Lukijoilta

JOURNALISTI
5.11.2015


Journalistin lukijat ottavat kantaa.

Yt-neuvotteluiden sivustakatsoja

Yt-neuvottelut. Eihän niistä kukaan tykkää.

Tässä ei ole mitään henkilökohtaista, firman puolelta sanotaan, mutta kyllä se tietenkin aika hemmetin henkilökohtaiselta potkut saavasta henkilöstä tuntuu. Nykyään pomot kai sentään älyävät olla sanomatta irtisanomiskuoren ojentamisen yhteydessä, että tämähän voi hei olla sinulle mahdollisuuskin.

Katselin juuri sivusta Sanoman yt-menettelyt ja niiden irtisanomiset. Ensin moni tosi hyvä työntekijä pelkäsi työnsä puolesta viikkokausien ajan. Sitten moni sai lähteä. Näiden viikkojen ajan minä, ttt-työntekijä, tulin töihin, naputin uutisia Hesarin verkkosivulle ja seurasin huolestuneena työtovereiden synkkenevää tunnelmaa.

Muutama vuosi aiemmin olin lähes samassa tilanteessa Otavamediassa. Kahdeksan miljoonan euron voitto kuulosti minusta suurelta, mutta omistajista pieneltä, ja yt-rumba pantiin käyntiin. Osastoja pantiin yhteen ja porukkaa pihalle. Istuin mukana yt-infoissa, mutta silti Seuran määräaikaisena työntekijänä seurasin tavallaan ulkopuolisena vierestä, kun työkaverit purkivat vitutustaan ja pelkojaan käytävillä.

Sekä Sanomalla että Otavamedialla yritin asettua työkavereiden asemaan. Joillakin oli asuntolaina, toisilla pieniä lapsia, joillakin molemmat. Minulla ei, mutta silti tein parhaani eläytyäkseni heidän asemaansa.

Ja sitten on vielä se ammatti-identiteetti. Moni pelkää, että jos ei ole enää jonkun tietyn julkaisun toimittaja, ei ole oikein kukaan. Että on vain joku Teppo Työtön, joka nyt haravoi päivisin asuntovelkaisen omakotitalonsa pihaa. Pelkää, vaikka moni työssä ollessaan nimenomaan haaveilee oravanpyörästä lähtemisestä.

Vaikka mikäs minä olen sanomaan. En tiedä, minkälaista on pelätä menettävänsä vakituisen työnsä.

Olen 37-vuotias, eikä minulla koskaan ole ollut vakituista, kokopäivätoimista työtä. On ollut vain määräaikaisia tai osa-aikaisia duuneja. Lisäksi on kaikenlaista free-silppua.

En ole kokenut vakityön ihanuutta enkä yt-neuvotteluiden kamaluutta, mutta epävarmuudesta minulla on paljon kokemusta: entä jos ttt-vuoroja ei enää tarjotakaan? Entä jos avustamani lehdet eivät enää ostakaan juttujani? Entä jos määräaikaista osa-aikaisuuttani ei enää jatketakaan?

Pohdin näitä kysymyksiä usein, mutta en enää ahdistuneena, kuten vielä pari vuotta sitten. Olen oppinut syleilemään silpusta muodostuvaa todellisuutta. Ehkä en koskaan päädy vakiduuniin, mutta voi myös olla, etten koskaan saa yt-kenkää.

Jukka Vuorio

Kirjoittaja on helsinkiläinen toimittaja ja kissanomistaja.



10 2019
Arkisto

Ymmärrys ei lisäänny tiedonmuruja tuuttaamalla tai kollegaa nälvimällä

Kuluneiden parin viikon aikana me journalistit olemme onnistuneet julkaisemaan paljon tietoa, mutta ymmärryksen lisääminen on jäänyt jalkoihin, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson pääkirjoituksessaan.

Autoilua puolustavia ja maahanmuuttoa vastustavia toimittajia on liian vähän, Karri Kannala

Helsingin Uutisten päätoimittajalla on voimakkaita mielipiteitä, mutta usein hän jättää ne kertomatta.

MTV:n työehtosopimuksesta ovat neuvotelleet Ulla Rannikko (MTV, vasemmalla edessä), Jaakko Sainio (Palta) ja Heidi Aho (Palta), Tuomas Aalto (Journalistiliitto), Petri Savolainen (Journalistiliitto), Petteri Savolainen (MTV:n luottamusmies) ja Kari Pyrhönen (Media- ja ohjelmatyöntekijät).

Media-alan tes-neuvottelut etenevät hitaasti

Av-kääntäjien sopimusta jatkettiin vuodella.

Jospa lukija ei olekaan ensisijaisesti kuluttaja?

Viime vuosituhannella journalistit suhtautuivat yleisöön kuin opettamista vailla oleviin hallintoalamaisiin. Nyt hallintoalamaisesta on tullut kuluttaja, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Jouluradio on brändi ja mielentila

Kauppakeskus Redistä käsin toimivasta Jouluradiosta on kasvanut monikanavainen radiobrändi. Joululauluja kuunnellaan ympäri vuoden, kertoo toimituspäällikkö Riitta Kalliorinne.

Leena Hirvonen haluaa Nokian Uutisten lukijoiden aamukahvipöytään

Uusi päätoimittaja uskoo, että mikropaikallisen journalismin merkitys on entistä suurempi, kun kaikkea mahdollista on saatavilla.

Kuka johtaa työmarkkinateatteria?

”Työnantajat ajavat siis samaan aikaan vientivetoista mallia ja puhuvat paikallisen sopimisen puolesta. Kumpikaan ei kuitenkaan tosiasiassa tunnu maistuvan”, kirjoittaa Rami Lindström kolumnissaan.

Hej arbetsgivare! Frilansaren är den lojalaste arbetstagaren du kan få

Det känns ofta som om inte heller arbetsgivarna förstår att en frilans egentligen är billigare än en fast anställd då alla osynliga kostnader beaktas, skriver Liselott Lindström.

Haloo! Oletko pahassa paikassa?

Janne Flinkkilä ehti vain aloittaa puhelun, kun hän tajusi jo tehneensä ison mokan.

Toimittaja oli jämäkkä mentori

Kuolleita: Toimittaja Helena Vehkaoja-Mäkelä 3. 5. 1940 Ylistaro – 28. 10. 2019 Helsinki

Tiukka haastattelija

Toimittaja Leif Henry Salmén 19. 1. 1952 Helsinki – 19. 11. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta