Paisuteltiinko Jumbon ongelmia?

Paikallislehdet ja MTV kertoivat kauppakeskus Jumbossa häiriköivistä turvapaikanhakijoista. Oliko häiriöitä vai ei?
JOURNALISTI
5.11.2015

Manu Haapalainen, teksti

Keskisuomalainen-konsernin paikallislehdet Helsingin Uutiset ja Vantaan Sanomat sekä MTV uutisoivat lokakuun puolivälissä turvapaikanhakijoiden vantaalaisessa kauppakeskus Jumbossa aiheuttamista ongelmista.

Helsingin Uutisten mukaan ”työntekijät eivät uskalla enää lähteä iltavuorosta kotiin, kun Jumbon ympärillä parveilee turvapaikanhakijoita eli miehiä”. Lehti perustaa 14. lokakuuta päivätyn uutisensa Vantaan Sanomien päivää aikaisempaan juttuun Vantaan turvapaikka-illassa puhuttivat miehet ja turvallisuus.

Vantaan Sanomien alkuperäisjuttu käsittelee kaupunkilaisten tuntemia pelkoja laajemmin. Siinä surraan paikallisen asukkaan suulla Jumbon olevan ”kohta kuin Itäkeskus”. Jutussa sanotaan turvapaikanhakijoiden lähennelleen naisia ja lapsia sopimattomasti.

Jutussa ei mainita, että Jumbon työntekijät eivät uskaltaisi lähteä töistään.

 

Journalistin tavoittama Jumbon kauppakeskusjohtaja Olli Lehtoaro kertoo osan kantaväestöstä olleen peloissaan turvapaikanhakijoita kohdatessaan.

”Kulttuurierot pelottavat aluksi. Turvapaikanhakijoihin tai ulkomaalaisiin ihmisryhmänä ei kuitenkaan ole liittynyt erityisiä ongelmia”, Lehtoaro sanoo.

Ylikomisario Maarit Pikkarainen Itä-Uudenmaan poliisista sanoo, että osa turvapaikanhakijoista on esimerkiksi istunut totuttua lähempänä kantasuomalaisia asiakkaita, tai tuijottanut näitä merkitsevästi.

”Mitään vakavampaa ongelmaa ei kuitenkaan ole ollut”, Pikkarainen jatkaa.

Lausunnot ovat samansuuntaisia kuin Vantaan Sanomienkin haastatteleman komisario Jorma Ojalan.

 

Lehtien vastaava päätoimittaja A-P Pietilä, julkaisevatko lehtenne väärää tietoa?

”Onpahan melkoinen kysymys. En aio vastata kysymyksiin, jota sisältävät ennakko-oletuksena vastauksensa. Tietenkään emme julkaise tarkistamatonta tietoa.”

 

Jutuista ei ainakaan käy ilmi, että tietojanne olisi tarkistettu.

”Se on toinen asia. Kaikki tarkistaminen ei aina käy ilmi tekstistä.”

 

Helsingin Uutisten jutulla on jo kymmenen tuhatta facebook-jakoa. Julkaisetteko tarkoituksella asenteellisia juttuja kalastaaksenne lukijoita?

”Höpö höpö. Emme.”

 

Myös MTV raportoi 14. lokakuuta verkkosivuillaan Jumbon ongelmatilanteista. Juttu pohjautuu suoraan Vantaan Sanomien ja Helsingin Uutisten artikkeleihin.

 

Toimituspäällikkö Karri Lehtiö, miten olette tarkastaneet juttunne faktoja? Oletteko varmoja, että ette levitä vähintään liioiteltuja väitteitä?

”Juttu perustuu kahteen eri lähteeseen. Lisäksi viranomainen on vahvistanut toiselle lähteistä, että jutussa mainittua käyttäytymistä on esiintynyt.”

 

Ovatko tarkoittamasi kaksi lähdettä Helsingin Uutiset ja Vantaan Sanomat?

”Kyllä.”

 

Helsingin Uutisten, Vantaan Sanomien ja MTV:n uutisista kirjoitti ensimmäisenä Seura.fi:n Jussi Korhonen.



13 2018
Arkisto

Kuolet jos et lopeta

The New York Timesille työskennellyt toimittaja Mohamed Ibrahim oli työmatkalla Suomessa, kun asemiehet uhkasivat Somaliassa tappaa hänen perheensä hänen työnsä takia. Journalisti tapasi kolme Suomesta turvapaikkaa hakenutta journalistia. Ammatti tai vainon riskiryhmään kuuluminen eivät takaa turvapaikkaa Suomesta.

Poromiehen ääni

Saamelaiset kaipaavat perusteellisempaa ajankohtaisjournalismia. Aslak Paltto selvittää tapahtumien taustoja omassa A-studiossaan.

Surmattua bulgarialaistoimittaja Viktoria Marinovaa muistettiin hänen kotikaupungissaan Rusessa, missä hautajaiset pidettiin 12. lokakuuta. Suuren kansainvälisen huomion saanut surma ei maan viranomaisten mukaan liity Marinovan työhön.

Pahalta näyttää, Eurooppa

EU-tukien tutkiminen on tarkoittanut journalisteille putkareissuja Bulgariassa ja Kreikassa. Bulgarialainen tutkiva journalisti toivoo, että maassa surmatun televisiotoimittajan tapaus tutkittaisiin tarkemmin.

Ping, te siellä!

Nuorimmat ikäluokat lipuvat salakavalasti tubekanaville journalismin ulottumattomiin. Ja tämä on ihan meidän syytämme, kirjoittaa Elina Grundström.

Vihakampanja käynnistyy - toimi näin

Miten toimia, kun toimittaja joutuu masinoidun verkkovihan kohteeksi? Ota talteen Journalisti-lehden ohjeet vihakampanjan varalta kohteelle, esimiehille ja kollegoille.

Härliga, jobbiga möte

Vad gör egentligen en producent? Den där spindeln i nätet som borde ha koll på precis allt och som är den person en redaktör kan ty sig till i vått och torrt. Journalisten följde med Kia Svaetichin, innehållsproducent för kulturaktualiteter på Svenska Yle, under en arbetsdag.

Opiskelija Ilmo Ilkka on käyttänyt useita päiviä työnhakuun: ”Muistan, että viime vuonnakin harjoitustoimituksessa oli iso porukka kirjoittelemassa hakemuksia itsenäisyyspäivänä.”

Aikaistuva kesätyöhaku stressaa opiskelijoita

Kesätoimittajahaut aikaistuvat vuosi vuodelta opiskelijoiden harmiksi. Työnantajista osa on valmis siirtämään hakujen aloittamista myöhäisempään ajankohtaan.

Liiton vuosikokouksen yhteydessä toimittajien edustajat kokoontuivat yhteiselle illalliselle. Kuva on vuodelta 1931, jolloin liitto täytti kymmenen vuotta.

Journalistiliiton kaksijakoinen tarina

Journalistiliiton uusi historiateos kertoo, miten herrakerhosta kasvoi vahva ammattiliitto. Jäsenmäärä, vastuut ja itsetunto vahvistuivat, mutta työehtosopimuksia väännettäessä tekijänoikeudet ja freelancerit jäivät sivuun.

Riikka Kaartinen innostui yleistajuisesta kirjoittamisesta Suomen Luonnon #muutos-verkkolehden kautta ja päätyi lopulta toimittajaksi. ”Taustani ansiosta ymmärrän tutkijoiden kieltä ja niitä epävarmuuksia, joita tieteeseen liittyy. Toisaalta vaatii opettelua hyväksyä, että kaikkia tutkijalle merkittäviä yksityiskohtia ei voi jutuissa kertoa.”

Ankerias ihmisen jaloissa

Riikka Kaartisen ankeriasjuttu vaati runsaat taustatyöt. ”Vaikuttavin hetki oli, kun löysin Europolin ja Euroopan ankeriastyöryhmän dokumentit eurooppalaisen ankeriaan salakaupasta ja tajusin, miten valtavaa se on sekä volyymiltaan että rahavirroiltaan.”

Kuntalehden päätoimittajan Marja Honkakorven ympärillä ei ole toimitusta. Lehden tekijät ovat freelancereita, jotka työskentelevät kuka missäkin.

Sote siivittää Kuntalehteä

Päätoimittaja Marja Honkakorpi johtaa virtuaalitoimitusta, jonka asiantuntemusta arvostetaan.

Itse olet ekoterroristi

Mitä median pitäisi tehdä ilmastoasiassa? ”Jos uskaltaisin, ehdottaisin ansaintamallienkin uhalla jotain radikaalimpaa. Että ei vain 'oteta huomioon', vaan lopetetaan kaman mainostaminen, autoarvostelut, matkailulehdet ja grillireseptit”, kirjoittaa Marja Honkonen.

Maaseudun kuvaaja

Sanne Katainen aloitti 1. marraskuuta Maaseudun Tulevaisuuden vakituisena kuvaajana. Hänestä kamera on tasa-arvon väline.

Vesa-Matti Väärä iloitsee telinevoimisteluharjoituksissa sekä omasta kehityksestään että muiden onnistumisista.

Puhtia permannolta

Pää menee harjoituksissa tempuista sekaisin, mutta telinevoimistelun ansiosta Vesa-Matti Väärän on keikoilla helpompi ryömiä ottamaan kuvia.

Marko Laitalan mukaan liiton varainhoitajan toimeksiantoon kuuluu poistaa eettisiä ohjeita rikkovat yritykset liiton sijoitussalkusta.

Miljoonasalkulle uusi koti

Journalistiliiton sijoituksista 18 miljoonaa euroa on kiinni rahastoissa. Varoista kolmannes on ollut rahanpesuskandaalissa ryvettyneen Danske Bankin hoidossa.

Laajeneva haitari

Ruuat kallistuvat, hinnat nousevat, tapahtuu jopa suuria harppauksia ylöspäin! Missä luuraa taloustekstin ihminen, kysyy Vesa Heikkinen.

När verktygsbacken tryter

Det är intressant att den journalistiska analysen av Touko Aalto direkt gick till hur hård politiken är, skriver Dan Lolax. ”Kanske är vi också ointresserade av andra svar.”

Stalinin väikkyvät nimilistat

Jaana-Stiina Alakorpi sai tehtäväkseen haastatella Stalinin kuolemanleiriltä selviytyneen urhon ja päätti tehdä todella riipaisevan jutun.

Pitkä katse ja nähdyn tulkinta

Eeva Lennon kirjoittaa olevansa parantumaton journalisti, jota henkilökohtainen kokemus ilman faktoja ja historiallisia puitteita ei tyydytä – ja hyvä niin. Hänen toimittajaelämäkertansa ei sorru uskottavuutta rapauttavaan egoiluun.

Otavamediassa jo neljännet yt-neuvottelut

Otavamedia on aloittanut jo neljännet yt-neuvottelut tänä vuonna. Sen lisäksi neuvotteluja käydään A-lehdissä, Aamulehdessä ja Sanoma Media Finlandissa. Allerin neuvottelut johtivat 11 työntekijän irtisanomiseen, Kainuun Sanomien neuvottelut pitkiin lomautuksiin.

Saariselän mökkien hinnat ja varaaminen muuttuvat

Journalistiliiton Tunturimaja- ja Uutistunturi-lomahuoneistojen välitystä ja avainpalvelua hoitaa jatkossa Saariselän Keskusvaraamo. Muutoksen yhteydessä Journalistiliitto ottaa käyttöön uuden nettivarausjärjestelmän. Myös huoneiden hinnoittelu ja varausehdot muuttuvat.

Journalistiliitto: Alv-rahat työpaikoiksi

”Verohelpotus ei voi valua vain tärkeään kehitystyöhön tai omistajille. Osan rahasta on näyttävä uusina työpaikkoina. Päätöksellä tavoitellaan hyvää journalismia. Se tarvitsee tekijänsä”, sanoo puheenjohtaja Hanne Aho.

#visakvitton tvingar fram penningbesked

Journalisterna har bett de svenska Europaparlamentarikerna att redovisa för hur de använder sina ”kontorspengar”. Nu verkar envisheten ha haft effekt.

Hot tema på svenska seminariet

Journalistförbundets svenska seminarium ordnas i Tammerfors den 23 – 24 november.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta