Paisuteltiinko Jumbon ongelmia?

JOURNALISTI
5.11.2015

Manu Haapalainen, teksti

Paikallislehdet ja MTV kertoivat kauppakeskus Jumbossa häiriköivistä turvapaikanhakijoista. Oliko häiriöitä vai ei?

Keskisuomalainen-konsernin paikallislehdet Helsingin Uutiset ja Vantaan Sanomat sekä MTV uutisoivat lokakuun puolivälissä turvapaikanhakijoiden vantaalaisessa kauppakeskus Jumbossa aiheuttamista ongelmista.

Helsingin Uutisten mukaan ”työntekijät eivät uskalla enää lähteä iltavuorosta kotiin, kun Jumbon ympärillä parveilee turvapaikanhakijoita eli miehiä”. Lehti perustaa 14. lokakuuta päivätyn uutisensa Vantaan Sanomien päivää aikaisempaan juttuun Vantaan turvapaikka-illassa puhuttivat miehet ja turvallisuus.

Vantaan Sanomien alkuperäisjuttu käsittelee kaupunkilaisten tuntemia pelkoja laajemmin. Siinä surraan paikallisen asukkaan suulla Jumbon olevan ”kohta kuin Itäkeskus”. Jutussa sanotaan turvapaikanhakijoiden lähennelleen naisia ja lapsia sopimattomasti.

Jutussa ei mainita, että Jumbon työntekijät eivät uskaltaisi lähteä töistään.

 

Journalistin tavoittama Jumbon kauppakeskusjohtaja Olli Lehtoaro kertoo osan kantaväestöstä olleen peloissaan turvapaikanhakijoita kohdatessaan.

”Kulttuurierot pelottavat aluksi. Turvapaikanhakijoihin tai ulkomaalaisiin ihmisryhmänä ei kuitenkaan ole liittynyt erityisiä ongelmia”, Lehtoaro sanoo.

Ylikomisario Maarit Pikkarainen Itä-Uudenmaan poliisista sanoo, että osa turvapaikanhakijoista on esimerkiksi istunut totuttua lähempänä kantasuomalaisia asiakkaita, tai tuijottanut näitä merkitsevästi.

”Mitään vakavampaa ongelmaa ei kuitenkaan ole ollut”, Pikkarainen jatkaa.

Lausunnot ovat samansuuntaisia kuin Vantaan Sanomienkin haastatteleman komisario Jorma Ojalan.

 

Lehtien vastaava päätoimittaja A-P Pietilä, julkaisevatko lehtenne väärää tietoa?

”Onpahan melkoinen kysymys. En aio vastata kysymyksiin, jota sisältävät ennakko-oletuksena vastauksensa. Tietenkään emme julkaise tarkistamatonta tietoa.”

 

Jutuista ei ainakaan käy ilmi, että tietojanne olisi tarkistettu.

”Se on toinen asia. Kaikki tarkistaminen ei aina käy ilmi tekstistä.”

 

Helsingin Uutisten jutulla on jo kymmenen tuhatta facebook-jakoa. Julkaisetteko tarkoituksella asenteellisia juttuja kalastaaksenne lukijoita?

”Höpö höpö. Emme.”

 

Myös MTV raportoi 14. lokakuuta verkkosivuillaan Jumbon ongelmatilanteista. Juttu pohjautuu suoraan Vantaan Sanomien ja Helsingin Uutisten artikkeleihin.

 

Toimituspäällikkö Karri Lehtiö, miten olette tarkastaneet juttunne faktoja? Oletteko varmoja, että ette levitä vähintään liioiteltuja väitteitä?

”Juttu perustuu kahteen eri lähteeseen. Lisäksi viranomainen on vahvistanut toiselle lähteistä, että jutussa mainittua käyttäytymistä on esiintynyt.”

 

Ovatko tarkoittamasi kaksi lähdettä Helsingin Uutiset ja Vantaan Sanomat?

”Kyllä.”

 

Helsingin Uutisten, Vantaan Sanomien ja MTV:n uutisista kirjoitti ensimmäisenä Seura.fi:n Jussi Korhonen.



4 2021
Arkisto

Merja Ylä-Anttila pitää Yle-lain uudistusta tarpeettomana, mutta välttelee kommentoimasta sitä julkisesti

Merja Ylä-Anttila tuli Ylen toimitusjohtajaksi vuonna 2018. Hän on sen jälkeen ehtinyt uudistaa Ylen organisaation, jättää kädenjälkensä Ylen strategiaan ja tutustua hieman uusiin kollegoihinsa kahvittelemalla noin neljänsadan yleläisen kanssa.

Median ammattilaisen on tiedettävä, kenen ideologiaa edistää

Tiedotusvälineen pitää saada itse valita, mitä sanoja ja käsitteitä käyttää. On kuitenkin tiedettävä, mistä käsitteet ovat peräisin ja kenen ideologiaa ne pönkittävät, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Väkivalta varjostaa ja mustasukkaisuus piinaa – miksi otsikoissa raiskaukset vain tapahtuvat, kysyy toimittaja Sara Harju

Sukupuolittuneessa ja seksuaalisessa väkivallassa tekijä usein ohitetaan käyttämällä passiivia ikään kuin väkivalta olisi hallitsematon voima, jota vastaan ei voi pyristellä.

Toimittajana saat kätevästi näkyvyyttä sometilillesi ja laukkumallistollesi, Jenni Alexandrova

Radiotoimittaja Jenni Alexandrova kirjoittaa blogissaan viineistä ja ihmettelee, miksi Alko ei ole lähettänyt hänelle lahjaviinejä.

Liian pitkälle menevä tasa-arvo on hyvä tarina, mutta harvoin totta

Tällaisessa ilmapiirissä ei ole suuri ihme, että maan suurin sanomalehti alkaa nähdä kaiken paitsi luonnontieteellisen tutkimuksen luisuvan tieteellisyydestä kohti silkkaa ”intersektionaalista ideologiaa”, kirjoittaa Janne Zareff.

Näin Journalistiliitto toimii

Satavuotiaalla Journalistiliitolla on toimisto Helsingin Hakaniemessä, mutta jäseniä ympäri maan. Mitä tekevät liiton toimitusosastot, paikallisyhdistykset, valtuusto, hallitus ja toimisto?

Kuusi vuotta sitten freelancerit petettiin. Nyt lainsäätäjät voivat turvata luovan työn tekijöiden elannon.

Luovan työn tekijöiden kohtuulliset korvaukset voitaisiin varmistaa, kun EU-pykäliä tuodaan kotimaiseen tekijänoikeuslainsäädäntöön, kirjoittaa Sanna Nikula.

Uudet puolueet eivät sopeutuneet kirjoitusohjeeseen

”Moni uusi puolueennimi oli rakenteeltaan erilainen kuin vanhat, joten niiden erisnimisyyden häivyttäminen alkukirjaintempulla tuntui oudolta robotiikalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Den ensidiga bevakningen av rikspolitiken

Att den åländska riksdagsledamoten är den mest frekvent intervjuade rikspolitikern i de åländska medierna är varken konstigt eller fel, det är avsaknaden av andra röster som är det, skriver Felicia Bredenberg.

Kun hätä on suurin, on kollega lähellä

Juuri kun Radio Novan uutiset olivat alkamassa, ankkuri Jussi Karhunen tunsi muljahduksen mahassaan.

Totuuden tyyni tulkki on poissa

Toimittaja Jorma Lehto 2. 3. 1947 Seinäjoki – 25. 3. 2021 Mustasaari

”Alla finlandssvenska medier är dåliga på något sätt”

Vårens näst sista Mediespråkswebbinarium kräver självironi och god humor. Den 23 april ger sig komikern Alfred Backa nämligen på den finlandssvenska journalistiken i en roast där alla får sig kring öronen.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta