Paisuteltiinko Jumbon ongelmia?

JOURNALISTI
5.11.2015

Manu Haapalainen, teksti

Paikallislehdet ja MTV kertoivat kauppakeskus Jumbossa häiriköivistä turvapaikanhakijoista. Oliko häiriöitä vai ei?

Keskisuomalainen-konsernin paikallislehdet Helsingin Uutiset ja Vantaan Sanomat sekä MTV uutisoivat lokakuun puolivälissä turvapaikanhakijoiden vantaalaisessa kauppakeskus Jumbossa aiheuttamista ongelmista.

Helsingin Uutisten mukaan ”työntekijät eivät uskalla enää lähteä iltavuorosta kotiin, kun Jumbon ympärillä parveilee turvapaikanhakijoita eli miehiä”. Lehti perustaa 14. lokakuuta päivätyn uutisensa Vantaan Sanomien päivää aikaisempaan juttuun Vantaan turvapaikka-illassa puhuttivat miehet ja turvallisuus.

Vantaan Sanomien alkuperäisjuttu käsittelee kaupunkilaisten tuntemia pelkoja laajemmin. Siinä surraan paikallisen asukkaan suulla Jumbon olevan ”kohta kuin Itäkeskus”. Jutussa sanotaan turvapaikanhakijoiden lähennelleen naisia ja lapsia sopimattomasti.

Jutussa ei mainita, että Jumbon työntekijät eivät uskaltaisi lähteä töistään.

 

Journalistin tavoittama Jumbon kauppakeskusjohtaja Olli Lehtoaro kertoo osan kantaväestöstä olleen peloissaan turvapaikanhakijoita kohdatessaan.

”Kulttuurierot pelottavat aluksi. Turvapaikanhakijoihin tai ulkomaalaisiin ihmisryhmänä ei kuitenkaan ole liittynyt erityisiä ongelmia”, Lehtoaro sanoo.

Ylikomisario Maarit Pikkarainen Itä-Uudenmaan poliisista sanoo, että osa turvapaikanhakijoista on esimerkiksi istunut totuttua lähempänä kantasuomalaisia asiakkaita, tai tuijottanut näitä merkitsevästi.

”Mitään vakavampaa ongelmaa ei kuitenkaan ole ollut”, Pikkarainen jatkaa.

Lausunnot ovat samansuuntaisia kuin Vantaan Sanomienkin haastatteleman komisario Jorma Ojalan.

 

Lehtien vastaava päätoimittaja A-P Pietilä, julkaisevatko lehtenne väärää tietoa?

”Onpahan melkoinen kysymys. En aio vastata kysymyksiin, jota sisältävät ennakko-oletuksena vastauksensa. Tietenkään emme julkaise tarkistamatonta tietoa.”

 

Jutuista ei ainakaan käy ilmi, että tietojanne olisi tarkistettu.

”Se on toinen asia. Kaikki tarkistaminen ei aina käy ilmi tekstistä.”

 

Helsingin Uutisten jutulla on jo kymmenen tuhatta facebook-jakoa. Julkaisetteko tarkoituksella asenteellisia juttuja kalastaaksenne lukijoita?

”Höpö höpö. Emme.”

 

Myös MTV raportoi 14. lokakuuta verkkosivuillaan Jumbon ongelmatilanteista. Juttu pohjautuu suoraan Vantaan Sanomien ja Helsingin Uutisten artikkeleihin.

 

Toimituspäällikkö Karri Lehtiö, miten olette tarkastaneet juttunne faktoja? Oletteko varmoja, että ette levitä vähintään liioiteltuja väitteitä?

”Juttu perustuu kahteen eri lähteeseen. Lisäksi viranomainen on vahvistanut toiselle lähteistä, että jutussa mainittua käyttäytymistä on esiintynyt.”

 

Ovatko tarkoittamasi kaksi lähdettä Helsingin Uutiset ja Vantaan Sanomat?

”Kyllä.”

 

Helsingin Uutisten, Vantaan Sanomien ja MTV:n uutisista kirjoitti ensimmäisenä Seura.fi:n Jussi Korhonen.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta