Yt-kierre turruttaa sanomalaisia

Sanoman yt-neuvottelut

 

Työt päättyivät Sanoma-konsernissa noin 240 työntekijältä, joista journalistista työtä tekevien osuus oli noin 50.

Sanoma Median Lifestyle liiketoimintayksiköstä vähennettiin noin 27 työntekijää, Helsingin Sanomista noin 15 journalistia ja Ilta-Sanomista noin 20 työntekijää.

Myös Nelonen Mediasta ja Sanoma Kids -yksiköstä vähennettiin väkeä.

 

OIKAISU. Sanoma Media Finlandin yt-neuvotteluja koskevan uutisen yhteydessä julkaisimme painetussa Journalistissa 13/2015 tiedon, jonka mukaan Helsingin Sanomista irtisanottiin neuvottelujen jälkeen noin 15 työntekijää. Luku koskee journalisteja. Ilta-Sanomien ja Lifestyle-yksikön luvuissa on mukana muitakin toimituksellisia työntekijöitä. Tieto on korjattu yllä olevaan tiedostoon.

Journalistin toimitus

 

JOURNALISTI
5.11.2015

Manu Marttinen, teksti

Paniikki vaihtui apatiaan Helsingin Sanomissa.

Pääluottamusmies Ilja Ojala huokaisee syvään. Sanoma Media Finlandin aikakauslehtiyksikössä ET-lehden toimittajana työskentelevä Ojala on taas käynyt läpi kuuden viikon yt-neuvottelurumban – kolmannet yt:t neljän vuoden sisällä.

”Onhan tämä tällaista totuttelua palata taas arkeen”, Ojala sanoo.

Ensimmäiset neuvottelut vuonna 2012 olivat valtava shokki, joka järkytti talon työntekijät hetkeksi lähes työkyvyttömiksi – sekä irtisanotut että töihin jääneet. Sen jälkeen neuvottelut ovat seuranneet toisiaan samalla kaavalla lähes vuosittain. Tällä kertaa meno oli aivan toisenlaista.

”Kukaan ei enää järkyttynyt tai mitään sellaista. Kaikki ovat lähinnä turtuneita tai surullisia, Ojala sanoo.

 

Helsingin Sanomien toimittaja, pääluottamusmies Jussi Ahlroth kertoo, että yt-neuvotteluiden lopputulos oli pelättyä parempi. Hän muistuttaa, että kovempi isku olivat vuoden 2013 yt-neuvottelut. Ne synnyttivät paniikin, joka järkytti pahasti hesarilaisten turvallisuudentunnetta.

”Nyt reaktio oli huomattavasti laimeampi: lannistunut ja apaattinen. Täälläkin on hyväksytty se, että emme ole lasitalossa turvassa media-alan mylleryksiltä.”

Yt-neuvotteluiden päättymisen jälkeen HS kertoi perustavansa kolme uutta osastoa: uutisdes- kin, datadeskin ja HSTV:n. Muutoksen tavoitteena on selkiyttää toiminta- ja johtamismalleja erityisesti digitaalisissa kana- vissa.
 

Ilta-Sanomissa kuvankäsittelijänä työskentelevälle pääluottamusmies Ari Simbergille neuvottelut olivat lajissaan ensimmäiset. Simberg sanoo, että neuvottelut sujuivat pääosin hyvin.

”Löysimme vaihtoehtoja irtisanomisille. Irtisanotuille oli tarjolla muutosturva, joka sisältää tukipaketin ja mahdollisuuden osallistua työllistymistä tukevaan valmennukseen”, Simberg sanoo.

Sanoman irtisanomiset ovat osa elokuussa aloitettua säästökuuria, jolla tavoitellaan noin 50 miljoonaan euron säästöjä vuosittain. Henkilöstövähennykset tuovat noin 20 – 25 miljoonan euron säästöt. Loput säästöt on tarkoitus hakea lehtien jakelusta, painotoiminnasta ja tehostamalla sisällöntuotantoa, markkinointia sekä myyntiä. Konsernin tukitoimintoja kevennetään vastaamaan paremmin liiketoiminnan tarpeita.

Sanoman yt-neuvottelut

 

Työt päättyivät Sanoma-konsernissa noin 240 työntekijältä, joista journalistista työtä tekevien osuus oli noin 50.

Sanoma Median Lifestyle liiketoimintayksiköstä vähennettiin noin 27 työntekijää, Helsingin Sanomista noin 15 journalistia ja Ilta-Sanomista noin 20 työntekijää.

Myös Nelonen Mediasta ja Sanoma Kids -yksiköstä vähennettiin väkeä.

 

OIKAISU. Sanoma Media Finlandin yt-neuvotteluja koskevan uutisen yhteydessä julkaisimme painetussa Journalistissa 13/2015 tiedon, jonka mukaan Helsingin Sanomista irtisanottiin neuvottelujen jälkeen noin 15 työntekijää. Luku koskee journalisteja. Ilta-Sanomien ja Lifestyle-yksikön luvuissa on mukana muitakin toimituksellisia työntekijöitä. Tieto on korjattu yllä olevaan tiedostoon.

Journalistin toimitus

 



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta