Yt-kierre turruttaa sanomalaisia

Sanoman yt-neuvottelut

 

Työt päättyivät Sanoma-konsernissa noin 240 työntekijältä, joista journalistista työtä tekevien osuus oli noin 50.

Sanoma Median Lifestyle liiketoimintayksiköstä vähennettiin noin 27 työntekijää, Helsingin Sanomista noin 15 journalistia ja Ilta-Sanomista noin 20 työntekijää.

Myös Nelonen Mediasta ja Sanoma Kids -yksiköstä vähennettiin väkeä.

 

OIKAISU. Sanoma Media Finlandin yt-neuvotteluja koskevan uutisen yhteydessä julkaisimme painetussa Journalistissa 13/2015 tiedon, jonka mukaan Helsingin Sanomista irtisanottiin neuvottelujen jälkeen noin 15 työntekijää. Luku koskee journalisteja. Ilta-Sanomien ja Lifestyle-yksikön luvuissa on mukana muitakin toimituksellisia työntekijöitä. Tieto on korjattu yllä olevaan tiedostoon.

Journalistin toimitus

 

JOURNALISTI
5.11.2015

Manu Marttinen, teksti

Paniikki vaihtui apatiaan Helsingin Sanomissa.

Pääluottamusmies Ilja Ojala huokaisee syvään. Sanoma Media Finlandin aikakauslehtiyksikössä ET-lehden toimittajana työskentelevä Ojala on taas käynyt läpi kuuden viikon yt-neuvottelurumban – kolmannet yt:t neljän vuoden sisällä.

”Onhan tämä tällaista totuttelua palata taas arkeen”, Ojala sanoo.

Ensimmäiset neuvottelut vuonna 2012 olivat valtava shokki, joka järkytti talon työntekijät hetkeksi lähes työkyvyttömiksi – sekä irtisanotut että töihin jääneet. Sen jälkeen neuvottelut ovat seuranneet toisiaan samalla kaavalla lähes vuosittain. Tällä kertaa meno oli aivan toisenlaista.

”Kukaan ei enää järkyttynyt tai mitään sellaista. Kaikki ovat lähinnä turtuneita tai surullisia, Ojala sanoo.

 

Helsingin Sanomien toimittaja, pääluottamusmies Jussi Ahlroth kertoo, että yt-neuvotteluiden lopputulos oli pelättyä parempi. Hän muistuttaa, että kovempi isku olivat vuoden 2013 yt-neuvottelut. Ne synnyttivät paniikin, joka järkytti pahasti hesarilaisten turvallisuudentunnetta.

”Nyt reaktio oli huomattavasti laimeampi: lannistunut ja apaattinen. Täälläkin on hyväksytty se, että emme ole lasitalossa turvassa media-alan mylleryksiltä.”

Yt-neuvotteluiden päättymisen jälkeen HS kertoi perustavansa kolme uutta osastoa: uutisdes- kin, datadeskin ja HSTV:n. Muutoksen tavoitteena on selkiyttää toiminta- ja johtamismalleja erityisesti digitaalisissa kana- vissa.
 

Ilta-Sanomissa kuvankäsittelijänä työskentelevälle pääluottamusmies Ari Simbergille neuvottelut olivat lajissaan ensimmäiset. Simberg sanoo, että neuvottelut sujuivat pääosin hyvin.

”Löysimme vaihtoehtoja irtisanomisille. Irtisanotuille oli tarjolla muutosturva, joka sisältää tukipaketin ja mahdollisuuden osallistua työllistymistä tukevaan valmennukseen”, Simberg sanoo.

Sanoman irtisanomiset ovat osa elokuussa aloitettua säästökuuria, jolla tavoitellaan noin 50 miljoonaan euron säästöjä vuosittain. Henkilöstövähennykset tuovat noin 20 – 25 miljoonan euron säästöt. Loput säästöt on tarkoitus hakea lehtien jakelusta, painotoiminnasta ja tehostamalla sisällöntuotantoa, markkinointia sekä myyntiä. Konsernin tukitoimintoja kevennetään vastaamaan paremmin liiketoiminnan tarpeita.

Sanoman yt-neuvottelut

 

Työt päättyivät Sanoma-konsernissa noin 240 työntekijältä, joista journalistista työtä tekevien osuus oli noin 50.

Sanoma Median Lifestyle liiketoimintayksiköstä vähennettiin noin 27 työntekijää, Helsingin Sanomista noin 15 journalistia ja Ilta-Sanomista noin 20 työntekijää.

Myös Nelonen Mediasta ja Sanoma Kids -yksiköstä vähennettiin väkeä.

 

OIKAISU. Sanoma Media Finlandin yt-neuvotteluja koskevan uutisen yhteydessä julkaisimme painetussa Journalistissa 13/2015 tiedon, jonka mukaan Helsingin Sanomista irtisanottiin neuvottelujen jälkeen noin 15 työntekijää. Luku koskee journalisteja. Ilta-Sanomien ja Lifestyle-yksikön luvuissa on mukana muitakin toimituksellisia työntekijöitä. Tieto on korjattu yllä olevaan tiedostoon.

Journalistin toimitus

 



6 2020
Arkisto

Ylen heikentäminen ei ratkaise kaupallisen median ongelmia

Kaupallista mediaa ei tueta toiveilla euroista vaan ihan oikeilla euroilla, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Kun kyse on elämästä ja kuolemasta, päättäjille ei voi antaa työrauhaa

”Kotona pelkäävälle ihmiselle toimittajasta tulee kirjaimellisesti elintärkeä. Tappavan pandemian aikana kysymykset ovat perimmäisiä”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Suunnittelet kolumnin kirjoittamista, Tomi Einonen

MTV Uutisten vastaava päätoimittaja keskustelee alaistensa kanssa, kun haluaa saada yhteiskunnalliset näkemyksensä esille.

Verkosta tuli suomalaisten tärkein uutislähde

Sanomalehtien verkkosivut ohittivat televisiolähetykset suomalaisten ykkösuutislähteenä. Verkkouutiset luetaan aiempaa useammin älypuhelimella, kertoo kansainvälinen tutkimus.

Oletko käynyt Terveydenvoinnin laitoksella?

”Yhdysrakenteet vaikuttavat joskus leviävän paikkoihin, joissa alkaa tuntua, ettei kirjoittaja enää lainkaan tiedä sääntöjen perusteita”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vad väljer just du bort från historien?

”Låt den där ena reportern göra en lite större grej på sin idé, trots att det inte direkt har att göra med pandemin. Historien tackar”, skriver Liselott Lindström.

Black isolla B:llä

”Keskustelu epätasa-arvosta ja rasismista on kuumentunut monissa amerikkalaistoimituksissa”, kirjoittaa Juha Rekola.

Syksyllä voi taas keskittyä työnhaun sijaan opiskeluun

Journalistiliiton suositus kesätyöntekijöiden rekrytoinnin aikataulusta on saamassa jatkoa, kirjoittaa Laura Forsén.

Uutismies ja kupletisti

Kuolleita: Toimittaja Janne Linnovaara 15. 6. 1970 Jämsänkoski – 28. 5. 2020 Helsinki

Porilainen monilla mausteilla

Kuolleita: Toimittaja Juha-Pekka Lammi 28. 8. 1953 Pori – 13. 4. 2020 Tampere

Asiantunteva toimittaja tallensi piano- ja urkumusiikkia

Kuolleita: Musiikkitoimittaja Leena Santalahti 21. 2. 1943 Heinola – 23. 5. 2020 Espoo

Energinen kirjallisuuden kääntäjä

Kuolleita: Suomentaja Tarja Roinila 27. 1. 1964 Jyväskylä – 19. 5. 2020 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta