Toimittajasta teräsmieheksi

Manu Tuppurainen

42-vuotias helsinkiläinen freelancetoimittaja ja kuntosaliyrittäjä.

Personal trainer. Suorittanut viestinnän perustutkinnon (amk). Työskennellyt Ilta-Sanomissa, Tarinatalo Oy:ssä, Iltalehdessä, Länsi-Savossa ja Itä-Savossa. Erikoistunut autoihin ja liikunta-aiheisiin. Irtisanoutui vapaaehtoisesti Sanoman yt-neuvotteluissa.

Harrastaa triathlonia haastaakseen itseään eli kilpailee kuntosarjoissa.

JOURNALISTI
5.11.2015

Pasi Kivioja, teksti
Teemu Kuusimurto, kuva

Autotoimittaja Manu Tuppurainen jäi koukkuun triathloniin ja loikkasi kuntosaliyrittäjäksi.

Tammikuussa 2014 Ilta-Sanomien autotoimittaja Manu Tuppurainen nousi kotonaan sängystä puolenyön aikaan, kun se iski ilman ennakkovaroituksia.

”Päätä särki niin, että luulin sen räjähtävän. Se oli erilainen päänsärky kuin ennen, mutta otin Buranaa ja menin nukkumaan.”

Seuraavana päivänä hän teki 12-tuntisen työpäivän. Jokainen liike vihloi päätä, mutta lääkäriinhän suomalainen mies ei hevillä mene. Kun särky ei hellittänyt, Tuppurainen hakeutui lopulta vastaanotolle. Tutkimuksissa selvisi, että kyse ei ollut migreenistä vaan aivoverenvuodosta.

Tuppuraisella oli tuuria, sillä vuoto tyrehtyi itsestään ilman leikkausta ja hän toipui nopeasti.

”Olin jo ennen sitä päättänyt mennä personal trainer -koulutukseen, mutta se pysähdys oli käännekohta uravalintojeni ja myös triathlon-harrastuksen kannalta. Kerranhan täällä vain eletään. Omasta elämästä pitää tehdä sellainen kuin itse haluaa.”


Personal trainer -kurssi kesti kymmenen kuukautta. Tuppurainen sai alan kansainvälisen standardin mukaisen pätevyyden. Monipuolisesta liikunnasta kiinnostunut mies aloitti myös triathlonin treenaamiseen reilu vuosi sitten ja jäi nopeasti koukkuun.

Teräsmieslajiksi kutsuttu triathlon sisältää uintia, pyöräilyä ja juoksua. Kaikkia osa-alueita on treenattava erikseen ja yhdessä, jotta hermosto oppii mukaan liikkeen muutokseen.

Harjoitukset kestävät kaksi ja puoli tuntia kerrallaan viisi kuusi kertaa viikossa.

”Minulle juoksu on näistä pahin, varsinkin kun se tulee kisoissa viimeisenä lajina. Minulla ei ole aiempaa juoksijataustaa”, Tuppurainen sanoo.


Kun Sanoma käynnisti yt-neuvottelut tänä syksynä, Tuppurainen päätti toteuttaa mielessään jo kuukausia kyteneen haaveen kuntosaliyrittäjyydestä. Hän irtisanoutui Ilta-Sanomista vapaaehtoisesti ja perusti oman firman – Manun Maito&Happo Oy:n.

”Haluan tehdä asiat omalla tavallani enkä olla kenestäkään riippuvainen. Ehkä irtisanoutumisen taustalla oli kyllästymistäkin, mutta minulla ei ole IS:sta pahaa sanottavaa työnantajana. Olen iloinen, jos ratkaisuni säästi jonkun toisen työpaikan.”

Tuppurainen alkaa pyörittää franchising-yrittäjänä Helsingin Vuosaareen vuodenvaihteessa avautuvaa 1 000 neliön kuntokeskusta. Aloittelevan yrittäjän taloudellinen riski on suuri, mutta mies vaikuttaa määrätietoiselta ja luottavaiselta, ettei homma mene maitohapoille heti alkuunsa.

Toimittajan työtä hän jatkaa freelancerina erillisellä toiminimellä. Liikunta- ja autoaiheet ovat yhä hänen erikoisalaansa journalistina.

Ensi kesälle Tuppuraisella on jo kova tavoite: triathlonin täysmatka. Se pitää sisällään 3,8 kilometriä uintia, 180 kilometriä pyöräilyä ja 42,2 kilometriä juoksua. 226 yksinäistä kilometriä.

Lisää sanoman yt:stä jutussa Yt-kierre turruttaa sanomalaisia.

Manu Tuppurainen

42-vuotias helsinkiläinen freelancetoimittaja ja kuntosaliyrittäjä.

Personal trainer. Suorittanut viestinnän perustutkinnon (amk). Työskennellyt Ilta-Sanomissa, Tarinatalo Oy:ssä, Iltalehdessä, Länsi-Savossa ja Itä-Savossa. Erikoistunut autoihin ja liikunta-aiheisiin. Irtisanoutui vapaaehtoisesti Sanoman yt-neuvotteluissa.

Harrastaa triathlonia haastaakseen itseään eli kilpailee kuntosarjoissa.



1 2021
Arkisto

Journalismin seuraavat sata vuotta

Journalistiliitto täyttää maaliskuussa 100 vuotta. Vuosisadan aikana on tapahtunut paljon: olemme saaneet esimerkiksi radion, television, internetin ja sosiaalisen median, mutta myös journalismin ansaintamallien kriisin. On aika kuvitella, miltä tulevat vuosikymmenet voisivat näyttää. Journalisti pyysi ennusteita kymmeneltä ajattelijalta.

Mitä puoluetta politiikantoimittajat ryöpyttävät eniten? Miten he suhtautuvat eri pääministereihin? Entä työmarkkinajärjestöihin?

Journalisti analysoi kuuden tunnetun politiikan toimittajan kolumnit, näkökulma-artikkelit ja muut mielipiteelliset tekstit.

Tähtäät isona kansanedustajaksi, Hanne Aho

Sata vuotta täyttävän Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho haluaa tulla tasapainoiseksi ihmiseksi ja haaveilee tes-neuvotteluiden aikana paluusta Suomen Kuvalehden graafikoksi.

Toimittajat, persuuntuneita vai vihervasemmistoa?

”Suomessa perussuomalaisten pelikirjasta tuttu ikävän journalismin esittäminen puoluepolitiikkana vaikuttaa hiljalleen saavan suosiota useamman poliittisen liikkeen piirissä”, kirjoittaa Janne Zareff.

Toimittajan tasapuolisuus ei auta, jos luottamus on menetetty

Yksikään ihminen ei tee työtään arvotyhjiössä. Onneksi juuri kukaan journalisti ei kuvittele olevansa täydellisen objektiivinen yli-ihminen, johon arvot tai elämäntilanne eivät vaikuta, kirjoittaa Maria Pettersson.

Lisää aikaa eropakettia harkitsevalle

”Ensimmäiset päivät irtisanomisen jälkeen voivat mennä täysin sumussa. Pitäisi pystyä soittamaan monta puhelua, kysyä oikeita kysymyksiä, omaksua vastauksia ja tehdä niiden perusteella päätös, jonka vaikutukset tulevaisuuteen ovat joka tapauksessa epävarmoja”, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Sanna Nikula.

Korona sävytti median vuotta 2020

Korona muutti työtavat ja kiihdytti media-alan murrosta ja Yhdysvalloissa käytiin vaalit. Tapahtuiko media-alalla muutakin? Kokosimme yhteen vuoden 2020 keskeiset journalismiuutiset.

Päivi Lehtomurto vaihtoi nuorten median työterveysaiheisiin

Päivi Lehtomurto aloitti joulukuussa Työterveyslaitoksella mediaviestinnän erityisasiantuntijana. Sitä ennen hän työskenteli kymmenen vuotta Demissä.

Etusivu uusiksi

Kun Susanna Luikku sai Suomen olympiajoukkueen tiedottajalta viestin, ja sitten tuli kiire.

Journalistiliiton uuden ilmeen suunnitteli Tuija Tarkiainen ja uuden logon piirsi Camilla Pentti. ”Perinteinen leijona haluttiin säilyttää, mutta uusi leijona on modernimpi ja vähemmän kulmikas”, Tarkiainen kertoo.

Journalistiliitto saa uuden ilmeen

Tunnusvärit ja -fontit vaihtuvat, viestintämateriaalit muuttuvat ja logo päivitetään.

Ole korrekti, älä hyperkorrekti

”Tietoisuus siitä, että puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat toisistaan, voi johtaa ylenpalttiseen virallisuuden tai esimerkiksi kansainvälisyyden tavoitteluun”, kirjoittaa Ville Eloranta.

De nya journalisterna är influencers

Högermedierna satsar mindre på att producera den bästa journalistiken och mer på att främst bekräfta det tittarna redan tror, skriver Jeanette Öhman.

Sanomalehtimiehen näytenumero huhtikuussa 1924.

Lehti harrastuksen avuksi

Suomen Sanomalehtimiesten Liitto tarvitsi oman lehden, koska sisäinen tiedotus hoitui ”helpoimmin painokoneen kautta”.

Avarakatseinen humanisti

Toimittaja Jussi Kentala 24. 7. 1946 Veteli – 23. 11. 2020 Kauhava

Taitava taittaja - käytännössä ja teoriassa

Ulkoasupäällikkö Hannu Pulkkinen 8.11.1951 Pyhäjärvi – 6.12.2020 Helsinki 

Henkilökuvauksen lordi ja velho 

Valokuvaaja Kari Kaipainen 28. 9. 1952 Mikkeli – 2. 11. 2020 Espoo

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta