Toimittajasta teräsmieheksi

Manu Tuppurainen

42-vuotias helsinkiläinen freelancetoimittaja ja kuntosaliyrittäjä.

Personal trainer. Suorittanut viestinnän perustutkinnon (amk). Työskennellyt Ilta-Sanomissa, Tarinatalo Oy:ssä, Iltalehdessä, Länsi-Savossa ja Itä-Savossa. Erikoistunut autoihin ja liikunta-aiheisiin. Irtisanoutui vapaaehtoisesti Sanoman yt-neuvotteluissa.

Harrastaa triathlonia haastaakseen itseään eli kilpailee kuntosarjoissa.

JOURNALISTI
5.11.2015

Pasi Kivioja, teksti
Teemu Kuusimurto, kuva

Autotoimittaja Manu Tuppurainen jäi koukkuun triathloniin ja loikkasi kuntosaliyrittäjäksi.

Tammikuussa 2014 Ilta-Sanomien autotoimittaja Manu Tuppurainen nousi kotonaan sängystä puolenyön aikaan, kun se iski ilman ennakkovaroituksia.

”Päätä särki niin, että luulin sen räjähtävän. Se oli erilainen päänsärky kuin ennen, mutta otin Buranaa ja menin nukkumaan.”

Seuraavana päivänä hän teki 12-tuntisen työpäivän. Jokainen liike vihloi päätä, mutta lääkäriinhän suomalainen mies ei hevillä mene. Kun särky ei hellittänyt, Tuppurainen hakeutui lopulta vastaanotolle. Tutkimuksissa selvisi, että kyse ei ollut migreenistä vaan aivoverenvuodosta.

Tuppuraisella oli tuuria, sillä vuoto tyrehtyi itsestään ilman leikkausta ja hän toipui nopeasti.

”Olin jo ennen sitä päättänyt mennä personal trainer -koulutukseen, mutta se pysähdys oli käännekohta uravalintojeni ja myös triathlon-harrastuksen kannalta. Kerranhan täällä vain eletään. Omasta elämästä pitää tehdä sellainen kuin itse haluaa.”


Personal trainer -kurssi kesti kymmenen kuukautta. Tuppurainen sai alan kansainvälisen standardin mukaisen pätevyyden. Monipuolisesta liikunnasta kiinnostunut mies aloitti myös triathlonin treenaamiseen reilu vuosi sitten ja jäi nopeasti koukkuun.

Teräsmieslajiksi kutsuttu triathlon sisältää uintia, pyöräilyä ja juoksua. Kaikkia osa-alueita on treenattava erikseen ja yhdessä, jotta hermosto oppii mukaan liikkeen muutokseen.

Harjoitukset kestävät kaksi ja puoli tuntia kerrallaan viisi kuusi kertaa viikossa.

”Minulle juoksu on näistä pahin, varsinkin kun se tulee kisoissa viimeisenä lajina. Minulla ei ole aiempaa juoksijataustaa”, Tuppurainen sanoo.


Kun Sanoma käynnisti yt-neuvottelut tänä syksynä, Tuppurainen päätti toteuttaa mielessään jo kuukausia kyteneen haaveen kuntosaliyrittäjyydestä. Hän irtisanoutui Ilta-Sanomista vapaaehtoisesti ja perusti oman firman – Manun Maito&Happo Oy:n.

”Haluan tehdä asiat omalla tavallani enkä olla kenestäkään riippuvainen. Ehkä irtisanoutumisen taustalla oli kyllästymistäkin, mutta minulla ei ole IS:sta pahaa sanottavaa työnantajana. Olen iloinen, jos ratkaisuni säästi jonkun toisen työpaikan.”

Tuppurainen alkaa pyörittää franchising-yrittäjänä Helsingin Vuosaareen vuodenvaihteessa avautuvaa 1 000 neliön kuntokeskusta. Aloittelevan yrittäjän taloudellinen riski on suuri, mutta mies vaikuttaa määrätietoiselta ja luottavaiselta, ettei homma mene maitohapoille heti alkuunsa.

Toimittajan työtä hän jatkaa freelancerina erillisellä toiminimellä. Liikunta- ja autoaiheet ovat yhä hänen erikoisalaansa journalistina.

Ensi kesälle Tuppuraisella on jo kova tavoite: triathlonin täysmatka. Se pitää sisällään 3,8 kilometriä uintia, 180 kilometriä pyöräilyä ja 42,2 kilometriä juoksua. 226 yksinäistä kilometriä.

Lisää sanoman yt:stä jutussa Yt-kierre turruttaa sanomalaisia.

Manu Tuppurainen

42-vuotias helsinkiläinen freelancetoimittaja ja kuntosaliyrittäjä.

Personal trainer. Suorittanut viestinnän perustutkinnon (amk). Työskennellyt Ilta-Sanomissa, Tarinatalo Oy:ssä, Iltalehdessä, Länsi-Savossa ja Itä-Savossa. Erikoistunut autoihin ja liikunta-aiheisiin. Irtisanoutui vapaaehtoisesti Sanoman yt-neuvotteluissa.

Harrastaa triathlonia haastaakseen itseään eli kilpailee kuntosarjoissa.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta