Yt-kierre turruttaa sanomalaisia

Sanoman yt-neuvottelut

 

Työt päättyivät Sanoma-konsernissa noin 240 työntekijältä, joista journalistista työtä tekevien osuus oli noin 50.

Sanoma Median Lifestyle liiketoimintayksiköstä vähennettiin noin 27 työntekijää, Helsingin Sanomista noin 15 journalistia ja Ilta-Sanomista noin 20 työntekijää.

Myös Nelonen Mediasta ja Sanoma Kids -yksiköstä vähennettiin väkeä.

 

OIKAISU. Sanoma Media Finlandin yt-neuvotteluja koskevan uutisen yhteydessä julkaisimme painetussa Journalistissa 13/2015 tiedon, jonka mukaan Helsingin Sanomista irtisanottiin neuvottelujen jälkeen noin 15 työntekijää. Luku koskee journalisteja. Ilta-Sanomien ja Lifestyle-yksikön luvuissa on mukana muitakin toimituksellisia työntekijöitä. Tieto on korjattu yllä olevaan tiedostoon.

Journalistin toimitus

 

JOURNALISTI
5.11.2015

Manu Marttinen, teksti

Paniikki vaihtui apatiaan Helsingin Sanomissa.

Pääluottamusmies Ilja Ojala huokaisee syvään. Sanoma Media Finlandin aikakauslehtiyksikössä ET-lehden toimittajana työskentelevä Ojala on taas käynyt läpi kuuden viikon yt-neuvottelurumban – kolmannet yt:t neljän vuoden sisällä.

”Onhan tämä tällaista totuttelua palata taas arkeen”, Ojala sanoo.

Ensimmäiset neuvottelut vuonna 2012 olivat valtava shokki, joka järkytti talon työntekijät hetkeksi lähes työkyvyttömiksi – sekä irtisanotut että töihin jääneet. Sen jälkeen neuvottelut ovat seuranneet toisiaan samalla kaavalla lähes vuosittain. Tällä kertaa meno oli aivan toisenlaista.

”Kukaan ei enää järkyttynyt tai mitään sellaista. Kaikki ovat lähinnä turtuneita tai surullisia, Ojala sanoo.

 

Helsingin Sanomien toimittaja, pääluottamusmies Jussi Ahlroth kertoo, että yt-neuvotteluiden lopputulos oli pelättyä parempi. Hän muistuttaa, että kovempi isku olivat vuoden 2013 yt-neuvottelut. Ne synnyttivät paniikin, joka järkytti pahasti hesarilaisten turvallisuudentunnetta.

”Nyt reaktio oli huomattavasti laimeampi: lannistunut ja apaattinen. Täälläkin on hyväksytty se, että emme ole lasitalossa turvassa media-alan mylleryksiltä.”

Yt-neuvotteluiden päättymisen jälkeen HS kertoi perustavansa kolme uutta osastoa: uutisdes- kin, datadeskin ja HSTV:n. Muutoksen tavoitteena on selkiyttää toiminta- ja johtamismalleja erityisesti digitaalisissa kana- vissa.
 

Ilta-Sanomissa kuvankäsittelijänä työskentelevälle pääluottamusmies Ari Simbergille neuvottelut olivat lajissaan ensimmäiset. Simberg sanoo, että neuvottelut sujuivat pääosin hyvin.

”Löysimme vaihtoehtoja irtisanomisille. Irtisanotuille oli tarjolla muutosturva, joka sisältää tukipaketin ja mahdollisuuden osallistua työllistymistä tukevaan valmennukseen”, Simberg sanoo.

Sanoman irtisanomiset ovat osa elokuussa aloitettua säästökuuria, jolla tavoitellaan noin 50 miljoonaan euron säästöjä vuosittain. Henkilöstövähennykset tuovat noin 20 – 25 miljoonan euron säästöt. Loput säästöt on tarkoitus hakea lehtien jakelusta, painotoiminnasta ja tehostamalla sisällöntuotantoa, markkinointia sekä myyntiä. Konsernin tukitoimintoja kevennetään vastaamaan paremmin liiketoiminnan tarpeita.

Sanoman yt-neuvottelut

 

Työt päättyivät Sanoma-konsernissa noin 240 työntekijältä, joista journalistista työtä tekevien osuus oli noin 50.

Sanoma Median Lifestyle liiketoimintayksiköstä vähennettiin noin 27 työntekijää, Helsingin Sanomista noin 15 journalistia ja Ilta-Sanomista noin 20 työntekijää.

Myös Nelonen Mediasta ja Sanoma Kids -yksiköstä vähennettiin väkeä.

 

OIKAISU. Sanoma Media Finlandin yt-neuvotteluja koskevan uutisen yhteydessä julkaisimme painetussa Journalistissa 13/2015 tiedon, jonka mukaan Helsingin Sanomista irtisanottiin neuvottelujen jälkeen noin 15 työntekijää. Luku koskee journalisteja. Ilta-Sanomien ja Lifestyle-yksikön luvuissa on mukana muitakin toimituksellisia työntekijöitä. Tieto on korjattu yllä olevaan tiedostoon.

Journalistin toimitus

 



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta