10 kertaa laadukkaammin

Jaakko Tapaninen

 

51-vuotias sisältömarkkinointiyhtiö Great Pointin perustaja ja päästrategi. KSF Median hallituksen ja Suomen Kulttuurirahaston johtokunnan jäsen.

Työskennellyt aiemmin muun muassa kustannusyhtiö Kotimaan toimitusjohtajana, Tammen kustannusjohtajana, Imagen päätoimittajana ja City-lehden reportterina. Kirjoittanut useita tietokirjoja.

Laati vuosi sitten kaupallisten media-yhtiöiden tilauksesta Yleisradion roolia ruotineen Ylen suuri tehtävä -raportin.

JOURNALISTI
17.12.2015

Janne Salomaa, teksti
Meeri Utti, kuva

Yrittäjä Jaakko Tapaninen haluaa lisää kunnianhimoa, tutkivaa datajournalismia ja rahaa mesenaateilta.

Markkinointiyrittäjä ja kirjailija Jaakko Tapaninen haluaa parempaa journalismia: Kymmenen kertaa nykyistä parempaa. Tai ainakin journalistien pitäisi olla kymmenen kertaa kunnianhimoisempia.

Tapaninen ja Marko Ahtisaari kertovat 10X-asenteesta ja median murroksesta tuoreessa 10X Finland -kirjassaan. Kirjassa esitellään digitaalisen median menestyjiä, kuten BuzzFeed, Vice ja The Guardian.

Suomalaisia esimerkkejä ei ole. Syynä on paitsi se, että kirja pohjautuu ulkomaisten media-asiantuntijoiden haastatteluihin, myös se, että Tapanisen mielestä Suomessa ei tehdä yhtään journalistista tuotetta 10X-asenteella. Lähimpänä hänestä on Long Play.

”Journalismissa 10X-asenne voisi tarkoittaa 10X-laatua 10X-määrän sijasta. Maailma on jo niin täynnä mölyä, että keskittymällä sen lisäämiseen tuskin voi rakentaa itselleen vahvaa asemaa”, Tapaninen sanoo.

Miten ihminen pystyy tekemään kymmenen kertaa laadukkaampaa työtä?

Ei ehkä yksin pystykään, Tapaninen vastaa.

”Jos ihminen pelaa shakkia ihmistä vastaan, parempi voittaa. Jos ihminen pelaa konetta vastaan, kone voittaa. Mutta jos ihminen ja kone pelaavat konetta vastaan, ihminen ja kone voittavat.”

Etenkin tutkivassa journalismissa voi Tapanisen mielestä saavuttaa paljon, jos toimittajat opettelevat analysoimaan informaatiota tietokoneella.

 

Tekniikan hyödyntäminen ei sinällään kuitenkaan tuo media-alalle rahaa. Mistä journalistit saavat tulevaisuudessa elantonsa?

10X Finland esittelee neljä ansaintatapaa. Ensimmäinen on yritysten tai yhteisöjen maksama sisältömarkkinointi – joka tosin ei ole journalismia.

”Ja näiden välillä pitää olla selvä raja”, Tapaninen, ex-journalisti ja nykyinen sisältömarkkinoija, sanoo.

Toinen ansaintamalli on tavoitella paljon verkkokävijöitä ja mainoseuroja.

”Suomi saattaa kuitenkin olla liian pieni maa ja kielialue massiiviseen kävijämäärään perustuvan journalismin tuottamiseen.”

Kolmas malli on ”niche”, tarkasti kohderyhmälle tehty sisältö, josta kohdeyleisö on valmis maksamaan.

Tärkeimpänä tulevaisuuden tulonlähteenä Suomessa Tapaninen pitää kuitenkin ideo-logista pääomaa: yleishyödyllisiä säätiöitä ja vauraita yksityishenkilöitä, jotka rahoittavat laatujournalismia sivistyksen ja demokratian nimissä.

Valtiota Tapaninen ei odota journalismin pelastajaksi. Mediatuotteiden arvonlisäveroa hän kuitenkin alentaisi. Samoin hän haluaisi, että Yle tilaisi nykyistä enemmän sisältöä ulkopuolisilta yhtiöiltä.

”Yleisradio on fantastinen asia. Iso kysymys on kuitenkin, miten yhtiö edistäisi parhaiten median moniarvoisuutta.”

Jaakko Tapaninen

 

51-vuotias sisältömarkkinointiyhtiö Great Pointin perustaja ja päästrategi. KSF Median hallituksen ja Suomen Kulttuurirahaston johtokunnan jäsen.

Työskennellyt aiemmin muun muassa kustannusyhtiö Kotimaan toimitusjohtajana, Tammen kustannusjohtajana, Imagen päätoimittajana ja City-lehden reportterina. Kirjoittanut useita tietokirjoja.

Laati vuosi sitten kaupallisten media-yhtiöiden tilauksesta Yleisradion roolia ruotineen Ylen suuri tehtävä -raportin.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta