisten pelikirjasta tuttu ikävän journalismin esittäminen puoluepolitiikkana vaikuttaa hiljalleen saavan suosiota useamman poliittisen liikkeen piirissä”, kirjoittaa Janne Zareff.

Toimittajan tasapuolisuus ei auta, jos luottamus on menetetty

Yksikään ihminen ei tee työtään arvotyhjiössä. Onneksi juuri kukaan journalisti ei kuvittele olevansa täydellisen objektiivinen yli-ihminen, johon arvot tai elämäntilanne eivät vaikuta, kirjoittaa Maria Pettersson.

Lisää aikaa eropakettia harkitsevalle

”Ensimmäiset päivät irtisanomisen jälkeen voivat mennä täysin sumussa. Pitäisi pystyä soittamaan monta puhelua, kysyä oikeita kysymyksiä, omaksua vastauksia ja tehdä niiden perusteella päätös, jonka vaikutukset tulevaisuuteen ovat joka tapauksessa epävarmoja”, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Sanna Nikula.

Korona sävytti median vuotta 2020

Korona muutti työtavat ja kiihdytti media-alan murrosta ja Yhdysvalloissa käytiin vaalit. Tapahtuiko media-alalla muutakin? Kokosimme yhteen vuoden 2020 keskeiset journalismiuutiset.

Päivi Lehtomurto vaihtoi nuorten median työterveysaiheisiin

Päivi Lehtomurto aloitti joulukuussa Työterveyslaitoksella mediaviestinnän erityisasiantuntijana. Sitä ennen hän työskenteli kymmenen vuotta Demissä.

Etusivu uusiksi

Kun Susanna Luikku sai Suomen olympiajoukkueen tiedottajalta viestin, ja sitten tuli kiire.

Journalistiliiton uuden ilmeen suunnitteli Tuija Tarkiainen ja uuden logon piirsi Camilla Pentti. ”Perinteinen leijona haluttiin säilyttää, mutta uusi leijona on modernimpi ja vähemmän kulmikas”, Tarkiainen kertoo.

Journalistiliitto saa uuden ilmeen

Tunnusvärit ja -fontit vaihtuvat, viestintämateriaalit muuttuvat ja logo päivitetään.

Ole korrekti, älä hyperkorrekti

”Tietoisuus siitä, että puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat toisistaan, voi johtaa ylenpalttiseen virallisuuden tai esimerkiksi kansainvälisyyden tavoitteluun”, kirjoittaa Ville Eloranta.

De nya journalisterna är influencers

Högermedierna satsar mindre på att producera den bästa journalistiken och mer på att främst bekräfta det tittarna redan tror, skriver Jeanette Öhman.

Sanomalehtimiehen näytenumero huhtikuussa 1924.

Lehti harrastuksen avuksi

Suomen Sanomalehtimiesten Liitto tarvitsi oman lehden, koska sisäinen tiedotus hoitui ”helpoimmin painokoneen kautta”.

Avarakatseinen humanisti

Toimittaja Jussi Kentala 24. 7. 1946 Veteli – 23. 11. 2020 Kauhava

Taitava taittaja - käytännössä ja teoriassa

Ulkoasupäällikkö Hannu Pulkkinen 8.11.1951 Pyhäjärvi – 6.12.2020 Helsinki 

Henkilökuvauksen lordi ja velho 

Valokuvaaja Kari Kaipainen 28. 9. 1952 Mikkeli – 2. 11. 2020 Espoo

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta