10 kertaa laadukkaammin

Jaakko Tapaninen

 

51-vuotias sisältömarkkinointiyhtiö Great Pointin perustaja ja päästrategi. KSF Median hallituksen ja Suomen Kulttuurirahaston johtokunnan jäsen.

Työskennellyt aiemmin muun muassa kustannusyhtiö Kotimaan toimitusjohtajana, Tammen kustannusjohtajana, Imagen päätoimittajana ja City-lehden reportterina. Kirjoittanut useita tietokirjoja.

Laati vuosi sitten kaupallisten media-yhtiöiden tilauksesta Yleisradion roolia ruotineen Ylen suuri tehtävä -raportin.

JOURNALISTI
17.12.2015

Janne Salomaa, teksti
Meeri Utti, kuva

Yrittäjä Jaakko Tapaninen haluaa lisää kunnianhimoa, tutkivaa datajournalismia ja rahaa mesenaateilta.

Markkinointiyrittäjä ja kirjailija Jaakko Tapaninen haluaa parempaa journalismia: Kymmenen kertaa nykyistä parempaa. Tai ainakin journalistien pitäisi olla kymmenen kertaa kunnianhimoisempia.

Tapaninen ja Marko Ahtisaari kertovat 10X-asenteesta ja median murroksesta tuoreessa 10X Finland -kirjassaan. Kirjassa esitellään digitaalisen median menestyjiä, kuten BuzzFeed, Vice ja The Guardian.

Suomalaisia esimerkkejä ei ole. Syynä on paitsi se, että kirja pohjautuu ulkomaisten media-asiantuntijoiden haastatteluihin, myös se, että Tapanisen mielestä Suomessa ei tehdä yhtään journalistista tuotetta 10X-asenteella. Lähimpänä hänestä on Long Play.

”Journalismissa 10X-asenne voisi tarkoittaa 10X-laatua 10X-määrän sijasta. Maailma on jo niin täynnä mölyä, että keskittymällä sen lisäämiseen tuskin voi rakentaa itselleen vahvaa asemaa”, Tapaninen sanoo.

Miten ihminen pystyy tekemään kymmenen kertaa laadukkaampaa työtä?

Ei ehkä yksin pystykään, Tapaninen vastaa.

”Jos ihminen pelaa shakkia ihmistä vastaan, parempi voittaa. Jos ihminen pelaa konetta vastaan, kone voittaa. Mutta jos ihminen ja kone pelaavat konetta vastaan, ihminen ja kone voittavat.”

Etenkin tutkivassa journalismissa voi Tapanisen mielestä saavuttaa paljon, jos toimittajat opettelevat analysoimaan informaatiota tietokoneella.

 

Tekniikan hyödyntäminen ei sinällään kuitenkaan tuo media-alalle rahaa. Mistä journalistit saavat tulevaisuudessa elantonsa?

10X Finland esittelee neljä ansaintatapaa. Ensimmäinen on yritysten tai yhteisöjen maksama sisältömarkkinointi – joka tosin ei ole journalismia.

”Ja näiden välillä pitää olla selvä raja”, Tapaninen, ex-journalisti ja nykyinen sisältömarkkinoija, sanoo.

Toinen ansaintamalli on tavoitella paljon verkkokävijöitä ja mainoseuroja.

”Suomi saattaa kuitenkin olla liian pieni maa ja kielialue massiiviseen kävijämäärään perustuvan journalismin tuottamiseen.”

Kolmas malli on ”niche”, tarkasti kohderyhmälle tehty sisältö, josta kohdeyleisö on valmis maksamaan.

Tärkeimpänä tulevaisuuden tulonlähteenä Suomessa Tapaninen pitää kuitenkin ideo-logista pääomaa: yleishyödyllisiä säätiöitä ja vauraita yksityishenkilöitä, jotka rahoittavat laatujournalismia sivistyksen ja demokratian nimissä.

Valtiota Tapaninen ei odota journalismin pelastajaksi. Mediatuotteiden arvonlisäveroa hän kuitenkin alentaisi. Samoin hän haluaisi, että Yle tilaisi nykyistä enemmän sisältöä ulkopuolisilta yhtiöiltä.

”Yleisradio on fantastinen asia. Iso kysymys on kuitenkin, miten yhtiö edistäisi parhaiten median moniarvoisuutta.”

Jaakko Tapaninen

 

51-vuotias sisältömarkkinointiyhtiö Great Pointin perustaja ja päästrategi. KSF Median hallituksen ja Suomen Kulttuurirahaston johtokunnan jäsen.

Työskennellyt aiemmin muun muassa kustannusyhtiö Kotimaan toimitusjohtajana, Tammen kustannusjohtajana, Imagen päätoimittajana ja City-lehden reportterina. Kirjoittanut useita tietokirjoja.

Laati vuosi sitten kaupallisten media-yhtiöiden tilauksesta Yleisradion roolia ruotineen Ylen suuri tehtävä -raportin.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta