Kun posti ei kulje

JOURNALISTI
26.11.2015

Markku Lappalainen
markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Outo arkiaamu: Postiluukku ei kolahda pikkutunneilla. Havahdun hetkeksi hereille viiden tienoilla, kuuntelen hiljaisuutta ja jatkan sitten uniani. Posti on lakossa, lehdet eivät liiku. Normaalisti nukun kuin tukki silloin, kun aamulehdenjakajat ovat täydessä työn tuoksinassa. Olen voinut luottaa, että lehti löytyy eteisen kynnykseltä sitten, kun on aika nauttia sen annista aamukahvin kanssa.

Nyt on siis kyse postialan työtaistelusta, umpikujaan ajautuneiden tes-neuvottelujen vauhdittamisesta. Työnantaja tavoittelee postin työntekijöiden työehtojen heikentämistä, ja se ei käy Posti- ja Logistiikka-alan Unionille PAU:lle.

Lakko antaa myös vihiä siitä, mihin ollaan menossa, jos hallitusohjelmaan kirjattu postilain uudistus toteutetaan Postin tavoittelemalla tavalla: keventämällä postinjakelun yleispalveluvelvoitetta eli vähentämällä postinjakelupäiviä. Moni saisi turhaan odottaa joka päivä jokapäiväistä lehteään.

Ensi vuoden alkupuolella aktiiviseen valmisteluun tuleva lainuudistus uhkaa vähentää postin jakelupäivien määrän viidestä kolmeen. Se merkitsee suuria vaikeuksia postin jakelussa oleville sanoma- ja paikallislehdille, jotka ovat suuresti riippuvaisia paperilehden tilaajamaksuista ja toimivasta jakelusta. Jos lehtien jakelu tökkii, tilauksetkin ovat uhanalaisia.

Jakelupäivien vähentämistavoite on läheistä sukua postilaisten työtaistelun takana olevalle tavoitteelle. Posti tavoittelee massiivista kulujen vähentämistä, ja siinä kaikki keinot näyttävät luvallisilta, ellei valtio omistajana ryhdy ohjaamaan yritystään, jolla on myös tärkeä julkisen palvelun tehtävä.

Postilain uudistamisen yhteydessä alaa on tarkoitus avata entistä enemmän kilpailulle. On pelättävissä, että tuolloinkin palvelutasoa kirittävä kilpailu kohdistuu ennen muuta kaupunkeihin ja taajan asutuksen alueille, mikä merkitsee muiden alueiden palvelun heikentymistä entisestään.

Sanoma- ja paikallislehtien toimeentulo on vielä pitkään riippuvainen toimivasta jakelusta. Koteihin jaettava paperilehti tuo tuloja, joiden avulla voidaan kehittää digitaalisia lehtiä ja sähköistä jakelua. Monilla alueellisilla ja paikallisilla lehdillä verkkopalvelut ovat kaukana kannattavasta bisneksestä. Asialla on myös sananvapaudellinen ulottuvuutensa: vajavaisen jakeluverkon piirissä asuvien ihmisten tiedonvälityskanavien määrä vähenee.

Parannusta palveluun

Journalistiliiton freelancejäsenten määrä kasvaa. Suomen freelance-journalistit SFJ on yli 1 200 jäsenellään liiton neljänneksi suurin jäsenjärjestö.

Kehitys kuvastaa alan tilannetta: vakituisen väen vähentyessä freelancerien määrä kasvaa. Kuvaavaa on myös se, että uusissa freelancejäsenissä on paljon vasta valmistuneita opiskelijoita ja yt-neuvotteluissa irtisanottuja journalisteja. Joukossa on myös aiemmin järjestäytymättömiä freelancereita, mikä vahvistaa entisestään liiton freelance-edunvalvonnan perustaa.

Joulukuussa 10-vuotisjuhliaan viettävä SFJ ja Yleisradiolle töitä tekeviä kokoava Freelancer-ammattiosasto FAO kattavat yhteensä yli 1 500 liiton jäsentä. Muun muassa heidän tuekseen kaavailtua palveluyritystä on valmisteltu liiton hallinnossa syksyn mittaan. Hanke etenee hallituksen päätettäväksi ensi vuoden alkupuolella.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta