Tästä eteenpäin. Elokuussa voimaan tuleva uusi opetussuunnitelma vauhdittaa digitaalisen oppimateriaalin kehitystä. Mari Rakkolaisen kädessä olevaa lukion äidinkielen kirjaa saa jo nyt painettuna ja digitaalisena, mutta ”uuden opsin” myötä digikirja paranee muun muassa interaktiivisilla tehtävillä.

Kansien ja ruudun välissä

JOURNALISTI
26.11.2015

NIna Erho, teksti
Heli Saarela, kuva

Mari Rakkolaisella on hektiset ajat. Vuodenvaihteessa valmiina pitää olla uutta oppimateriaalia diginä ja printtinä.

Oppimateriaalien tuottaja Mari Rakkolaisen työssä kulminoituu tänä syksynä tutun kuuloinen muutos: digi tulee vauhdilla, mutta samaan aikaan päivitetään printtiä.

”Työ on lisääntynyt ja teknistynyt valtavasti”, Rakkolainen sanoo.

Digitaalisesta oppimisesta on intoiltu paljon, mutta vielä viime vuonna sähköisten julkaisujen osuus oli alle viisi prosenttia oppikirjojen kokonaismyynnistä. Siltä osin kun kysyntää on jarruttanut tarjonnan puute, tilanne muuttuu nyt. Elokuussa voimaan tuleva uusi opetussuunnitelma painottaa digiä, ja kustantamot urakoivat materiaalia sen mukaan.

Alalla on joitakin diginatiiveja kustantajia, mutta perinteisissä taloissa printin päälle tuleva digi lisää hallinnoitavien nimikkeiden määrää. Uusien järjestelmien testaaminen ja opettelu vie aikaa. Osaksi työprosessia ovat tulleet koodaajat, joiden osaaminen on kallista ja haluttua.

”Lisäksi osa sisällöistä pitää copypasteta sähköiseksi ennen kuin saamme kaikki kirjailijat koulutettua digimaailmaan.”

Otavan oppimateriaalien kustannusjohtaja Teuvo Sankila sanoo, että kustannustoimittamisen muutokseen on yritetty valmistautua panostamalla sisäiseen koulutukseen jo parin vuoden ajan.

”Uuden tekniikan lisäksi pitää hahmottaa, millaista on toimiva digitaalinen pedagogiikka. Tarkoitus ja toive tietenkin on, että sisältö syntyisi eri kanaviin yhdellä työllä.”

Osaltaan digitalisoinnin vauhtiin vaikuttavat opettajien mieltymykset, kuntien resurssit ja se, kuinka toimivia standardeja alan toimijat saavat aikaan. Suomen Kustannusyhdistys on toivonut valtiolta kansallista tunnistautumista, jonka avulla oppilas näkisi kaikki sähköiset aineistot kerralla ja opettaja voisi seurata niillä työskentelyä.

”iPadien hankkiminen kouluun ei riitä, vaan digitaalisuuden anti opetukselle pitää miettiä ja koko teknisen polun pitää toimia. Kun materiaalin löytäminen ja käyttäminen on helppoa, sitä hankitaan”, Sankila sanoo.



4 2020
Arkisto

Lomauttaminen koronakiireen keskellä on moraalitonta, mahdollisesti jopa laitonta

Näyttää siltä, että moni mediayritys on ilmoittanut lomautuksista ja käynyt yt-neuvottelut ”varmuuden vuoksi”. Aikeissa on paljon moraalitonta ja mahdollisesti myös laitonta, kirjoittaa Maria Pettersson.

Tuomas Peltomäki työskentelee nyt kotonaan Hyvinkäällä. Seurana Nuka-koira.

Kollegan haastatteleminen on parasta journalismia, Tuomas Peltomäki

Nyt-liitteen esimies tietää, ettei Twitterissä selviä hengissä, ellei osaa näytellä tyhmää.

Mitt i vårt livs största story

”Det som händer ställer journalisten i svår position. Vi vinner ingenting på att skapa oro, men är trots allt satta till att granska makten, att ställa våra frågor i en situation där entydlig forskning saknas”, skiver Mikaela Löv.

Näin tehdään valaistus elokuvaan

Elokuvan valaistus on tarkkaa sunnittelua. Matleena Kuusela kertoo, miten työ eteni kesällä ensi-iltansa saavan Eden-elokuvan kohdalla.

Porsastelu päätyy joskus uutisiinkin

”Asiallisen uutistyylin ammattilaisillakin tuntuu olevan sisimmässään sokea piste yksittäisille värittyneille sanoille”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Uutismies jakoi ympärilleen hyvää mieltä

Kuolleita: Toimittaja Jussi Salokorpi 2.3.1964 Vaasa – 23.3.2020 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta