Kun posti ei kulje

JOURNALISTI
26.11.2015

Markku Lappalainen
markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Outo arkiaamu: Postiluukku ei kolahda pikkutunneilla. Havahdun hetkeksi hereille viiden tienoilla, kuuntelen hiljaisuutta ja jatkan sitten uniani. Posti on lakossa, lehdet eivät liiku. Normaalisti nukun kuin tukki silloin, kun aamulehdenjakajat ovat täydessä työn tuoksinassa. Olen voinut luottaa, että lehti löytyy eteisen kynnykseltä sitten, kun on aika nauttia sen annista aamukahvin kanssa.

Nyt on siis kyse postialan työtaistelusta, umpikujaan ajautuneiden tes-neuvottelujen vauhdittamisesta. Työnantaja tavoittelee postin työntekijöiden työehtojen heikentämistä, ja se ei käy Posti- ja Logistiikka-alan Unionille PAU:lle.

Lakko antaa myös vihiä siitä, mihin ollaan menossa, jos hallitusohjelmaan kirjattu postilain uudistus toteutetaan Postin tavoittelemalla tavalla: keventämällä postinjakelun yleispalveluvelvoitetta eli vähentämällä postinjakelupäiviä. Moni saisi turhaan odottaa joka päivä jokapäiväistä lehteään.

Ensi vuoden alkupuolella aktiiviseen valmisteluun tuleva lainuudistus uhkaa vähentää postin jakelupäivien määrän viidestä kolmeen. Se merkitsee suuria vaikeuksia postin jakelussa oleville sanoma- ja paikallislehdille, jotka ovat suuresti riippuvaisia paperilehden tilaajamaksuista ja toimivasta jakelusta. Jos lehtien jakelu tökkii, tilauksetkin ovat uhanalaisia.

Jakelupäivien vähentämistavoite on läheistä sukua postilaisten työtaistelun takana olevalle tavoitteelle. Posti tavoittelee massiivista kulujen vähentämistä, ja siinä kaikki keinot näyttävät luvallisilta, ellei valtio omistajana ryhdy ohjaamaan yritystään, jolla on myös tärkeä julkisen palvelun tehtävä.

Postilain uudistamisen yhteydessä alaa on tarkoitus avata entistä enemmän kilpailulle. On pelättävissä, että tuolloinkin palvelutasoa kirittävä kilpailu kohdistuu ennen muuta kaupunkeihin ja taajan asutuksen alueille, mikä merkitsee muiden alueiden palvelun heikentymistä entisestään.

Sanoma- ja paikallislehtien toimeentulo on vielä pitkään riippuvainen toimivasta jakelusta. Koteihin jaettava paperilehti tuo tuloja, joiden avulla voidaan kehittää digitaalisia lehtiä ja sähköistä jakelua. Monilla alueellisilla ja paikallisilla lehdillä verkkopalvelut ovat kaukana kannattavasta bisneksestä. Asialla on myös sananvapaudellinen ulottuvuutensa: vajavaisen jakeluverkon piirissä asuvien ihmisten tiedonvälityskanavien määrä vähenee.

Parannusta palveluun

Journalistiliiton freelancejäsenten määrä kasvaa. Suomen freelance-journalistit SFJ on yli 1 200 jäsenellään liiton neljänneksi suurin jäsenjärjestö.

Kehitys kuvastaa alan tilannetta: vakituisen väen vähentyessä freelancerien määrä kasvaa. Kuvaavaa on myös se, että uusissa freelancejäsenissä on paljon vasta valmistuneita opiskelijoita ja yt-neuvotteluissa irtisanottuja journalisteja. Joukossa on myös aiemmin järjestäytymättömiä freelancereita, mikä vahvistaa entisestään liiton freelance-edunvalvonnan perustaa.

Joulukuussa 10-vuotisjuhliaan viettävä SFJ ja Yleisradiolle töitä tekeviä kokoava Freelancer-ammattiosasto FAO kattavat yhteensä yli 1 500 liiton jäsentä. Muun muassa heidän tuekseen kaavailtua palveluyritystä on valmisteltu liiton hallinnossa syksyn mittaan. Hanke etenee hallituksen päätettäväksi ensi vuoden alkupuolella.



5 2021
Arkisto

Ensin ne hakivat journalistit. Silloin me sanoimme, että tämä ei käy.

Meidän suomalaisten pitää auttaa kollegoja muissa maissa. Se on oikein, mutta samalla autamme myös itseämme, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Teit paikallisesta varuskunnasta 46-sivuisen erikoisliitteen, koska fanitat armeijaa, Pasi Koivumaa

Karjalaisen päätoimittaja on toimituksessa pidetty hahmo, mutta epäilee Stalinin ja Hitlerin ajatelleen itsestään samoin.

Näin saat kesätyöstäsi kaiken irti

Kokeneet toimittajat jakavat vinkit kesätyöntekijöille. Näillä pääset paremmin alkuun kesätöissä ja kenties koko urallasi.

Mitä journalistin pitää ymmärtää työnantajansa taloudesta?

Iso osinko voi olla hälytysmerkki – tai törkeilyä, jos yrityksessä on samaan aikaan menossa rankka säästöohjelma, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Journalisternas och hjälporganisationernas relation är problematisk

För några år sedan jobbade jag som frivillig informatör för en finsk organisation i Uganda. Det var en upplevelse jag aldrig skulle vilja ha ogjord – men inte heller göra om, skriver Liselott Lindström.

En onnistunut pilaamaan suomen kielen sääntöjä

Kun minut pyydettiin median edustajaksi suomen kielen lautakuntaan, eräs Helsingin Sanomien lukija ei vaikuttanut vilpittömän ilahtuneelta, kirjoittaa Ville Eloranta.

Kyselytunnilla valtuutetut kysyivät hallitukselta ja toimistolta liiton toimintaan ja linjauksiin liittyviä kysymyksiä. Puheenjohtaja Hanne Aho vastaa etäyhteyksin osallistuneille valtuutetuille.

Journalistiliiton kevätvaltuusto toivoi joustoa työhön

Valtuutetut toivoivat liiton edistävän etätyömahdollisuuksia myös korona-ajan jälkeen.

Media keskittyi – pitäisikö myös Journalistiliiton jäsenyhdistysten yhdistää voimansa?

Median ja työn muutokset vähentävät sijainnin merkitystä toiminnan järjestämisessä, kirjoittaa Tapio Räihä.

Kova kiire tarkastajan juttusille

Kun poliisi pysäytti toimittajan ja kuvaajan nopeusratsiaan, Mika Heikkilä turvautui pieneen valkoiseen valheeseen.

Luja ja luotettava pohjalainen

Toimittaja Päivi Leppilahti 23. 6. 1960 Teuva – 21. 3. 2021 Kankaanpää

Lehtikuvauksen uranuurtaja

Kuolleita: Kuvapäällikkö Antti Suominen 16. 9. 1938 Pori – 9. 4. 2021 Ulvila

Laajasti urheilusta ja liikunnasta

Kuolleita: Urheilutoimittaja Erkki Poutanen 19. 11. 1950 Jyväskylä – 4. 4. 2021 Tuusula

Monen lajin mestari

Kuolleita: Toimittaja Matti Korhonen 28. 11. 1928 Liminka – 1. 3. 2021 Oulu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta