Vapautunut. Aung Kyi Soe Myint, 60, on entinen poliittinen vanki ja pitkän linjan freelancer-toimittaja.

Vaalien tulos askarruttaa Myanmarissa

Myanmarin medioita


Kansainväliset mediat BBC ja Radio Free Asia sekä Myanmariin keskittyneet kriittiset uutissivut Democratic Voice of Burma ja Irrawaddy ovat olleet saatavilla vuodesta 2011, jolloin internetin sensurointi maassa väheni huomattavasti.

Sanomalehtinä ilmestyvät muun muassa Myanmar Times ja Irrawaddy.

JOURNALISTI
5.11.2015

Jaana Kivi, Yangon, teksti
Susanna Alatalo, kuva

Kolmesti vankilassa ollut toimittaja Aung Kyi Soe Myint jännittää, mitä tapahtuu Myanmarin sananvapaudelle vaalien jälkeen.

Marraskuun 8. päivä pidettävät parlamenttivaalit ratkaisevat, miten sananvapaus voi Myanmarissa. Monet journalistit pelkäävät, että kehitys kääntyy huonoon suuntaan.

Freelancetoimittaja Aung Kyi Soe Myint herkistyy muistellessaan, kuinka kriittinen journalismi vei hänet sotilasjuntan kaudella (1988 – 2011) yli kahdeksaksi vuodeksi vankilaan.

”Olin vankilassa kolmesti. Kidutusta oli monenlaista, sekä fyysistä että henkistä, potkimista ja hakkaamista. Mieleni yritettiin murtaa.”

Myint kertoo, kuinka ihmiset ovat vaatineet kaduilla demokra- tiaa, mutta saaneet aina vastaukseksi vain luoteja. Myintin pidätyksen aikoihin vuonna 1989 lähes tuhat poliittista aktivistia sai surmansa.

”Nyt odotetaan hiljaisuudessa, mitä marraskuun 8. päivän vaaleissa tapahtuu. Uskon, että vaalien jälkeen kadut täyttyvät ihmisistä, oli tulos mikä hyvänsä”, Myint pohtii.

Myint oli pitkäaikaisen oppositiojohtajan ja muun muassa Nobelin rauhanpalkinnolla palkitun Aung San Suu Kyin poliittinen avustaja ennen kuin tämä tuomittiin ensimmäiseen kotiarestiinsa 1989. Toimittajan töitä Myint on tehnyt yli 30 vuotta pääasiassa salanimillä.

”Olemme hyvin kaukana länsimaisista demokratia- ja sananvapauskäsityksistä, koska väärällä tavalla kirjoittamisesta voi edelleen joutua vankilaan. On oltava hyvin varovainen. Monet kirjoittavat kovimmat artikkelinsa nimimerkillä.”

 

Muutama vuosi sitten journalismi vapautui hieman, kun lehdistö jakautui yksityisesti omistettuihin ja hallituksen omistamiin medioihin. Ennakkosensuuri poistettiin vuoden 2012 lopulla.

”Hallituksen mediassa näkee vain hallituksen propagandaa, mutta yksityisissä medioissa näkee hallitusta ja politiikkaa kritisoivia kirjoituksia.”

Hallituksella on yhä jäädyttävä vaikutus kaikkeen journalismiin. Vähintään kaksikymmentä journalistia on pidätetty vuoden 2013 jälkeen ja armeija on ampunut kuoliaaksi yhden.

”Tavalliset ihmiset eivät usko lehdistölakiin. He tietävät, että laki ajaa journalistit tiukalle. Hallitus yrittää kovasti uskotella ihmisille, että kaikki on hyvin, mutta ihmiset eivät usko tähän propagandaan, vaan sulkevat radionsa ja televisionsa. Me toimittajat joudumme katselemaan jatkuvasti olkapäittemme yli.”

Myanmarin medioita


Kansainväliset mediat BBC ja Radio Free Asia sekä Myanmariin keskittyneet kriittiset uutissivut Democratic Voice of Burma ja Irrawaddy ovat olleet saatavilla vuodesta 2011, jolloin internetin sensurointi maassa väheni huomattavasti.

Sanomalehtinä ilmestyvät muun muassa Myanmar Times ja Irrawaddy.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta