JSN:n johtoon. Elina Grundström on aiemmin ollut muun muassa Vihreän Langan ja Ylioppilaslehden päätoimittajana sekä Tampereen yliopiston journalistiikan vierailijaprofessorina.

Vahvempi kuin koskaan

JOURNALISTI
5.11.2015

Manu Haapalainen, teksti
Aapo Huhta, kuva

JSN:n uusi puheenjohtaja Elina Grundström sanoo neuvoston ja journalismin voivan hyvin.

Julkisen sanan neuvoston ensimmäisenä kokopäivätoimisena puheenjohtajana vuoden 2016 alussa aloittava toimittaja-tietokirjailija Elina Grundström sanoo esiintyvänsä kautensa aikana julkisuudessa ensisijaisesti JSN-roolissaan.

Tehtävän kokopäiväistämisen taustalla on muun muassa julkisten roolien selkeyttäminen.

”Media-alasta ja sananvapauskysymyksistä kirjoitan toki mielelläni kolumneja edelleen. Puheenjohtajan omat arvot ja JSN:n näkemykset menisivät helposti sekaisin, jos esiintyisin myös muussa roolissa. Välttämättä koskaan ei ole ollut sellaista hetkeä, jolloin JSN:n puheenjohtajan työ olisi yhtä tärkeä kuin nyt. En halua vaarantaa tehtävää sekoittamalla henkilökohtaisia mielipiteitäni neuvoston kantoihin.”

 

Grundström listaa sananvapauteen ja median toimintaan kohdistuviksi uhkiksi leikkaukset ja talouspaineet, tahallisen, systemaattisen disinformaation levittämisen sekä sisältömarkkinoinnin ja journalismin sekoittumisen.

”Alan yhteisenä sääntelyelimenä JSN pystyy pitämään tällaisessa tilanteessa yllä journalismin ja muun viestinnän rajaa. Neuvosto on Risto Uimosen kauden jäljiltä vahvempi kuin koskaan. Se on esimerkiksi avoimempi: Olen ensimmäinen aidolla, avoimella haulla valittu puheenjohtaja. Neuvostoon kannellaan enemmän kuin ennen. Se kielii JSN:n vahvasta ja arvostetusta asemasta.”

Journalismin tilasta Grundström ei ole huolissaan.

”Klikkausjournalismi on vähentynyt viime vuosina. Leikkausten keskelläkin journalismi on kehittynyt parempaan suuntaan. Datajournalismia, tutkivaa journalismia ja pitkää narratiivista muotoa on opittu tekemään laadukkaasti.”

 

Grundström kritisoi viime helmikuussa Journalistissa tiukasti Uimosen lausuntoa muun muassa länsimaisen ja islamilaisen demokratikäsityksen yhteensovittamattomuudesta.

”Mutta hän on tehnyt muuten hyvää työtä neuvoston puheenjohtajana. Olen varma, että minuakin tullaan kritisoimaan. Sanavapauden asiallahan tässä ollaan.”



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta