Lukijoilta

JOURNALISTI
5.11.2015


Journalistin lukijat ottavat kantaa.

Yt-neuvotteluiden sivustakatsoja

Yt-neuvottelut. Eihän niistä kukaan tykkää.

Tässä ei ole mitään henkilökohtaista, firman puolelta sanotaan, mutta kyllä se tietenkin aika hemmetin henkilökohtaiselta potkut saavasta henkilöstä tuntuu. Nykyään pomot kai sentään älyävät olla sanomatta irtisanomiskuoren ojentamisen yhteydessä, että tämähän voi hei olla sinulle mahdollisuuskin.

Katselin juuri sivusta Sanoman yt-menettelyt ja niiden irtisanomiset. Ensin moni tosi hyvä työntekijä pelkäsi työnsä puolesta viikkokausien ajan. Sitten moni sai lähteä. Näiden viikkojen ajan minä, ttt-työntekijä, tulin töihin, naputin uutisia Hesarin verkkosivulle ja seurasin huolestuneena työtovereiden synkkenevää tunnelmaa.

Muutama vuosi aiemmin olin lähes samassa tilanteessa Otavamediassa. Kahdeksan miljoonan euron voitto kuulosti minusta suurelta, mutta omistajista pieneltä, ja yt-rumba pantiin käyntiin. Osastoja pantiin yhteen ja porukkaa pihalle. Istuin mukana yt-infoissa, mutta silti Seuran määräaikaisena työntekijänä seurasin tavallaan ulkopuolisena vierestä, kun työkaverit purkivat vitutustaan ja pelkojaan käytävillä.

Sekä Sanomalla että Otavamedialla yritin asettua työkavereiden asemaan. Joillakin oli asuntolaina, toisilla pieniä lapsia, joillakin molemmat. Minulla ei, mutta silti tein parhaani eläytyäkseni heidän asemaansa.

Ja sitten on vielä se ammatti-identiteetti. Moni pelkää, että jos ei ole enää jonkun tietyn julkaisun toimittaja, ei ole oikein kukaan. Että on vain joku Teppo Työtön, joka nyt haravoi päivisin asuntovelkaisen omakotitalonsa pihaa. Pelkää, vaikka moni työssä ollessaan nimenomaan haaveilee oravanpyörästä lähtemisestä.

Vaikka mikäs minä olen sanomaan. En tiedä, minkälaista on pelätä menettävänsä vakituisen työnsä.

Olen 37-vuotias, eikä minulla koskaan ole ollut vakituista, kokopäivätoimista työtä. On ollut vain määräaikaisia tai osa-aikaisia duuneja. Lisäksi on kaikenlaista free-silppua.

En ole kokenut vakityön ihanuutta enkä yt-neuvotteluiden kamaluutta, mutta epävarmuudesta minulla on paljon kokemusta: entä jos ttt-vuoroja ei enää tarjotakaan? Entä jos avustamani lehdet eivät enää ostakaan juttujani? Entä jos määräaikaista osa-aikaisuuttani ei enää jatketakaan?

Pohdin näitä kysymyksiä usein, mutta en enää ahdistuneena, kuten vielä pari vuotta sitten. Olen oppinut syleilemään silpusta muodostuvaa todellisuutta. Ehkä en koskaan päädy vakiduuniin, mutta voi myös olla, etten koskaan saa yt-kenkää.

Jukka Vuorio

Kirjoittaja on helsinkiläinen toimittaja ja kissanomistaja.



6 2020
Arkisto

Ylen heikentäminen ei ratkaise kaupallisen median ongelmia

Kaupallista mediaa ei tueta toiveilla euroista vaan ihan oikeilla euroilla, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Kun kyse on elämästä ja kuolemasta, päättäjille ei voi antaa työrauhaa

”Kotona pelkäävälle ihmiselle toimittajasta tulee kirjaimellisesti elintärkeä. Tappavan pandemian aikana kysymykset ovat perimmäisiä”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Suunnittelet kolumnin kirjoittamista, Tomi Einonen

MTV Uutisten vastaava päätoimittaja keskustelee alaistensa kanssa, kun haluaa saada yhteiskunnalliset näkemyksensä esille.

Verkosta tuli suomalaisten tärkein uutislähde

Sanomalehtien verkkosivut ohittivat televisiolähetykset suomalaisten ykkösuutislähteenä. Verkkouutiset luetaan aiempaa useammin älypuhelimella, kertoo kansainvälinen tutkimus.

Oletko käynyt Terveydenvoinnin laitoksella?

”Yhdysrakenteet vaikuttavat joskus leviävän paikkoihin, joissa alkaa tuntua, ettei kirjoittaja enää lainkaan tiedä sääntöjen perusteita”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vad väljer just du bort från historien?

”Låt den där ena reportern göra en lite större grej på sin idé, trots att det inte direkt har att göra med pandemin. Historien tackar”, skriver Liselott Lindström.

Black isolla B:llä

”Keskustelu epätasa-arvosta ja rasismista on kuumentunut monissa amerikkalaistoimituksissa”, kirjoittaa Juha Rekola.

Syksyllä voi taas keskittyä työnhaun sijaan opiskeluun

Journalistiliiton suositus kesätyöntekijöiden rekrytoinnin aikataulusta on saamassa jatkoa, kirjoittaa Laura Forsén.

Uutismies ja kupletisti

Kuolleita: Toimittaja Janne Linnovaara 15. 6. 1970 Jämsänkoski – 28. 5. 2020 Helsinki

Porilainen monilla mausteilla

Kuolleita: Toimittaja Juha-Pekka Lammi 28. 8. 1953 Pori – 13. 4. 2020 Tampere

Asiantunteva toimittaja tallensi piano- ja urkumusiikkia

Kuolleita: Musiikkitoimittaja Leena Santalahti 21. 2. 1943 Heinola – 23. 5. 2020 Espoo

Energinen kirjallisuuden kääntäjä

Kuolleita: Suomentaja Tarja Roinila 27. 1. 1964 Jyväskylä – 19. 5. 2020 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta