Kun posti ei kulje

JOURNALISTI
26.11.2015

Markku Lappalainen
markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Outo arkiaamu: Postiluukku ei kolahda pikkutunneilla. Havahdun hetkeksi hereille viiden tienoilla, kuuntelen hiljaisuutta ja jatkan sitten uniani. Posti on lakossa, lehdet eivät liiku. Normaalisti nukun kuin tukki silloin, kun aamulehdenjakajat ovat täydessä työn tuoksinassa. Olen voinut luottaa, että lehti löytyy eteisen kynnykseltä sitten, kun on aika nauttia sen annista aamukahvin kanssa.

Nyt on siis kyse postialan työtaistelusta, umpikujaan ajautuneiden tes-neuvottelujen vauhdittamisesta. Työnantaja tavoittelee postin työntekijöiden työehtojen heikentämistä, ja se ei käy Posti- ja Logistiikka-alan Unionille PAU:lle.

Lakko antaa myös vihiä siitä, mihin ollaan menossa, jos hallitusohjelmaan kirjattu postilain uudistus toteutetaan Postin tavoittelemalla tavalla: keventämällä postinjakelun yleispalveluvelvoitetta eli vähentämällä postinjakelupäiviä. Moni saisi turhaan odottaa joka päivä jokapäiväistä lehteään.

Ensi vuoden alkupuolella aktiiviseen valmisteluun tuleva lainuudistus uhkaa vähentää postin jakelupäivien määrän viidestä kolmeen. Se merkitsee suuria vaikeuksia postin jakelussa oleville sanoma- ja paikallislehdille, jotka ovat suuresti riippuvaisia paperilehden tilaajamaksuista ja toimivasta jakelusta. Jos lehtien jakelu tökkii, tilauksetkin ovat uhanalaisia.

Jakelupäivien vähentämistavoite on läheistä sukua postilaisten työtaistelun takana olevalle tavoitteelle. Posti tavoittelee massiivista kulujen vähentämistä, ja siinä kaikki keinot näyttävät luvallisilta, ellei valtio omistajana ryhdy ohjaamaan yritystään, jolla on myös tärkeä julkisen palvelun tehtävä.

Postilain uudistamisen yhteydessä alaa on tarkoitus avata entistä enemmän kilpailulle. On pelättävissä, että tuolloinkin palvelutasoa kirittävä kilpailu kohdistuu ennen muuta kaupunkeihin ja taajan asutuksen alueille, mikä merkitsee muiden alueiden palvelun heikentymistä entisestään.

Sanoma- ja paikallislehtien toimeentulo on vielä pitkään riippuvainen toimivasta jakelusta. Koteihin jaettava paperilehti tuo tuloja, joiden avulla voidaan kehittää digitaalisia lehtiä ja sähköistä jakelua. Monilla alueellisilla ja paikallisilla lehdillä verkkopalvelut ovat kaukana kannattavasta bisneksestä. Asialla on myös sananvapaudellinen ulottuvuutensa: vajavaisen jakeluverkon piirissä asuvien ihmisten tiedonvälityskanavien määrä vähenee.

Parannusta palveluun

Journalistiliiton freelancejäsenten määrä kasvaa. Suomen freelance-journalistit SFJ on yli 1 200 jäsenellään liiton neljänneksi suurin jäsenjärjestö.

Kehitys kuvastaa alan tilannetta: vakituisen väen vähentyessä freelancerien määrä kasvaa. Kuvaavaa on myös se, että uusissa freelancejäsenissä on paljon vasta valmistuneita opiskelijoita ja yt-neuvotteluissa irtisanottuja journalisteja. Joukossa on myös aiemmin järjestäytymättömiä freelancereita, mikä vahvistaa entisestään liiton freelance-edunvalvonnan perustaa.

Joulukuussa 10-vuotisjuhliaan viettävä SFJ ja Yleisradiolle töitä tekeviä kokoava Freelancer-ammattiosasto FAO kattavat yhteensä yli 1 500 liiton jäsentä. Muun muassa heidän tuekseen kaavailtua palveluyritystä on valmisteltu liiton hallinnossa syksyn mittaan. Hanke etenee hallituksen päätettäväksi ensi vuoden alkupuolella.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta