Kun posti ei kulje

JOURNALISTI
26.11.2015

Markku Lappalainen
markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Outo arkiaamu: Postiluukku ei kolahda pikkutunneilla. Havahdun hetkeksi hereille viiden tienoilla, kuuntelen hiljaisuutta ja jatkan sitten uniani. Posti on lakossa, lehdet eivät liiku. Normaalisti nukun kuin tukki silloin, kun aamulehdenjakajat ovat täydessä työn tuoksinassa. Olen voinut luottaa, että lehti löytyy eteisen kynnykseltä sitten, kun on aika nauttia sen annista aamukahvin kanssa.

Nyt on siis kyse postialan työtaistelusta, umpikujaan ajautuneiden tes-neuvottelujen vauhdittamisesta. Työnantaja tavoittelee postin työntekijöiden työehtojen heikentämistä, ja se ei käy Posti- ja Logistiikka-alan Unionille PAU:lle.

Lakko antaa myös vihiä siitä, mihin ollaan menossa, jos hallitusohjelmaan kirjattu postilain uudistus toteutetaan Postin tavoittelemalla tavalla: keventämällä postinjakelun yleispalveluvelvoitetta eli vähentämällä postinjakelupäiviä. Moni saisi turhaan odottaa joka päivä jokapäiväistä lehteään.

Ensi vuoden alkupuolella aktiiviseen valmisteluun tuleva lainuudistus uhkaa vähentää postin jakelupäivien määrän viidestä kolmeen. Se merkitsee suuria vaikeuksia postin jakelussa oleville sanoma- ja paikallislehdille, jotka ovat suuresti riippuvaisia paperilehden tilaajamaksuista ja toimivasta jakelusta. Jos lehtien jakelu tökkii, tilauksetkin ovat uhanalaisia.

Jakelupäivien vähentämistavoite on läheistä sukua postilaisten työtaistelun takana olevalle tavoitteelle. Posti tavoittelee massiivista kulujen vähentämistä, ja siinä kaikki keinot näyttävät luvallisilta, ellei valtio omistajana ryhdy ohjaamaan yritystään, jolla on myös tärkeä julkisen palvelun tehtävä.

Postilain uudistamisen yhteydessä alaa on tarkoitus avata entistä enemmän kilpailulle. On pelättävissä, että tuolloinkin palvelutasoa kirittävä kilpailu kohdistuu ennen muuta kaupunkeihin ja taajan asutuksen alueille, mikä merkitsee muiden alueiden palvelun heikentymistä entisestään.

Sanoma- ja paikallislehtien toimeentulo on vielä pitkään riippuvainen toimivasta jakelusta. Koteihin jaettava paperilehti tuo tuloja, joiden avulla voidaan kehittää digitaalisia lehtiä ja sähköistä jakelua. Monilla alueellisilla ja paikallisilla lehdillä verkkopalvelut ovat kaukana kannattavasta bisneksestä. Asialla on myös sananvapaudellinen ulottuvuutensa: vajavaisen jakeluverkon piirissä asuvien ihmisten tiedonvälityskanavien määrä vähenee.

Parannusta palveluun

Journalistiliiton freelancejäsenten määrä kasvaa. Suomen freelance-journalistit SFJ on yli 1 200 jäsenellään liiton neljänneksi suurin jäsenjärjestö.

Kehitys kuvastaa alan tilannetta: vakituisen väen vähentyessä freelancerien määrä kasvaa. Kuvaavaa on myös se, että uusissa freelancejäsenissä on paljon vasta valmistuneita opiskelijoita ja yt-neuvotteluissa irtisanottuja journalisteja. Joukossa on myös aiemmin järjestäytymättömiä freelancereita, mikä vahvistaa entisestään liiton freelance-edunvalvonnan perustaa.

Joulukuussa 10-vuotisjuhliaan viettävä SFJ ja Yleisradiolle töitä tekeviä kokoava Freelancer-ammattiosasto FAO kattavat yhteensä yli 1 500 liiton jäsentä. Muun muassa heidän tuekseen kaavailtua palveluyritystä on valmisteltu liiton hallinnossa syksyn mittaan. Hanke etenee hallituksen päätettäväksi ensi vuoden alkupuolella.



10 2019
Arkisto

Ymmärrys ei lisäänny tiedonmuruja tuuttaamalla tai kollegaa nälvimällä

Kuluneiden parin viikon aikana me journalistit olemme onnistuneet julkaisemaan paljon tietoa, mutta ymmärryksen lisääminen on jäänyt jalkoihin, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson pääkirjoituksessaan.

Autoilua puolustavia ja maahanmuuttoa vastustavia toimittajia on liian vähän, Karri Kannala

Helsingin Uutisten päätoimittajalla on voimakkaita mielipiteitä, mutta usein hän jättää ne kertomatta.

MTV:n työehtosopimuksesta ovat neuvotelleet Ulla Rannikko (MTV, vasemmalla edessä), Jaakko Sainio (Palta) ja Heidi Aho (Palta), Tuomas Aalto (Journalistiliitto), Petri Savolainen (Journalistiliitto), Petteri Savolainen (MTV:n luottamusmies) ja Kari Pyrhönen (Media- ja ohjelmatyöntekijät).

Media-alan tes-neuvottelut etenevät hitaasti

Av-kääntäjien sopimusta jatkettiin vuodella.

Jospa lukija ei olekaan ensisijaisesti kuluttaja?

Viime vuosituhannella journalistit suhtautuivat yleisöön kuin opettamista vailla oleviin hallintoalamaisiin. Nyt hallintoalamaisesta on tullut kuluttaja, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Jouluradio on brändi ja mielentila

Kauppakeskus Redistä käsin toimivasta Jouluradiosta on kasvanut monikanavainen radiobrändi. Joululauluja kuunnellaan ympäri vuoden, kertoo toimituspäällikkö Riitta Kalliorinne.

Leena Hirvonen haluaa Nokian Uutisten lukijoiden aamukahvipöytään

Uusi päätoimittaja uskoo, että mikropaikallisen journalismin merkitys on entistä suurempi, kun kaikkea mahdollista on saatavilla.

Kuka johtaa työmarkkinateatteria?

”Työnantajat ajavat siis samaan aikaan vientivetoista mallia ja puhuvat paikallisen sopimisen puolesta. Kumpikaan ei kuitenkaan tosiasiassa tunnu maistuvan”, kirjoittaa Rami Lindström kolumnissaan.

Hej arbetsgivare! Frilansaren är den lojalaste arbetstagaren du kan få

Det känns ofta som om inte heller arbetsgivarna förstår att en frilans egentligen är billigare än en fast anställd då alla osynliga kostnader beaktas, skriver Liselott Lindström.

Haloo! Oletko pahassa paikassa?

Janne Flinkkilä ehti vain aloittaa puhelun, kun hän tajusi jo tehneensä ison mokan.

Toimittaja oli jämäkkä mentori

Kuolleita: Toimittaja Helena Vehkaoja-Mäkelä 3. 5. 1940 Ylistaro – 28. 10. 2019 Helsinki

Tiukka haastattelija

Toimittaja Leif Henry Salmén 19. 1. 1952 Helsinki – 19. 11. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta