Pikatietä Pariisiin

Maria Stenroos

41-vuotias Yleisradion EU-kirjeenvaihtaja Brysselissä.

Koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri, pääaineena tiedotusoppi. Tehnyt työuransa Ylessä muun muassa politiikantoimittajana, kotimaantoimittajana, Aamu-tv:n juontajana ja uutispäällikkönä. Työskennellyt pisimpään tv-uutisissa, Brysselissä syyskuusta 2014.

Harrastaa puutarhanhoitoa, lenkkeilyä, jumppaa, hiihtoa ja lumilautailua. Avioliitossa, 14- ja 12-vuotiaat lapset.

JOURNALISTI
26.11.2015

Johanna Pohjola, teksti
Pirita Männikkö, kuva

Ylen kirjeenvaihtaja Maria Stenroos kaasutti Brysselistä yötä vasten terroripaikalle.

Tuli äkkilähtö.

Ylen Brysselin-kirjeenvaihtaja Maria Stenroos oli tuskin ehtinyt kotiin Maltan huippuko- kouksesta, kun uutistoimistot jo sähköttivät Pariisin terrori-iskuista. Puoliltaöin Stenroos ja Svenska Ylen EU-toimittaja hyppäsivät ruotsalaiskollegansa autoon.

”Panimme navigaattoriin Bataclan ja posotimme Pariisiin. Ensimmäinen ajatus oli, että taas”, Stenroos kertoo.

Edellisen kerran hänet lähetettiin vahvistukseksi Pariisiin Charlie Hebdo -iskun jälkeen tammikuussa.

Nyt Stenroosia odotti toinen putkeen valvottu yö, sillä Maltalla hän oli seurustellut kollegoiden kanssa aamuun. Pariisiin hän saapui lauantaiyönä puoli kolmelta ja ehti petiin vasta illalla.

 

Tragedia konkretisoitui heti parkkihallissa, jonne Bryssel-kolmikko pysäköi autonsa. Stenroos kohtasi terrorikonsertista paenneen perheen, joka oli sokissa ja verisissä vaatteissa.

Eristetyn konserttipaikan kupeessa silminnäkijät sen sijaan näyttivät niin uupuneilta, ettei Stenroos tohtinut haastatella heitä.

”Oli vaikea tietää, ketkä olivat oikeasti olleet konsertissa. Joillakin oli useita kertomuksia. He olivat joko sokissa tai muuten sekaisin. Moni haastatteli heitä.”

Aamulla alue täyttyi järkyttyneistä pariisilaisista, kukista ja toimittajista.

Suorien tv-lähetysten ohella Stenroos twiittasi ja työsti uutisjutun. Tietoa ranskantaitoinen toimittaja hankki paikallisviestimistä ja Twitteristä. Myös pohjoismaiset kollegat jakoivat tietojaan, kuten haastateltavien kertomuksia.

Palelemisestaan Stenroos huomasi, että oli rättiväsynyt. Hän poimi viestimistä vain faktat ja jätti kukkapakettien surutekstit lukematta. Se oli itsesuojelua.

”Ihmisten kanssa puhuessa toki tulee tunteita. Tajusin, että tämä on ihan kamalaa. Empatia eroaa kuitenkin siitä, että menee tunteisiin mukaan”, Stenroos sanoo.

”Selvisin keskittymällä työhön. Tiukoissa tilanteissa järki juoksee jopa selvemmin. Kun kesto on rajattu, skarppaa äärimmilleen.”

 

Laaja sokki, epätietoisuus ja verilätäköt muistuttivat Stenroosia Myyrmannin vuoden 2002 pommi-iskusta, josta hän raportoi Ylen kotimaantoimittajana. Hänestä molemmat ovat mittakaavassaan ainutlaatuisia.

Tosin vuonna 2015 ystävät ja katsojat lähettelivät tsemppiviestejä Twitterissä ja Facebookissa.

Paineet purkautuivat öisin. Sunnuntaina Brysseliin palannut kirjeenvaihtaja heräili aluksi tajuamatta, missä oli. Hän uskoo, että alitajunta työstää keikkaa pitkään.

Brysseliin iskut ovat heijastuneet pelkona ja terroriuhkana. Samoin kävi alkuvuonna. Vasta vähän aikaa sitten Stenroos huomasi, ettei enää pälyillyt metrossa.

”Ja nyt tuli sitten tämä.”

Maria Stenroos

41-vuotias Yleisradion EU-kirjeenvaihtaja Brysselissä.

Koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri, pääaineena tiedotusoppi. Tehnyt työuransa Ylessä muun muassa politiikantoimittajana, kotimaantoimittajana, Aamu-tv:n juontajana ja uutispäällikkönä. Työskennellyt pisimpään tv-uutisissa, Brysselissä syyskuusta 2014.

Harrastaa puutarhanhoitoa, lenkkeilyä, jumppaa, hiihtoa ja lumilautailua. Avioliitossa, 14- ja 12-vuotiaat lapset.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta