Pikatietä Pariisiin

Ylen kirjeenvaihtaja Maria Stenroos kaasutti Brysselistä yötä vasten terroripaikalle.

Maria Stenroos

41-vuotias Yleisradion EU-kirjeenvaihtaja Brysselissä.

Koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri, pääaineena tiedotusoppi. Tehnyt työuransa Ylessä muun muassa politiikantoimittajana, kotimaantoimittajana, Aamu-tv:n juontajana ja uutispäällikkönä. Työskennellyt pisimpään tv-uutisissa, Brysselissä syyskuusta 2014.

Harrastaa puutarhanhoitoa, lenkkeilyä, jumppaa, hiihtoa ja lumilautailua. Avioliitossa, 14- ja 12-vuotiaat lapset.

JOURNALISTI
26.11.2015

Johanna Pohjola, teksti
Pirita Männikkö, kuva

Tuli äkkilähtö.

Ylen Brysselin-kirjeenvaihtaja Maria Stenroos oli tuskin ehtinyt kotiin Maltan huippuko- kouksesta, kun uutistoimistot jo sähköttivät Pariisin terrori-iskuista. Puoliltaöin Stenroos ja Svenska Ylen EU-toimittaja hyppäsivät ruotsalaiskollegansa autoon.

”Panimme navigaattoriin Bataclan ja posotimme Pariisiin. Ensimmäinen ajatus oli, että taas”, Stenroos kertoo.

Edellisen kerran hänet lähetettiin vahvistukseksi Pariisiin Charlie Hebdo -iskun jälkeen tammikuussa.

Nyt Stenroosia odotti toinen putkeen valvottu yö, sillä Maltalla hän oli seurustellut kollegoiden kanssa aamuun. Pariisiin hän saapui lauantaiyönä puoli kolmelta ja ehti petiin vasta illalla.

 

Tragedia konkretisoitui heti parkkihallissa, jonne Bryssel-kolmikko pysäköi autonsa. Stenroos kohtasi terrorikonsertista paenneen perheen, joka oli sokissa ja verisissä vaatteissa.

Eristetyn konserttipaikan kupeessa silminnäkijät sen sijaan näyttivät niin uupuneilta, ettei Stenroos tohtinut haastatella heitä.

”Oli vaikea tietää, ketkä olivat oikeasti olleet konsertissa. Joillakin oli useita kertomuksia. He olivat joko sokissa tai muuten sekaisin. Moni haastatteli heitä.”

Aamulla alue täyttyi järkyttyneistä pariisilaisista, kukista ja toimittajista.

Suorien tv-lähetysten ohella Stenroos twiittasi ja työsti uutisjutun. Tietoa ranskantaitoinen toimittaja hankki paikallisviestimistä ja Twitteristä. Myös pohjoismaiset kollegat jakoivat tietojaan, kuten haastateltavien kertomuksia.

Palelemisestaan Stenroos huomasi, että oli rättiväsynyt. Hän poimi viestimistä vain faktat ja jätti kukkapakettien surutekstit lukematta. Se oli itsesuojelua.

”Ihmisten kanssa puhuessa toki tulee tunteita. Tajusin, että tämä on ihan kamalaa. Empatia eroaa kuitenkin siitä, että menee tunteisiin mukaan”, Stenroos sanoo.

”Selvisin keskittymällä työhön. Tiukoissa tilanteissa järki juoksee jopa selvemmin. Kun kesto on rajattu, skarppaa äärimmilleen.”

 

Laaja sokki, epätietoisuus ja verilätäköt muistuttivat Stenroosia Myyrmannin vuoden 2002 pommi-iskusta, josta hän raportoi Ylen kotimaantoimittajana. Hänestä molemmat ovat mittakaavassaan ainutlaatuisia.

Tosin vuonna 2015 ystävät ja katsojat lähettelivät tsemppiviestejä Twitterissä ja Facebookissa.

Paineet purkautuivat öisin. Sunnuntaina Brysseliin palannut kirjeenvaihtaja heräili aluksi tajuamatta, missä oli. Hän uskoo, että alitajunta työstää keikkaa pitkään.

Brysseliin iskut ovat heijastuneet pelkona ja terroriuhkana. Samoin kävi alkuvuonna. Vasta vähän aikaa sitten Stenroos huomasi, ettei enää pälyillyt metrossa.

”Ja nyt tuli sitten tämä.”

Maria Stenroos

41-vuotias Yleisradion EU-kirjeenvaihtaja Brysselissä.

Koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri, pääaineena tiedotusoppi. Tehnyt työuransa Ylessä muun muassa politiikantoimittajana, kotimaantoimittajana, Aamu-tv:n juontajana ja uutispäällikkönä. Työskennellyt pisimpään tv-uutisissa, Brysselissä syyskuusta 2014.

Harrastaa puutarhanhoitoa, lenkkeilyä, jumppaa, hiihtoa ja lumilautailua. Avioliitossa, 14- ja 12-vuotiaat lapset.



15 2018
Arkisto

Sanan saattajat

Kristillinen media on huono bisnes, jota tehdään kutsumuksen voimalla. Aivan erityisen hankala sitä on tehdä niin, että se kelpaisi kaikille, sanoo alan konkari Kirsi Rostamo.

Elämäntapajohtaja

Journalistiliiton puheenjohtajaksi uudelleen valittu Hanne Aho uskoo liiton jäsenmäärän kääntyvän nousuun.

Aishi Zidania kiitettiin palkintoperusteissa myös siitä, etteivät painostus, uutistyön vääristely-yritykset ja nettiviha ole lannistaneet häntä. Jarno Liskin todettiin tekevän monin paikoin riskialtista tutkivaa journalismia sinnikkäästi ja peräänantamattomasti ilman työsuhteen turvaa.

Sananvapauden käyttäjät

Kun ympäristö painostaa, Aishi Zidan ja Jarno Liski nojaavat journalistin perustehtävään. Työ palkittiin Sananvapauden miekalla.

KSF Medias fjolårsresultat, ett minus på 4,2 miljoner euro, var bättre än på många år. Nya vd:n Anna Hellersedt litar på att det nu är en bra tidpunkt för bolaget att införa en ny betallösning för digital journalistik.

Efter stormen

KSF Medias nya vd Anna Hellerstedt betonar öppen kommunikation inom bolaget och vill förankra stora linjer hos personalen. Främsta löfte hittills: mer fokus på journalistiken – hur det ska förverkligas har vi inte ännu sett.

Tv-ohjaaja ja toimittaja Marja Jaakola on halunnut olla työvuosien jälkeen kuin kuka tahansa. Hän ei ole työskennellyt eläkkeellä. Kuva: Liisa Huima

Ei ole valtaa loistoa

Eläkkeellä identiteetti on rakennettava uudelleen. Toimittajalle se voi olla vaikeaa.

Liikaa keskustelua

Medioiden verkkokeskusteluissa vihan lietsomisen ja asiallisen kommentoinnin välissä on leveä vyöhyke, jolla delete-nappia painetaan liian harvoin, kirjoittaa Asko Lehtonen.

Älä soita sille enää koskaan!

Mediayhtiö harkitsi kieltävänsä tuurajia käyttämästä lähdesuojan alaisia tietoja muissa töissä. Ajatus lähteiden ”omistamisesta” on omituinen, kokenut oikeustoimittaja sanoo.

Jouluihminen. A-lehtien tuottaja Elisa Miinin aloittaa jouluvalmistelut jo elokuussa ja lopettaa joulunvieton tapaninpäivänä. ”Ajatukseni kääntyvät välipäivinä jo pois joulusta ja kohti uutta vuotta, kun olen jo joulua pitkään siinä vaiheessa viettänyt.”

Glögiä jo elokuussa

A-lehtien tuottaja Elisa Miininin kotona on kaksi joulukuusta. Toiseen niistä saa koskea vain hän.

Pekka Vahvasen Kone kaikkivaltias -kirja on saanut kehuja siitä, että ’joku on tätä järjettömyyttä vastaan’. Toisaalta se on kirvoittanut kritiikkiä etenkin teknologiapiireistä. ”Uskon, että kun tunnepitoista kritiikkiä saa, on osunut johonkin oikeaan kohtaan.”

Kadonneen onnen jäljillä

Tutkimusten valossa teknologis-taloudellinen kehitys ei ole enää vuosikymmeniin tehnyt meistä onnellisempia, sanoo digitalisaation ongelmista kirjan kirjoittanut Pekka Vahvanen.

Milloin freelancer on jäävi?

Mikä on eettinen aikaväli jutulle tiettyyn lehteen ja jutulle saman lehden kustantajasta? Vaikuttaako juttutyyppi asiaan? Vastausten pohtimiseen tarvitaan lisää konkreettisia eväitä, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Edellistä työtä jatkamaan

Tiina Ojutkangas aloittaa tammikuussa Kokkolassa ilmestyvän Keskipohjanmaan päätoimittajana.

Dags att tända lyset

På redaktionerna i Finland finns en hel del att lära av Demokratijouren, om hur man bygger upp konkreta rutiner som förebygger hot och hat, skriver Johan Svenlin.

Perehdy tietoturvaan tänään

Vaikka et työskentelisi erityistä tietoturvaa vaativien lähteiden ja aiheiden parissa, ala perehtyä niiden suojaamiseen nyt. Toimittajan salausopas kertoo, miksi se kannattaa.

75 prosenttia

Mistä tietää, että vaalit ovat lähestymässä? Yksi varma merkki on numerohokemien vyöry journalistisiin teksteihin, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Liftaamalla ehtii paremmin

Kirjaan uppoutunut Juha Mäkinen ei huomannut nousta bussiin, mutta onneksi juttukeikalle ehtii toisellakin tavalla.

Otavamedia jatkaa yt-kierrosta ensi vuonna

Otavamedia aloittaa yt-neuvottelut kuvaryhmässään 2. tammikuuta 2019. Yt-neuvotteluja on viime viikkona päättynyt Otavamediassa, Sanoma Media Finlandissa, Aamulehdessä ja A-lehdissä.

Färre fotografer på Hufvudstadsbladet

”Jag är övertygad om att läsarna inte kommer att uppleva någon försämring av bildjournalistiken i HBL framöver”, säger chefredaktör Susanna Landor.

Håkans leder Studentbladet

Som chefredaktör vill Håkans bland annat närma sig studentkårer som tidigare lämnat Svenska studerandes intresseorganisation.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta